Hannu Pirilän blogi, aiheina itsensä kehittäminen, henkinen valmennus, NLP, hyvinvointi, onnellisuus ja elämässä menestyminen.
sunnuntai 6. joulukuuta 2015
Kuinka päättää mitä haluaa elämässään – ja kuinka saada se
Mitä jos pystyisit päättämään, mitä oikeasti haluat elämässäsi? Jos vielä ymmärtäisit miksi haluat sitä? Tai mikä on estänyt sinua saavuttamasta sitä?
Entä mitä jos tietäisit kaiken tuon lisäksi kuinka saavuttaa haluamasi?
Mikä merkitys sillä olisi sinulle?
Miltä elämäsi silloin näyttäisi?
Miltä se kuulostaisi?
Miltä se tuntuisi?
Tiedäthän, että tekemällä samoja asioita samalla tavalla,
voit saavuttaa ainoastaan samanlaisia tuloksia? Ja, että mikäli haluat saada
aikaan toisenlaisia tuloksia, jonkin asian sinussa täytyy muuttua?
Mitä sinä haluat?
Jotta pystyisit saamaan aikaiseksi erilaisia tuloksia elämässäsi, sinun tulee ensin tietää mitä oikeasti haluat.
”Jos et tiedä mihin olet menossa, mikä tahansa tie vie sinut sinne.” – Lewis Carroll
Tavoitteet ovat tärkeitä elämässämme, sillä ne ohjaavat –
tavalla toisella – kaikkea käyttäytymistämme. Sen vuoksi ei myöskään ole
yhdentekevää, miten ja minkälaisia tavoitteita elämällemme asetamme.
”On todistettu moneen kertaan, että mikäli sinulla ei ole tavoitteita, on todennäköistä, että et koskaan löydä mitä todella haluat.” – Shelle Rose Charvet
Mikä on sinulle tärkeää?
Me motivoidumme tekemään sitä, mitä me milläkin hetkellä pidämme tärkeänä. Haasteena monella ihmisellä on kuitenkin se, että he eivät ole koskaan oikeastaan pysähtyneet miettimään, mikä heille oikeasti on elämässään tärkeää.
Se, mikä määrittää meille sen, mitä me pidämme tärkeänä,ovat arvomme.
“Ongelmana on, että joidenkin ihmisten arvoilla ei ole järjestystä ja ne vain muuttuvat… Niinpä arvojen asettaminen tärkeysjärjestykseen on tärkeää, jotta ihmiset voivat varmistaa tekevänsä hyviä päätöksiä elämässään.” – Richard Bandler
Kun tiedämme mitä haluamme ja miksi
haluamme sitä – mikä tavoitteessamme on meille tärkeää – aktivoimme aivojemme RAS-järjestelmän, jonka tehtävänä on mm. tuottaa meille näihin liittyvää informaatiota.
Mikä on estänyt sinua?
On hyvinkin mahdollista, että olet halunnut tiettyjä asioita elämääsi jo pidemmän aikaa – joko tietoisesti tai tiedostamattasi. Miksi et siis vielä ole saanut, mitä haluat?
Syy on mitä todennäköisimmin ollut rajoittavissa uskomuksissasi.
Kenties olet uskonut, että et kykene.
Kenties olet uskonut, että et ole haluamasi asian arvoinen. Kenties olet
uskonut jotain muuta, mikä on ollut esteenä haluamasi saavuttamiselle.
On myös hyvin mahdollista, että uskomuksesi
ovat toimineet täysin taustalla, ilman, että olet edes ollut tietoinen
uskomuksiesi olemassaolosta.
”Me kaikki ajattelemme ja me kaikki uskomme – ja kun oivallat, että voit muuttaa ajatuksiasi ja uskomuksiasi, se muuttaa käyttäytymistäsi. Uskomukset eivät tule totuudesta. Uskomukset tulevat uskomisesta. Ne ovat oppaita käyttäytymiseemme.” – Richard Bandler
Hyviä uutisia on, että ensinnäkään sinä
et ole voinut mitenkään olla vastuussa niistä uskomuksista, jotka olet
omaksunut lapsuudessasi. Sekä se, että sinä voit oikeasti muuttaa
rajoittavat uskomuksesi sellaisiksi uskomuksiksi, jotka hyödyttävät enemmän sinua,
tavoitteitasi ja hyvinvointiasi.
Uskomuksilla kun ei ole mitään tekemistä
totuuden kanssa. Ne ovat todellakin vain meidän omia käsityksiämme itsestämme, muista ihmisistä sekä ympäröivästä
maailmastamme.
”Tuloksesi ovat sisäisen uskomusjärjestelmäsi ulkoinen ilmaisu” - Thomas Troward
Miten saavutat haluamasi?
Vastaus on: askel kerrallaan.
Kun olet ensin tullut tietoiseksi siitä,
mitä haluat ja miksi haluat sitä, ja kun olet putsannut rajoittavat uskomuksesi
sinua paremmin palveleviksi, ainoa asia, mikä enää voi estää sinua
saavuttamasta mitä ikinä haluatkaan, on se, että et tee mitään tavoitteesi
saavuttamiseksi.
”Ilman toimintaa ei ole mahdollista menestyä.” – Richard Bandler & Garner Thomson
Kaikki toiminta perustuu yksittäisiin
toimintoihin, askeliin. Jotkut askeleemme voivat olla suorastaan massiivisia
loikkia, suurin osa niistä on kuitenkin pieniä askelia.
Jos tavoitteesi tuntuu alkuun suurelta ja
vaikeasti saavutettavalta, ota ensin pieni askel ja katso mitä siitä seuraa.
Kaatuiko elämäsi? Jos ei, niin ota seuraava askel. Ja sen jälkeen seuraava.
Kohta jo huomaatkin, että olet jo saavuttanut jotain. Jatka siis askeleiden ottamista,
toimenpiteiden tekemistä.
Miten saat tuon kaiken tehtyä?
Asiat tulee tehtyä tekemällä. Joskus pieni – tai suurikin – apu voi olla paikallaan.
Itse asiassa, yrittämällä aina keksiä
pyörää uudelleen ei yleensä ole se kaikkein järkevin ja nopein tapa edetä.
NLP (neuro-lingvistinen ohjelmointi)
pohjautuu menestyksen mallintamiseen ja sen edelleen opettamiseen. Niinpä
olenkin tehnyt viiden videon sarjan, jossa hyödynnän NLP:n oppeja yllä
esiteltyjen asioiden selventämiseen ja opettamiseen.
Mikäli haluat oppia syvemmin kuinka asettaa
tavoitteita, selvittää omat arvosi, tunnistaa ja muokata rajoittavia
uskomuksiasi, tehdä suunnitelma tavoitteellesi sekä kuinka aloittaa toiminta
asioiden muuttamiseksi, voit tilata viisi videotani ilmaiseksi.
Saat videot katsottavaksesi klikkaamalla
alla olevaa linkkiä ja antamalla sen jälkeen vain nimesi ja
sähköpostiosoitteesi. Tämän tehtyäsi saat videot katsottavaksesi päivän
välein. Siinä kaikki.
Lisää ohjeita siihen, kuinka voit
saavuttaa haluamiasi asioita elämässäsi, saat myös lukemalla kirjani Oma sininen meresi, jonka voit tilata
itsellesi yllä olevan linkin kautta.
Jos todella haluat ottaa oman elämäsi
kunnolla haltuusi nopeasti, suosittelen, että osallistut NLP-kurssille.
tiistai 27. lokakuuta 2015
Muistot – niiden merkitys ja niiden muokkaaminen
Helsingin sanomissa oli 25.10.2015 erittäin
mielenkiintoinen, peräti kahden aukeaman mittainen kirjoitus Muistisi pettää, jossa kerrottiin
maailmankuulun muistitutkijan Elizabeth Loftuksen havainnoista koskien ihmisen
muistia ja muistoja.
Muistot ovat myös varsin tärkeä osa NLP:tä,neuro-lingvististä ohjelmointia. NLP:n kehittäjän, Dr. Richard Bandlerin,
mukaan kun parasta menneisyydessä on se, että se on ohi. Yksi NLP:n
tarkoituksista onkin auttaa ihmisiä pääsemään eroon elämää rajoittavista, jopa
haitallisista muistoista sekä auttaa heitä rakentamaan itselleen parempaa,onnellisempaa tulevaisuutta.
"Muistoja on erittäin helppoa – siis todella
uskomattoman helppoa – manipuloida vahingossa ja tahallaan", Loftus kertoo
Helsingin Sanomien haastattelussa.
NLP:ssä muistojen muokkausta hyödynnetään nimenomaan ihmisen
omaksi hyödyksi ja onnellisuuden lisäämiseksi. Monet meistä voivat viettää jopa
tuntikausia päivässä pyöritellen mielessään jotain ikävää muistoa, kokien tuntikausia
huonoja tunnetiloja.
Ensimmäisiä kysymyksiäni ikävistä muistoista kärsiville
asiakkailleni onkin: mitä hyötyä noiden ikävien muistojen pyörittämisestä on
henkilön nykyhetken ja tulevaisuuden kannalta? Mitäpä jos ottaisimme itsellemme
vain sen opin, jonka tuo ikävä muisto meille tarjoaa ja jatkaisimme elämässämme
eteenpäin uusin eväin?
Onko se mahdollista?
On se. Ja jopa yllättävän helppoa, kun osaa oikeat
tekniikat.
Hesarin artikkelissa puhutaan paljon siitä, miten ihmisen
mieleen voi asentaa jopa valemuistoja. NLP:ssä valemuistoja ei yleensä ihmisten
mieliin laiteta. NLP:ssä keskitytään pikemminkin ikävien ja elämää rajoittavien
muistojen häivyttämiseen ja paremman tulevaisuuden rakentamiseen. Joskus
voidaan kuitenkin katsoa tarpeelliseksi mennä johonkin menneisyyden tapahtumaan
ja antaa sille uusi merkitys. Näin voidaan tehdä esimerkiksi silloin, kun
halutaan muokata uskomuksia. Tällaisessa tapauksessa on joskus hyvä mennä
uskomuksen syntymisen alkulähteille ja ymmärtää menneisyyden tapahtuma uudella
tavalla.
Hesarin artikkelissa todetaan, että tutkimuksissa on
havaittu, että aivot reagoivat valemuistoon samoin kuin aitoon muistoon.
Valemuisto herättää yhtä voimakkaita tunnereaktioita kuin aito muisto. Se, että
muisto on elävä ja yksityiskohtainen, ei tarkoita, että se olisi totta.
Kuten artikkelissa todetaan: ”Muisto on tositapahtuman rekonstruktio, jota
aivot ovat korjailleet.”
"Erityisen kiinnostavaa on tämä: vuosikymmenten tutkimukset osoittavat, että meillä ei ole mitään keinoa erottaa valemuistoa ja aitoa muistoa toisistaan. Ne tuntuvat yhtä todellisilta, ja aivot reagoivat niihin samalla tavalla." –Elizabeth Loftus
Tätä tosiasiaa hyödynnetään NLP:ssä runsaasti uskomusten sekä
tulevaisuuden suunnittelun suhteen. Uskomukset nimittäin ohjaavat merkittävästi
käyttäytymistämme ja toimintaamme. Uskomuksilla ei kuitenkaan ole mitään
tekemistä totuuden kanssa – ne ovat ainoastaan eräänlaisia oppimiamme oppaita
käyttäytymiseemme.
Muuttamalla siis sitä, kuinka koemme menneisyytemme,
muokkaamme usein myös uskomuksiamme ja sen myötä käyttäytymistämme. Alla olevalla videolla NLP:n kehittäjä Dr.
Richard Bandler demonstroi, kuinka ihmistä pitkään vaivanneen ikävän muiston
voi muuttaa muutamassa minuutissa ja kuinka hänet voi saada ajattelemaan
tulevaisuuttaan aivan uudella, hyödyllisemmällä tavalla.
”Muistosi ovat kallisarvoisia. Ne auttavat muodostamaan perustan identiteetillesi, kuka sinä uskot olevasi. Niistä voi tulla suurin inspiraatiosi lähde tai suurin tuskasi lähde.” –Owen Fitzpatrick
Meillä on joitain muistoja, jotka ovat tuskallisia ja jopa
traagisia sekä toisaalta muistoja, jotka saavat leveän hymyn kasvoillemme.
Muistot ovat tärkeä osa ajatteluamme. Ne tekevät meistä sen keitä me olemme. Se,
kuinka me käsittelemme muistojamme, määrittelee pitkälti sen kuinka me elämme
elämämme. Muistot voivat pilata meidät tai ne voivat inspiroida meitä. Yksi
asia kuitenkin on varmaa: Se, kuinka me annamme niiden vaikuttaa itseemme,
määrittelee sen, kuinka me elämme elämämme.
maanantai 24. elokuuta 2015
3 yleisintä syytä miksi stressaantunut työssäkäyvä ihminen ei saa elämäänsä hallintaansa – ja kuinka korjata asia!
Näin kesälomien päättyessä moni tuskailee taas töihinpaluunsa kanssa.
Oletko koskaan pohtinut, miksi moni tavallinen työssäkäyvä ihminen kokee olevansa jatkuvasti stressaantunut eikä tunnu oikein millään saavan omaa elämäänsä hallintaansa? Alla esittelen kolme yleisintä syytä tähän, sekä – ennen kaikkea – lisäksi keinoja joilla voit selättää ongelmat.
3. Selviytymistä ilman suuntaa
Tällä tarkoitan päivästä päivään juoksemista ilman selkeää kuvaa tulevaisuudesta.
Päivät toistuvat rutiininomaisesti samoista kuvioista, kuten aamutoimista, lasten lähettämisestä kouluun, töihin menosta, töiden tekemisestä (usein kiireen keskellä), kotiin paluusta, ruuanlaitosta, lasten kuskaamisista, siivoamisesta, sohvalle lysähtämisestä, nukkumaan menosta. Väliin yritetään mahduttaa omat harrastukset, mikäli mahdollista. Jokaisen päivän tavoitteena on lähinnä selvitä päivästä ja päästä illalla nukkumaan selvitäkseen taas seuraavasta päivästä.
Kun tavoitteena on lähinnä selviytyminen, tavoitteemme kohdistuvat pääasiassa asioihin, joita haluamme välttää. Haluamme välttää myöhästymistä töistä tai palaverista, haluamme välttää ikäviä yllätyksiä sekä konflikteja töissä ja kotona, haluamme välttää sotkuisuutta jne.
Selviytyminen ilman suuntaa ei sisällä selkeää mielikuvaa omasta itsestään hyvinvoivana ja onnellisena ihmisenä, jolla on käsissään useita vaihtoehtoisia tapoja toteuttaa omia arvojaan.
Miksi tämän asian ymmärtäminen on niin tärkeää?
Aivojemme RAS-järjestelmä ohjaa meitä niitä asioita kohti, joihin kiinnitämme huomiomme. Jos tavoitteemme – ja siis huomiomme – on asioissa, joita haluamme välttää, saamme elämäämme juuri niitä asioita lisää.
Mikäli emme aseta elämällemme hyvin määriteltyjä tavoitteita, jotka ovat mm. positiivisessa muodossa – eli siis mitä kohti haluamme mennä – emme ikinä pääse eroon stressistä, konflikteista ja väsymyksestä. Lopulta vain odotamme eläkkeelle pääsyä ja kun sitten pääsemme eläkkeelle, emme enää tiedä mitä tehdä eläkkeellä. Lopulta kuolinvuoteellamme ihmettelemme, että tässäkö se minun elämäni sitten oli? Mitä merkitystä sillä lopulta oli?
Miten pääset hyödyntämään tätä asiaa välittömästi?
Ehkäpä tärkein asia tavoitteiden asettamisessa on se, että ne ovat positiivisessa muodossa. Sen sijaan, että yrittäisimme välttää myöhästymistä, tavoitteenamme tulee olla ajoissa paikalle ehtiminen. Sen sijaan, että haluamme välttää konflikteja, tavoitteenamme tulee olla esim. asioiden ratkaiseminen. Sen sijaan, että haluaisimme välttää sotkuisuutta, tavoitteenamme tulee olla siisti ja mukava ympäristö.
Näillä pääsee jo hyvään alkuun. Sen lisäksi, että meillä on positiivinen tavoite, meillä tulee olla selkeä mielikuva siitä, minkälaista haluamme elämämme olevan. Meidän tulee nähdä itsemme nauttimassa lastemme seurasta, tekevän työtä joka inspiroi, on mukavaa ja palkitsevaa, sekä ylipäätään nauttivamme elämästämme mukavassa ympäristössä ja mukavien ihmisten seurassa. Tällä tavoin kerromme aivoilleimme selkeästi mitä haluamme ja saamme aktivoitua RAS-järjestelmämme. Kun annamme RAS-järjestelmällemme selkeät ohjeet siitä, mitä haluamme, se alkaa viedä meitä niitä asioita kohti.
2. Uuvuttavat uskomukset
Tällä tarkoitan sitä, kun emme elä ja toimi omien arvojemme mukaisesti sekä sitä, että uskomuksemme omasta itsestämme, muista ihmisistä sekä ympäröivästä maailmastamme pitävät meidät kiinni nykyisessä elämänmenossamme, huolimatta siitä, että haluaisimme siihen muutosta.
Tällä en siis tarkoita mitään uskontoa, eikä arvoilla tarkoiteta minkään tuotteen, palvelun tai asian hintaa. Kyse on siis puhtaasti meidän omasta tavastamme ajatella sekä meidän omista sisäisistä prosesseistamme, jotka toimivat pääasiassa tiedostamattoman mielemme ohjaamina automaatioina.
Miksi tämän asian ymmärtäminen on tärkeää?
Mikäli esimerkiksi työmme ei tue omaa arvomaailmaamme tai elämässämme on arvoristiriitoja, koemme elämässämme jatkuvasti epämukavuutta, jota meidän on usein jopa vaikea selittää tietoisesti.
Samoin meillä voi olla huima määrä uskomuksia, jotka ovat joskus jossain tilanteessa palvelleet meitä hyvin, mutta jotka nykyään ovat muodostuneet meille elämäämme rajoittaviksi tekijöiksi.
Mikäli emme ole tietoisia omasta arvomaailmastamme, mikäli emme selvitä arvoristiriitojamme ja mikäli emme vietä enemmän aikaa niiden asioiden parissa, jotka ovat meille oikeasti tärkeitä, elämme todennäköisesti ainaisessa epämukavuuden tunteessa.
Samoin, mikäli emme tunnista rajoittavia uskomuksiamme ja muuta niitä, me tuskin pääsemme ikinä eteenpäin elämässämme, vaikka kuinka asettaisimme itsellemme positiivisia tavoitteita.
Miten pääset hyödyntämään tätä asiaa välittömästi?
Uskomuksia voi tunnistaa esimerkiksi tutkimalla miksi et ole saavuttanut jotain, jota olet kenties jo pitkään halunnut. Kysy siis itseltäsi: ”mikä estää/on estänyt minua saavuttamasta tätä?” tai ”minkä asian minussa/ajattelussani täytyy olla totta, että näin tapahtuu?” Se, mitä saat vastaukseksi, on hyvinkin todennäköisesti uskomus – muodossa tai toisessa.
Uskomusten muuttamiseen on olemassa sinänsä varsin yksinkertainen kaava:
Uskomus -> Epäilys -> Uusi uskomus
Kun olet tunnistanut rajoittavan uskomuksen, voit kyseenalaistaa ja jopa muuttaa sen kysymällä itseltäsi sarjan uusia kysymyksiä:
- Tukeeko tämä uskomus minua ja tavoitteitani?
- Tukeeko tämä uskomus hyvinvointiani ja onnellisuuttani?
- Onko tämä uskomus tarkoituksenmukainen haluamani menestyksen kannalta?
- Mikä on ollut uskomukseni hyvä tarkoitus? Mitä hyvää on uskomuksesta kiinni pitäminen tuottanut minulle?
- Onko se (uskomus/ajatus) totta?
- Voinko täysin absoluuttisesti tietää, että se on totta?
- Kuinka reagoin, mitä tapahtuu, kun uskon kyseistä ajatusta?
- Tuoko kyseinen ajatus minulle rauhaa vai stressiä elämääni?
- Mitä mielikuvia näen, menneitä ja tulevia, ja mitä fyysisiä tunteita minussa herää, kun katson noita mielikuvia?
- Mitä tunteita minussa herää, kun uskon kyseistä ajatusta?
- Alkaako minussa esiintyä mitään pakkomielteitä tai addiktioita, kun uskon kyseistä ajatusta?
- Kuinka kohtelen itseäni ja muita ihmisiä, kun uskon kyseistä ajatusta
- Mitä se maksaisi minulle jos en muutu?
- Mitä se tuottaisi minulle jos muuttuisin?
- Mitä ei tapahtuisi jos en muuttuisi?
- Kuka minä olisin ilman tuota ajatusta?
Joskus omien uskomusten tunnistaminen saattaa kuitenkin olla hankalaa. Tällöin tehokasta apua tarjoaa mm. NLP-valmennus.
1. Sytyttävä suunnitelma – tai lähinnä sen puuttuminen
Tällä tarkoitan niitä askeleita, joita sinun tulee ottaa saavuttaaksesi jotain sellaista, mitä oikeasti haluat.
Tällaisen suunnitelman on lähdettävä sinusta itsestäsi ja sen on oltava sellainen, joka motivoi sinua, suorastaan sytyttää sinussa palavan halun lähteä toteuttamaan sitä.
Sytyttävä suunnitelma ei ole suunnitelma, jonka pomosi, puolisosi, äitisi tai joku muu on sinulle antanut tehtäväksi. Sytyttävällä suunnitelmalla ei tarkoiteta suunnitelmaa, jonka avulla toteutat jonkun muun henkilön unelmia.
Miksi tämän asian ymmärtäminen on tärkeää?
Jos sinulla ei ole minkäänlaista suunnitelmaa tai ideaa siitä, mitä sinun tulisi tehdä saavuttaaksesi sen, mitä oikeasti haluat, olet elämän armoilla. Elämäsi vie sinua, sinä et johda elämääsi.
Kysymys on myös valinnoista. Voit toki antaa muiden viedä sinua. Tai sitten voit tehdä jotain, jolla on sinulle merkitystä. Kun kuolinvuoteella kysyt itseltäsi, elitkö hyvän elämän, teitkö elämästäsi elämisen arvoisen – niin elitkö? Teitkö?
Kun teemme elämässämme asioita, jotka ovat itsellemme tärkeitä ja jotka ovat hyödyksi sekä itsellemme että läheisillemme, koemme hyvää oloa ja onnellisuutta.
Miten pääset hyödyntämään tätä asiaa välittömästi?
Suunnitelmien tekoon on monenlaisia ohjeita, mutta tässä niistä mielestäni yksi parhaista ja helpoimmista:
Määritä, mitä haluat. Määritä se niin tarkoin kuin vain kykenet aistikanaviesi avulla. Tällä tarkoitan sitä, että mene mielessäsi siihen hetkeen tulevaisuudessa, kun olet saavuttanut haluamasi. Näe mielessäsi, mitä silloin näet; kuule, mitä silloin kuulet; haista, mitä silloin haistat; maista, mitä silloin haistat ja tunne, mitä silloin tunnet. Elä hetki täysin siinä maailmassa.
Tämän jälkeen käänny siinä tulevaisuuden hetkessä katsomaan menneisyyttäsi. Pistä merkille, mitä kaikkea on tapahtunut, jotta olet saavuttanut tuon kaiken. Minkälaisia askeleita sinun on täytynyt ottaa ja minkälaisia toimenpiteitä sinun on täytynyt tehdä? Ennen kaikkea: mikä on ollut ensimmäinen askeleesi?
Suunnitelmasi ei tarvitse olla täydellinen. Kaikenlaista sattuu ja tapahtuu aina elämän varrella, kaikki ei mene aina suunnitelmien mukaan. Näitä asioita ei kuitenkaan tule nähdä ja kokea epäonnistumisina, vaan oppimiskokemuksina. Tärkeintä on kuitenkin se, että sinulla on aina tiedossa, mikä on seuraava askeleesi ja että kykenet tekemään suunnitelmiisi muutoksia aina tarpeen tullen.
Ja se, että tartut toimeen ja todellakin ryhdyt toteuttamaan suunnitelmaasi!
Lisää aiheesta Oma sininen meresi -kirjassani.
Tilaa myös ilmainen uutiskirjeeni ja saat aika ajoin tietoa ja vinkkejä valmennusten, koulutusten, hekilökohtaisen kehittymisen sekä NLP:n maailmasta. Lupaan, etten tule tukkimaan sähköpostilaatikkoasi jatkuvilla viesteillä, vaan lähetän viestejä ainoastaan silloin tällöin, kun mielenkiintoista tiedotettavaa ilmenee.
Kirjoita alla olevan lomakkeen ylimpään kenttään sähköpostiosoitteesi, keskimmäiseen kenttään etunimesi, alimpaan kenttään sukunimesi ja klikkaa sitten "Subscribe" -painiketta. Niin helppoa sen on.
Tunnisteet:
arvomaailma,
elämästä selviytyminen,
eroon stressistä,
onnellinen ihminen,
rajoittavat uskomukset,
RAS-järjestelmä,
suunnitelman tekeminen,
uskomukset,
uskomus
maanantai 22. kesäkuuta 2015
Esa Saarinen, (itsensä) johtaminen ja NLP
Fakta-lehden kesäkuun 2015 numerossa on kolmen aukeaman
mittainen kirjoitus, ”Enemmän abstraktia
ajattelua urien sijaan,” joka käsittelee filosofi Esa Saarista ja hänen
mietteitään. Lukiessani artikkelia en voinut olla kiinnittämättä huomiota
lukuisiin Esa Saarisen havaintoihin ja niiden yhteyksistä NLP:hen, neuro-lingvistiseen ohjelmointiin.
Esa Saarinen, joka on toiminut systeemitieteiden, soveltavan
filosofian ja luovan ongelmanratkaisun professorina Aalto-yliopistossa vuodesta
2002 lähtien, on toiminut myös yritysmaailmassa mm. Nokian ja Marimekon
valmentajana ja konsulttina. Vuosien varrella Saarinen on valmentanut mm. Koneen
entistä toimitusjohtajaa ja nykyistä hallituksen jäsentä Matti Alahuhtaa. Kun
Saariselta kysytään, mikä tekee Alahuhdasta suomalaisen yritysmaailman
kiistattoman huippujohtajan, Saarinen vastaa:
”Matin poikkeuksellinen kiinnostus oman sekä muiden ihmisten henkisen ja inhimillisen kasvun kehittämiseen. Hän ei ole kiinnostunut
politikoinnista, peleistä tai omasta menestyksestä vaan mahdollisuuksien
rakentamisesta.” Lisäksi Saarinen toteaa Alahuhdasta, että ”hän haluaa
jatkuvasti laajentaa ymmärrystään.”
Saarisen lausunnoilla on erittäin mielenkiintoinen yhteys
NLP:hen, sillä NLP opettaa ihmisiä nimenomaan havaitsemaan vaihtoehtoja ja
mahdollisuuksia elämässään. Olemme oppineet elämämme aikana noudattamaan erilaisia
sääntöjä sekä toimimaan omien uskomustemme rajoissa. Oppimillamme sekä itse
kehittämillämme säännöillä on luonnollisesti omat hyvät tarkoituksensa, mutta
silloin kun teemme niistä itsellemme rajoitteita, emme ole kykeneväisiä hahmottamaan
ympärillämme olevia lukuisia mahdollisuuksia.
NLP:n Metamallin avulla kykenemme tunnistamaan
ajattelumalleistamme näitä rajoittavia piirteitä ja sen jälkeen erilaisin
tekniikoin muuttamaan niitä toimivammiksi ja meitä paremmin palveleviksi.
Suomalaisesta johtajuudesta Saarinen
toteaa artikkelissa mm. seuraavaa:
”Johtajilla on kyllä kyky abstraktiin ajatteluun, mutta tätä
kykyä ei käytetä… Ihmisten ajattelu kulkee vakiintuneissa uomissa, eikä nähdä
maailmaa uoman reunojen ulkopuolella… Johtaminen ei ole riittävän luovaa ja monipuolista.”
NLP:ssä yhtenä lähtökohtana on selvittää ihmisen mallia
maailmasta, sitä sisäistä karttaa, jonka perusteella me suunnistamme tässä
maailmassa. Meillä jokaisella on oma mallimme – ja myös omat rajoitteemme,
sillä meillä ei ole kykyä tai kapasiteettia havaita ja ymmärtää kaikkea, mitä
ympärillämme tapahtuu. Meillä kaikilla on kuitenkin olemassa kyky katsoa
asioita eri näkökulmista ja eri ajattelun tasoilla.
NLP:tä kehitettäessä on mallinnettu mm. luovuutta sekä nk. ”luovien
ihmisten” tapaa ajatella. Niinpä NLP-tekniikoiden avulla kuka tahansa voi kehittää omaa luovuuttaan ja hyödyntää omia sisäisiä voimavarojaan.
”Emme kykene ratkaisemaan ongelmiamme samalla ajattelun tasolla kuin millä ne ovat syntyneet.” –Albert Einstein
Luovan ajattelun ja uusien mahdollisuuksien hahmottaminen
edellyttää uuden tasoista ajattelua ja erilaisia tunnetiloja. Itse asiassa
tunnetilojen muuttaminen on yksi ensimmäisiä asioita, joita kurssilaiset
oppivat NLP:n peruskurssilla (Licensed Practitioner of NLP®).
Niin ikään Saarisen näkemys oppimisesta ja ajattelusta eri
tasoilla kuvastaa erittäin hyvin myös NLP:n lähestymistapaa oppimiseen ja
NLP-koulutuksiin:
”Ideana ei ole käydä läpi jotakin oppisisältöä, vaan
johdattaa opiskelijat pohtimaan omaa ajatteluaan ja laajentamaan ymmärrystään ihmisyyden
mahdollisuuksista. Joskus voi olla jälkikäteenkin vaikea sanoa, mitä jokin
luento käsitteli. Sama luento voi avautua hyvin eri tavoilla eri henkilöille.”
Vaikka The Society of NLP:n sertifioimilla NLP-kursseilla
onkin selkeät vaatimukset opetettavista asioista, jokainen kurssi on kuitenkin
aina omanlaisensa. Kurssit perustuvat aina kurssilaisten omiin tarpeisiin ja kukin
voi kurssin aikana ja sen jälkeen soveltaa oppimaansa omalla, itselleen
parhaiten soveltuvalla tavalla. NLP-kursseista voi sanoa, että ne avautuvat
aina hyvinkin eri tavoin eri henkilöille. NLP:ssä onkin kyse pitkälti
ajattelumme optimoinnista, ei ajattelumme tai käyttäytymisemme korjaamisesta.
Saarinen sanoo Fakta-lehden artikkelissa, että ”johtajalla
pitää olla kyky ymmärtää muita ihmisiä myös tunnetasolla. Kyky johtaa itseään
on kaiken lähtökohta.”
Itsensä johtamista olen käsitellyt laajemmin
kirjoituksessani Itsensä tunteminen ja itsensä johtaminen, joten en tässä kirjoituksessa puutu siihen sen enempää.
Sen sijaan haluan kiinnittää huomiota Saarisen havaintoon muiden ymmärtämisestä
myös tunnetasolla.
NLP:ssä keskitytään vahvasti toisten ihmisten ”kalibrointiin.”
Kalibroinnilla tarkoitetaan NLP:ssä ennen kaikkea ihmisten pienten eleiden
havaitsemista ja tunnistamista. Kehomme viestii jatkuvasti tunnetilojemme
muutoksista. Joskus kehon viestit voivat olla hyvinkin hienovaraisia ja
harjaantumattomalle silmälle huomaamattomia. Tällaisia voivat olla esim.
muutokset hengityksessä, ihonvärin muutokset, silmien liikkeet, kehon asentojen
muutokset sekä käsien ja jalkojen pienet liikkeet. Koska näille liikkeille ja
muutoksille ei ole olemassa yleispätevää tulkintaa (esim. että tietty käsien
liike tarkoittaisi aina jotain tiettyä tunnetilaa), NLP:ssä opetetaankin
nimenomaan kalibroimaan toisen ihmisen yksilöllisiä kehon välittämiä viestejä
ja oppimaan niiden merkityksiä.
Saarinen puhuu artikkelissa myös parista NLP:n
Metaohjelmasta, joita käsitellään tarkemmin Licensed Master Practitioner of NLP®–kurssilla, joka on NLP:n jatkokurssi. Saarinen mainitsee mm., että yritykset
puhuvat nykyisin paljon siitä, kuinka reaktiivisuuden sijasta pitää olla
proaktiivisia. Todellisuudessa työelämä on nykyisin Saarisen mielestä joiltain
osin jopa reaktiivisempaa kuin kaksikymmentä vuotta sitten. Juuri tuo
proaktiivisuus/reaktiivisuus on yksi avainpiirteistä, jotka kuuluvat NLP:n
Metaohjelmiin.
Toinen Saarisen käsittelemä NLP:n Metaohjelma on kokonaisuudet/yksityiskohdat,
josta Saarinen sanoo: ”Kokonaisuutta ei hahmoteta, itsensä johtaminen on
hukassa, omia voimavaroja ei osata hyödyntää.”
On mielenkiintoista, että juuri nuo Saarisen
peräänkuuluttamat omat voimavarat liittyvät yhteen NLP:n kahdeksasta perusolettamuksesta:
”Jokaisella on jo itsessään kaikki tarvittavat voimavarat, joita tarvitaan muutoksen aikaansaamiseen.”
NLP:n tarkoituksena on auttaa ihmisiä löytämään sisällään
olevat voimavaransa sekä opettaa, kuinka jokainen meistä voi hyödyntää niitä
tarvitsemallaan ja kaikkein tarkoituksenmukaisimmalla tavalla.
”Me tarvitsemme johtajuutta siihen, että ihmisessä olevat
hyvät asiat kohoaisivat ulos kuorestaan ja suuntautuisivat kokonaisuuden
kannalta uudistusvoimaisesti,” sanoo Saarinen ja se kiteyttää mielestäni varsin
hyvin olennaisen osan NLP:n hyödyistä.
Tilaa myös ilmainen uutiskirjeeni ja saat aika ajoin tietoa ja vinkkejä valmennusten, koulutusten, hekilökohtaisen kehittymisen sekä NLP:n maailmasta. Lupaan, etten tule tukkimaan sähköpostilaatikkoasi jatkuvilla viesteillä, vaan lähetän viestejä ainoastaan silloin tällöin, kun mielenkiintoista tiedotettavaa ilmenee.
Kirjoita alla olevan lomakkeen ylimpään kenttään sähköpostiosoitteesi, keskimmäiseen kenttään etunimesi, alimpaan kenttään sukunimesi ja klikkaa sitten "Subscribe" -painiketta. Niin helppoa sen on.
keskiviikko 27. toukokuuta 2015
Miten löytää motivaatio treenaamiseen?
Alla olevalla videolla kerron kuinka saat itsesi motivoitua treenaamiseen, tai käytännössä mihin tahansa omaa hyvinvointiasi edistävään toimintaan.
Video on runsaan 20 minuutin pituinen, mutta varmasti katsomisen arvoinen mikäli sinä haluat saada lisää motivaatiota treenaamiseen, laihduttamiseen tai johonkin muuhun hyvinvointiasi lisäävään käyttäytymiseen ja toimintaan.
Videoon liittyvät linkit:
Flow Mentaalivalmennuksen kotisivut
Tilaa myös ilmainen uutiskirjeeni ja saat aika ajoin tietoa ja vinkkejä valmennusten, koulutusten, hekilökohtaisen kehittymisen sekä NLP:n maailmasta. Lupaan, etten tule tukkimaan sähköpostilaatikkoasi jