hannupirila: NLP-kurssi

Näytetään tekstit, joissa on tunniste NLP-kurssi. Näytä kaikki tekstit

maanantai 22. kesäkuuta 2015

Esa Saarinen, (itsensä) johtaminen ja NLP

Fakta-lehden kesäkuun 2015 numerossa on kolmen aukeaman mittainen kirjoitus, ”Enemmän abstraktia ajattelua urien sijaan,” joka käsittelee filosofi Esa Saarista ja hänen mietteitään. Lukiessani artikkelia en voinut olla kiinnittämättä huomiota lukuisiin Esa Saarisen havaintoihin ja niiden yhteyksistä NLP:hen, neuro-lingvistiseen ohjelmointiin.

Esa Saarinen, joka on toiminut systeemitieteiden, soveltavan filosofian ja luovan ongelmanratkaisun professorina Aalto-yliopistossa vuodesta 2002 lähtien, on toiminut myös yritysmaailmassa mm. Nokian ja Marimekon valmentajana ja konsulttina. Vuosien varrella Saarinen on valmentanut mm. Koneen entistä toimitusjohtajaa ja nykyistä hallituksen jäsentä Matti Alahuhtaa. Kun Saariselta kysytään, mikä tekee Alahuhdasta suomalaisen yritysmaailman kiistattoman huippujohtajan, Saarinen vastaa:

”Matin poikkeuksellinen kiinnostus oman sekä muiden ihmisten henkisen ja inhimillisen kasvun kehittämiseen. Hän ei ole kiinnostunut politikoinnista, peleistä tai omasta menestyksestä vaan mahdollisuuksien rakentamisesta.” Lisäksi Saarinen toteaa Alahuhdasta, että ”hän haluaa jatkuvasti laajentaa ymmärrystään.”

Saarisen lausunnoilla on erittäin mielenkiintoinen yhteys NLP:hen, sillä NLP opettaa ihmisiä nimenomaan havaitsemaan vaihtoehtoja ja mahdollisuuksia elämässään. Olemme oppineet elämämme aikana noudattamaan erilaisia sääntöjä sekä toimimaan omien uskomustemme rajoissa. Oppimillamme sekä itse kehittämillämme säännöillä on luonnollisesti omat hyvät tarkoituksensa, mutta silloin kun teemme niistä itsellemme rajoitteita, emme ole kykeneväisiä hahmottamaan ympärillämme olevia lukuisia mahdollisuuksia.

NLP:n Metamallin avulla kykenemme tunnistamaan ajattelumalleistamme näitä rajoittavia piirteitä ja sen jälkeen erilaisin tekniikoin muuttamaan niitä toimivammiksi ja meitä paremmin palveleviksi.

Suomalaisesta johtajuudesta Saarinen toteaa artikkelissa mm. seuraavaa:

”Johtajilla on kyllä kyky abstraktiin ajatteluun, mutta tätä kykyä ei käytetä… Ihmisten ajattelu kulkee vakiintuneissa uomissa, eikä nähdä maailmaa uoman reunojen ulkopuolella… Johtaminen ei ole riittävän luovaa ja monipuolista.”

NLP:ssä yhtenä lähtökohtana on selvittää ihmisen mallia maailmasta, sitä sisäistä karttaa, jonka perusteella me suunnistamme tässä maailmassa. Meillä jokaisella on oma mallimme – ja myös omat rajoitteemme, sillä meillä ei ole kykyä tai kapasiteettia havaita ja ymmärtää kaikkea, mitä ympärillämme tapahtuu. Meillä kaikilla on kuitenkin olemassa kyky katsoa asioita eri näkökulmista ja eri ajattelun tasoilla.

NLP:tä kehitettäessä on mallinnettu mm. luovuutta sekä nk. ”luovien ihmisten” tapaa ajatella. Niinpä NLP-tekniikoiden avulla kuka tahansa voi kehittää omaa luovuuttaan ja hyödyntää omia sisäisiä voimavarojaan.

”Emme kykene ratkaisemaan ongelmiamme samalla ajattelun tasolla kuin millä ne ovat syntyneet.” –Albert Einstein

Luovan ajattelun ja uusien mahdollisuuksien hahmottaminen edellyttää uuden tasoista ajattelua ja erilaisia tunnetiloja. Itse asiassa tunnetilojen muuttaminen on yksi ensimmäisiä asioita, joita kurssilaiset oppivat NLP:n peruskurssilla (Licensed Practitioner of NLP®).

Niin ikään Saarisen näkemys oppimisesta ja ajattelusta eri tasoilla kuvastaa erittäin hyvin myös NLP:n lähestymistapaa oppimiseen ja NLP-koulutuksiin:

”Ideana ei ole käydä läpi jotakin oppisisältöä, vaan johdattaa opiskelijat pohtimaan omaa ajatteluaan ja laajentamaan ymmärrystään ihmisyyden mahdollisuuksista. Joskus voi olla jälkikäteenkin vaikea sanoa, mitä jokin luento käsitteli. Sama luento voi avautua hyvin eri tavoilla eri henkilöille.”

Vaikka The Society of NLP:n sertifioimilla NLP-kursseilla onkin selkeät vaatimukset opetettavista asioista, jokainen kurssi on kuitenkin aina omanlaisensa. Kurssit perustuvat aina kurssilaisten omiin tarpeisiin ja kukin voi kurssin aikana ja sen jälkeen soveltaa oppimaansa omalla, itselleen parhaiten soveltuvalla tavalla. NLP-kursseista voi sanoa, että ne avautuvat aina hyvinkin eri tavoin eri henkilöille. NLP:ssä onkin kyse pitkälti ajattelumme optimoinnista, ei ajattelumme tai käyttäytymisemme korjaamisesta.

Saarinen sanoo Fakta-lehden artikkelissa, että ”johtajalla pitää olla kyky ymmärtää muita ihmisiä myös tunnetasolla. Kyky johtaa itseään on kaiken lähtökohta.”

Itsensä johtamista olen käsitellyt laajemmin kirjoituksessani Itsensä tunteminen ja itsensä johtaminen, joten en tässä kirjoituksessa puutu siihen sen enempää. Sen sijaan haluan kiinnittää huomiota Saarisen havaintoon muiden ymmärtämisestä myös tunnetasolla.

NLP:ssä keskitytään vahvasti toisten ihmisten ”kalibrointiin.” Kalibroinnilla tarkoitetaan NLP:ssä ennen kaikkea ihmisten pienten eleiden havaitsemista ja tunnistamista. Kehomme viestii jatkuvasti tunnetilojemme muutoksista. Joskus kehon viestit voivat olla hyvinkin hienovaraisia ja harjaantumattomalle silmälle huomaamattomia. Tällaisia voivat olla esim. muutokset hengityksessä, ihonvärin muutokset, silmien liikkeet, kehon asentojen muutokset sekä käsien ja jalkojen pienet liikkeet. Koska näille liikkeille ja muutoksille ei ole olemassa yleispätevää tulkintaa (esim. että tietty käsien liike tarkoittaisi aina jotain tiettyä tunnetilaa), NLP:ssä opetetaankin nimenomaan kalibroimaan toisen ihmisen yksilöllisiä kehon välittämiä viestejä ja oppimaan niiden merkityksiä.

Saarinen puhuu artikkelissa myös parista NLP:n Metaohjelmasta, joita käsitellään tarkemmin Licensed Master Practitioner of NLP®–kurssilla, joka on NLP:n jatkokurssi. Saarinen mainitsee mm., että yritykset puhuvat nykyisin paljon siitä, kuinka reaktiivisuuden sijasta pitää olla proaktiivisia. Todellisuudessa työelämä on nykyisin Saarisen mielestä joiltain osin jopa reaktiivisempaa kuin kaksikymmentä vuotta sitten. Juuri tuo proaktiivisuus/reaktiivisuus on yksi avainpiirteistä, jotka kuuluvat NLP:n Metaohjelmiin.

Toinen Saarisen käsittelemä NLP:n Metaohjelma on kokonaisuudet/yksityiskohdat, josta Saarinen sanoo: ”Kokonaisuutta ei hahmoteta, itsensä johtaminen on hukassa, omia voimavaroja ei osata hyödyntää.”

On mielenkiintoista, että juuri nuo Saarisen peräänkuuluttamat omat voimavarat liittyvät yhteen NLP:n kahdeksasta perusolettamuksesta:

”Jokaisella on jo itsessään kaikki tarvittavat voimavarat, joita tarvitaan muutoksen aikaansaamiseen.”

NLP:n tarkoituksena on auttaa ihmisiä löytämään sisällään olevat voimavaransa sekä opettaa, kuinka jokainen meistä voi hyödyntää niitä tarvitsemallaan ja kaikkein tarkoituksenmukaisimmalla tavalla.

”Me tarvitsemme johtajuutta siihen, että ihmisessä olevat hyvät asiat kohoaisivat ulos kuorestaan ja suuntautuisivat kokonaisuuden kannalta uudistusvoimaisesti,” sanoo Saarinen ja se kiteyttää mielestäni varsin hyvin olennaisen osan NLP:n hyödyistä.

Tilaa myös ilmainen uutiskirjeeni ja saat aika ajoin tietoa ja vinkkejä valmennusten, koulutusten, hekilökohtaisen kehittymisen sekä NLP:n maailmasta. Lupaan, etten tule tukkimaan sähköpostilaatikkoasi jatkuvilla viesteillä, vaan lähetän viestejä ainoastaan silloin tällöin, kun mielenkiintoista tiedotettavaa ilmenee.

Kirjoita alla olevan lomakkeen ylimpään kenttään sähköpostiosoitteesi, keskimmäiseen kenttään etunimesi, alimpaan kenttään sukunimesi ja klikkaa sitten "Subscribe" -painiketta. Niin helppoa sen on.

keskiviikko 17. syyskuuta 2014

Miksi itsensä kehittäminen ei johda haluttuihin tuloksiin?

Itsensä kehittäminen (englanniksi personal development, self help jne.) on maailmalla lähes lumivyöryn lailla kasvava konsepti ja käsite. Tällä itsensä kehittämisellä tarkoitetaan yleisesti mm. aktiviteetteja, joiden avulla parannetaan omaa tietoisuutta ja identiteettiä, kehitetään taitoja ja henkilökohtaista potentiaalia, rakennetaan henkistä pääomaa ja helpotetaan työllistettävyyttä, parannetaan elämänlaatua sekä edesautetaan unelmien ja tavoitteiden toteutumista.

Kuulostaa varsin hyvältä, eikö kuulostakin?

Ja hyviä asioita ne toden totta ovatkin. Kukapa ei haluaisi kaikkea yllämainittua? Kyse on siis hyvästä asiasta.

Maailmalta löytyy tätä nykyä jos jonkinmoista itsensä kehittämisen ”gurua,” joiden viesti koostuu kaikilla melko pitkälti samoista itsensä kehittämiseen liittyvistä asioista, kuten tavoitteiden asettamisesta, universaaleista laeista, visualisoinneista jne. Kaikki edelleenkin sinänsä hyviä asioita.

Mutta mitä jos ne eivät tuotakaan tuloksia?

Tutustuin itsensä kehittämiseen ensimmäisen kerran 90-luvun puolivälin kieppeissä muutaman mielenkiintoisen kirjan kautta. Kirjat herättivät minussa paljon hyviä oivalluksia ja ajatuksia, joiden avulla ajattelussani alkoi tapahtua pieniä positiivisia muutoksia. Vuosituhannen vaihteen jälkeen kiinnostukseni itsensä kehittämistä kohtaan alkoi kasvaa ja aihetta käsittelevien kirjojen määrä kirjahyllyssäni lisääntyi.

Lopulta otin rohkeampia askeleita itseni kehittämisen saralla ja investoin tuhansia euroja mm. Bob Proctorin runsaan vuoden kestävään coaching-ohjelmaan. Haluni itseni kehittämiseen kasvoi aina vain suuremmaksi, mutta tulokset jäivät melko lailla laihoiksi. Ihmettelin moneen kertaan, että missä vika – minussa vai opettajissani?

Sitten luin Anthony Robbinsin ”Unlimited Powerin.”

Ensimmäistä kertaa sain käsiini kirjan, joka esitteli todellisia tekniikoita, joiden avulla voisin saada tuloksia aikaan. Bob Proctorkin puhui toistuvasti siitä, kuinka me kohtaamme tavoitteita kohti pyrkiessämme ”Terror Barrierin” – ”kauhun muurin” – joka meidän tulee murtaa tai muuten selvittää. Bob ei vaan koskaan kertonut miten se tehdään. Anthony Robbinsin esittelemät NLP-tekniikat sen sijaan tarjosivat tähänkin selkeitä ratkaisuja.

Tajusin, että sama koski käytännössä kaikkia muitakin itsensä kehittämisen ”guruja,” joihin olin tutustunut. He kertoivat kyllä auliisti mitä pitäisi tehdä, mutta he eivät kyenneet kertomaan miten se kaikki tehdään. Heidän ohjeensa ikään kuin loppuvat kesken juuri kun olet sen suuren muutoksen kynnyksellä. Ja koska et keksi keinoja ja välineitä saattaa muutosprosessia heidän ohjeillaan loppuun, palaat takaisin vanhaan tuttuun ja turvalliseen. Halusi kehitykseen kuitenkin jää, samoin turhautuneisuutesi ja hämmennyksesi.

”Unlimited Powerin” luettuani minulle kuitenkin tuli tunne, että ensimmäistä kertaa minulla oli käsissäni tekniikoita, jotka vastasivat tähän sisäiseen huutoon.

Tein useita NLP-tekniikoita Robbinsin ohjeiden mukaan ja osa niistä toimi erittäin hyvin, osasta taas en tuntunut saavan kaikkea irti. Mielenkiintoni oli kuitenkin herännyt ja halusin oppia lisää. Niinpä päätin ilmoittautua NLP-kurssille.

NLP:n peruskurssin käytyäni totesin, että Robbinsin esittelemät tekniikat kyllä toimivat. Niiden tekeminen vain omatoimisesti ilman asiantuntevaa opastusta ja ohjausta ei kuitenkaan ole niin helppoa, sillä merkittävä osa tekniikoiden toimivuudesta tulee siitä, että ne tehdään ihmisen vasteita tarkkaillen ja huomioiden. Tähän taas tarvitaan usein toisen ihmisen havainnointia ja ohjaamista.

Vaikeita NLP-tekniikat eivät silti ole, ja tietyt yksilöllisyydet huomioituna, ne tuottavat suorastaan hämmästyttäviä tuloksia. Kuten NLP:n kehittäjä Dr. Richard Bandler asian sanookin: ”NLP:tä voi lukea, mutta saadakseen siitä kaiken irti, se täytyy kokea.” Ja se onnistuu parhaiten Dr. Bandlerin sertifioimalla NLP-kurssilla, joita löytyy myös Suomesta.

Syy siis siihen, että monet eivät saa itsensä kehittämisestä irti sitä mitä he toivovat, on pitkälti siinä, että suurin osa alan opettajista ja valmentajista kertoo mitä tulisi tehdä, mutta vain ani harva kykenee kertomaan lisäksi miten se kaikki tehdään. Tästä syystä myös niin moni kokee pettymyksiä, kun ei saakaan aikaan niitä tuloksia, joita haluaa saada.

On myös tärkeää tiedostaa, että itsensä kehittäminen ei tarkoita jonkin tietyn tavoitteen tai päämäärän saavuttamista. Itsensä kehittäminen on elämänmittainen matka, jonka tarkoituksena on tuoda enemmän hyvää oloa ja onnellisuutta elämäämme sekä kykyä välittää näitä samoja asioita myös muille.

Tilaa myös Hannu Pirilän ilmainen uutiskirje ja saat aika ajoin tietoa ja vinkkejä valmennusten, koulutusten, hekilökohtaisen kehittymisen sekä NLP:n maailmasta. Me emme tule tukkimaan sähköpostilaatikkoasi jatkuvilla viesteillä, vaan lähetämme viestejä ainoastaan silloin tällöin, kun mielenkiintoista tiedotettavaa ilmenee.

perjantai 15. elokuuta 2014

Toimiiko aarrekartta-menetelmä unelmien toteuttamisessa?

Aarrekartta voi olla hyvä väline ihmisille, joilla on vaikeuksia määritellä mitä he oikein haluavat – mikä puolestaan on yllättävän yleistä.

Minullekin tulee henkilökohtaiseen valmennukseen paljon asiakkaita, joiden kanssa on aivan ensimmäiseksi täsmennettävä se, mitä he haluavat; mikä on se lopputulos, mitä he valmennukselta odottavat. Moni osaa nimittäin kertoa, mitä he eivät halua tai mistä he haluavat eroon – kuten esim. ”haluan eroon lentopelosta,” ”en halua olla masentunut” tai ”en halua jännittää kilpailutilanteessa.”

Tällainen tahtotila ei kuitenkaan anna aivoillemme vielä viestiä siitä, mitä me haluamme. Niinpä tavoitteet onkin syytä määritellä oikein heti alkuun. Tässä tehtävässä myös aarrekartta voi olla varsin hyvä työväline.

Aarrekartta on kuitenkin mielestäni vasta osa unelmien toteuttamista, eikä se näin ollen sellaisenaan ole se autuaaksi tekevä tekijä.

Unelmien ja niiden toteutumisen välissä on nimittäin ainakin kaksi merkittävää tekijää: uskomukset sekä toiminta.

Niin monesti olen tavannut ihmisiä, jotka ovat jo vuosikausia halunneet jotain asiaa. He ovat tehneet aarrekarttoja ja muita tavoitteidenasettamisharjoituksia, mutta eivät silti ole lähestyneet tavoitteitaan käytännössä lainkaan. Hyvin usein jarruna ovat tällöin toimineet heidän uskomuksensa.

Uskomukset ovat pitkälti tiedostamattomassa mielessämme ”työskenteleviä” tekijöitä, jotka mm. määrittelevät meille sen, mitä me uskomme itsestämme ja muista, sekä mitä me pidämme ylipäätään mahdollisena. Hyvin usein meillä on tiedostamattomia rajoittavia uskomuksia, jotka estävät meitä liikkumasta niitä asioita kohti, joita tietoinen mielemme haluaa.

Onneksi nämä rajoittavat uskomukset ovat kuitenkin tunnistettavissa ja muutettavissa esim. henkilökohtaisella NLP-valmennuksella tai NLP-kurssilla.

Toinen tekijä tavoitteiden saavuttamiseksi – ja lopun kaiken juuri se määräävä tekijä – on toiminta.

Me voimme unelmoida ja asettaa tavoitteita vaikka koko elämämme läpi, mutta jos emme ikinä tee mitään niiden toteutumiseksi, unelmat jäävät mitä todennäköisimmin toteutumatta.

Minulle tuli tässä jokin aika sitten henkilökohtaiseen valmennukseen coaching-asiakas, joka kertoi, että hänellä oli ollut n. 1,5 vuotta apunaan life coach, jonka kanssa hän oli tehnyt mm. aarrekartan. Hänellä oli varsin kirkkaat unelmat ja tavoitteet mielessään, mutta hän oli hieman turhautunut siitä, että hän ei ollut noiden 1,5 vuoden aikana juurikaan edennyt kohti tavoitteitaan.

Mielestäni coachaus ei saa jäädä tuolle tasolle. Toki life coachille on hyvä, kun asiakas etenee hitaasti, sillä se tarkoittaa pitkäaikaista asiakassuhdetta ja tasaista tulovirtaa. Valmentajan tehtävänä tulisi mielestäni kuitenkin sen sijaan olla asiakkaan auttaminen mahdollisimman tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisimmalla tavalla. Tiedän, että toiminta ja tehokkuus eivät kuulu monenkaan elämänlaatua painottavan life coachin sanavalikoimiin, mutta unelman saavuttaminen edellyttää aina jonkinlaista toimintaa.

Kaikki tulokset syntyvät toiminnan kautta. Tärkeintä mielestäni asiassa on myös se, että asiakas nauttii siitä toiminnasta ja matkastaan kohti unelmaansa. Toiminta ja tehokkuus eivät siis ole elämänlaatua rajoittavia tekijöitä, vaan sitä tukevia.

Ja unelmia meillä tulisi aina olla.

tiistai 10. joulukuuta 2013

Viisi ohjetta uudenvuodenlupauksiin

Tätä kirjoitettaessa vuosi 2013 on lähenemässä loppuaan ja muutaman viikon päästä alkaa vuosi 2014. Uuden vuoden alkaessa on monesti hyvä tehdä positiivisia muutoksia elämäänsä ja vuoden päättyessä on yhtä lailla hyvä katsoa hetki taaksepäin ja todeta, kuinka hyvin edelliset päätökset ovat pitäneet.

Itse en ole oikeastaan koskaan tehnyt uudenvuodenlupauksia, sillä omana periaatteenani on aina ollut, että jos haluat tehdä muutoksia käyttäytymiseesi, tee ne nyt. Miksi odottaa? Jos kyseessä on muutos, joka on sinulle hyväksi, muutoksen siirtämisestä tuskin on sinulle mitään hyötyä.

Toisaalta ymmärrän oikein hyvin ihmisiä, jotka tekevät muutoksia elämäänsä aina vuoden vaihtuessa. On nimittäin parempi tehdä hyviä muutoksia edes kerran vuodessa kuin ei koskaan.

Valitettavan usein vain kuulee tarinoita ”jälleen kerran pitämättä jääneistä uudenvuodenlupauksista.”

Jotta tällä kertaa pystyt tekemään päätöksen, joka pitää ja toteutuu, tässä muutama vinkki, joiden avulla voit merkittävästi parantaa päätöksesi toteutumisen todennäköisyyttä:

1. Määrittele tarkasti mitä haluat.

”Haluan laihtua” ei kelpaa. Määrittele tarkasti kuinka paljon haluat laihtua: ”Pudotan painoani 10 kiloa” tai ”31.12.2014 painoni on pysyvästi alle 75 kiloa,” tai jotain tuon suuntaista.

2. Mieti, miksi haluat tehdä muutoksen?

Mitä hyvää sinulle tapahtuu, mikäli toteutat muutoksen?
Mitä huonoa sinulle tapahtuu, jos et toteuta muutosta?
Mitä huonoa sinulle ei tapahdu, mikäli teet muutoksen?
Mitä hyvää sinulle ei tapahdu, mikäli et tee muutosta?
Mitä hyvää muutos tuo sinun läheisillesi?

3. Mieti, mitä resursseja tarvitset muutoksen tekemiseen?

Mitä resursseja sinulla jo on käytössäsi?
Mitä resursseja vielä tarvitset? Mistä saat tarvitsemasi resurssit, kuka voisi auttaa sinua?

4. Hakeudu sellaisten ihmisten seuraan, jotka tukevat tavoitettasi

Vältä tietoisesti niiden ihmisten seuraa, jotka kyseenalaistavat muutoksen tarpeellisuuden tai kykysi toteuttaa haluamaasi muutosta. Jos haluat lopettaa tupakoinnin, hakeudu enemmän savuttomien ihmisten seuraan. Jos haluat laihtua, mene syömään hoikkien ihmisten seurassa.

5. Tee kuukauden ajan päivittäin seuraava muutaman minuutin mielikuvaharjoitus ja kuukauden jälkeenkin aina tarvittaessa:

i. Varmista, että sinua ei häiritä seuraavaan muutamaan minuuttiin. Sulje puhelin, pistä ovi kiinni.

ii. Istuudu mukavaan tuoliin, sulje silmäsi kevyesti, ota muutama syvä ja rauhallinen hengitys ja rentoudu.

iii. Kun olet mukavan rentoutunut, miellä eteesi seisomaan ”autenttinen sinäsi.” Miellä siis itsesi seisomassa edessäsi. Tämä sinä, joka edessäsi seisoo, olet sinä autenttisimmillasi, sinä parhaimmillasi. Tämä on se sinä, jolla on käytössään kaikki sisäiset voimavarasi. Tämä on se sinä, joka on jo toteuttanut haluamasi muutoksen.

iv. Katso tätä autenttista sinääsi mielessäsi eri puolilta. Katso miltä hän näyttää kun hän on tavoitteensa toteuttanut. Minkälainen on hänen ryhtinsä? Millainen on katse hänen silmissään? Miltä hän kuulostaa kun hän puhuu? Miltä hän näyttää, kun hän kävelee, kättelee, toimii ja käyttäytyy siinä ympäristössä, jossa hän toimii – työssä, kotona, harrastuksissa…

v. Kun olet hetken tarkkaillut tätä autenttista sinääsi ja ihaillut häntä, astu mielessäsi hänen kehoonsa ja koe samat asiat aivan kuin kokisit ne elävänä. Näe kaikki autenttisen sinäsi silmien kautta: miltä maailma näyttää, keitä ihmisiä on ympärilläsi, miltä he näyttävät? Koe, miltä kaikki kuulostaa autenttisen sinäsi korvien kautta: miltä puheesi kuulostaa, mitä muita ääniä kuulet, miltä muiden äänet kuulostavat? Ja ennen kaikkea: miltä tuntuu olla sinä kaikkein autenttisimmillasi: miltä kehossasi tuntuu, missä päin kehoasi tuntemukset tuntuvat, mihin suuntaan ne liikkuvat?

vi. Nauti muutama hetki elämästäsi kaikkein autenttisimmillasi, eri tilanteissa, haluamasi muutos toteutuneena. Huomaa, kuinka hyvältä kaikki tuntuu.

vii. Kun siltä tuntuu, palaa taas takaisin tuoliisi ja siihen aikaan ja paikkaan jossa olet ja avaa taas silmäsi.

Yllä olevien ohjeiden avulla kykenet toteuttamaan normaalit muutokset helposti. Joskus saattaa kuitenkin olla hyväksi hyödyntää vielä muitakin NLP-tekniikoita. Tällöin suosittelen, että otat yhteyttä NLP-valmentajaan ja sovit henkilökohtaisesta valmennuksesta tai ilmoittaudut suoraan NLP-kurssille, jossa tulet oppimaan huiman määrän NLP-taitoja ja –tekniikoita, joiden avulla voit toteuttaa juuri niitä muutoksia, joita haluat elämässäsi tehdä, sekä auttaa myös läheisiäsi parantamaan elämänlaatuaan.

keskiviikko 19. kesäkuuta 2013

Eroon huonoista tunteista

Oletko koskaan miettinyt kuinka kauan sinä vietät päivässä aikaa huonoissa tunnetiloissa? Kuinka monet noista huonoista tunnetiloista ovat turhia? Lähes kaikki? Olisiko mukavampaa viettää enemmän aikaa hyvissä tunnetiloissa? Hyvä uutinen on, että huonoista tunteista voi päästä eroon ja korvata ne hyvillä tunteilla.

Ennen kuin pääsemme tutkimaan miten se oikein on mahdollista, on syytä tutustua hieman siihen, miten tunnetilamme ylipäätään muodostuvat ja minkälaisia vaikutuksia tunnetiloillamme on.

Ensinnäkin on hyvä tunnistaa, että tunnetilamme vaikuttavat voimakkaasti käyttäytymiseemme. Jos olemme esimerkiksi vihaisia tai ärsyyntyneitä, käyttäydymme varmasti sen mukaisesti. Vaikka yrittäisimme peittääkin noita tunteita, on selvää, että käytöksemme on erilaista kuin vaikka jos olisimme iloisia. Vastaavasti, kun olemme tyytyväisiä tai onnellisia, käytöksemme ja toimintamme on sen mukaista.

Toinen huomion arvoinen seikka on se, että toimintamme ja käyttäytymisemme tuottaa meille ne tulokset, joita elämässä saavutamme. Jos siis olemme enimmäkseen huonoissa tunnetiloissa, saavutamme toimintamme ja käyttäytymisemme kautta sen mukaisia, enimmäkseen huonoja, tuloksia.

Jos taas vietämme aikaamme enimmäkseen hyvissä tunnetiloissa, käyttäytymisemme ja toimintamme tuottaa meille sen mukaisia – hyviä – tuloksia.

Melko lailla loogista, eikö vain?

Tunnetilamme siis vaikuttavat merkittävästi siihen, millaisia tuloksia saamme aikaiseksi.

No miten näihin tunnetiloihin sitten voi oikein vaikuttaa?

Yksi tekijä on fysiologiamme, kehomme asento. Teepä tässä samalla lukiessasi pieni kokeilu: Lysähdä hieman kasaan, paina pääsi alaspäin, hartiat hieman eteenpäin kumaraan, katse alaviistoon. Nyt sano itsellesi, joko hiljaa mielessäsi tai vaikka ihan ääneenkin, että kylläpä on hyvä fiilis, elämä on ihanaa. Pistä merkille oma tunnetilasi.

Seuraavaksi ota hyvä ryhti, suorista selkärankasi, hartiat taakse, leuka ja katse ylös, rinta rottingille, levitä vielä vaikka kätesi hieman sivulle. Nyt sano uudestaan nuo samat asiat: ”Kylläpä on hyvä fiilis, elämä on ihanaa!”

Kumpi asento oli vakuuttavampi? Sanoit itsellesi samat asiat, mutta jälkimmäisellä kerralla tuntui enemmän siltä, mitä itsellesi sanoit, eikö vain?

Fysiologiallamme on siis suora vaikutus tunnetiloihimme. Kiinnitä siis huomiota siihen.

Toinen asia, joka vaikuttaa merkittävästi tunnetiloihimme, on ajattelumme. Tiesitkö, että voit todellakin vaikuttaa siihen, mitä ja miten ajattelet?

Ajattelumme koostuvat pääasiassa – ei siis pelkästään, mutta pääasiassa – sisäisistä mielikuvistamme ja sisäisistä äänistämme. Ja sillä, minkälaisia mielikuvia muodostamme ja minkälaisia asioita sanomme itsellemme päämme sisällä, vaikutamme siihen, minkälainen tunnetila meillä on. Katsotko siis sisäisiä mielikuvia epäonnistumisista ja siitä, mikä voi mennä pieleen vai onnistumisista ja siitä, mitä voit saavuttaa? Sanotko itsellesi mielessäsi ”minä en osaa” vai ”minä kykenen siihen?”

Aina kun huomiomme on suuntautunut johonkin, mitä emme halua elämäämme, mitä haluamme tavalla tai toisella välttää, olemme huonoissa tunnetiloissa. Vastaavasti aina, kun huomiomme on suuntautunut asioihin, joita haluamme lisää elämäämme tai niihin hyviin asioihin, joita meillä jo on elämässämme, olemme hyvissä tunnetiloissa.

Tästä seuraa, että aina kun olet huonoissa tunnetiloissa, se on merkki siitä, että huomiosi on suuntautunut asioihin, joita et halua tapahtuvan tai joita haluat jotenkin muuten välttää. Kun haluat muuttaa tämän tunnetilan positiiviseksi, sinun tulee suunnata huomiosi – ja ajatuksesi – johonkin sellaiseen asiaan, jota haluat tapahtuvan tai jota haluat sinulla olevan. Samalla huomiosi muuten kiinnittyy mm. ongelman sijasta sen ratkaisuun.

Kun vielä samanaikaisesti kiinnität huomiosi fysiologiaasi ja korjaat kehon asentosi ryhdikkääksi ja suuntaat katseesi ylös, tuon ajattelun suuntaaminen kohti positiivisia asioita tulee huomattavasti helpommaksi.

Haasteena on kuitenkin usein se, että ajattelumme tapahtuu pääsääntöisesti tiedostamattamme. Suurimman osan aikaa aivoissamme pyörii huikea määrä erilaisia tiedostamattomia prosesseja, joista meidän vaikea saada kiinni. Näihin tiedostamattomalla tasolla toimiviin ohjelmointeihimme vaikuttavat puolestaan mm. uskomuksemme, arvomme, ankkurimme, sisäiset strategiamme sekä monet muut seikat. Jotta siis saisimme ajattelumme toimimaan paremmin myös tiedostamattomalla tasolla, meidän tulee päästä eroon monista rajoittavista uskomuksistamme, olla tietoisia arvohierarkiastamme (ja kenties muokatakin sitä), muokata strategioitamme jne.

Muun muassa arvoista ja uskomuksista puhun runsaasti kirjoittamassani Oma sininen meresi -kirjassa. Kirjan harjoitusten avulla pääset todennäköisesti jo varsin pitkälle haluamiesi muutosten tekemisessä. Tämän lisäksi pätevän NLP-valmentajan ja/tai sertifioudun NLP-kurssin avulla saat todella runsaasti lisää toimivia työkaluja ajattelusi ja toimintasi muuttamiseen.

Huolimatta noista tiedostamattomista prosesseistasi, voit siis joka tapauksessa merkittävästi parantaa tunnetilojasi, ja sen kautta tuloksiasi elämässäsi, pelkästään tulemalla tietoiseksi tunnetiloistasi ja tekemällä edellä mainittuja muutoksia ajatteluusi ja fysiologiaasi aina tarpeen mukaan. Yhdistämällä siihen vielä NLP-valmennuksen ja/tai –koulutuksen, tulet saamaan aikaan merkittäviä, positiivisia, muutoksia ajattelussasi, käyttäytymisessäsi, tuloksissasi ja – elämässäsi!

maanantai 22. kesäkuuta 2015

Esa Saarinen, (itsensä) johtaminen ja NLP

Liity postituslistalle:

keskiviikko 17. syyskuuta 2014

Miksi itsensä kehittäminen ei johda haluttuihin tuloksiin?

Liity postituslistalle:

perjantai 15. elokuuta 2014

Toimiiko aarrekartta-menetelmä unelmien toteuttamisessa?

Liity postituslistalle:

tiistai 10. joulukuuta 2013

Viisi ohjetta uudenvuodenlupauksiin

Liity postituslistalle:

keskiviikko 19. kesäkuuta 2013

Eroon huonoista tunteista

Liity postituslistalle: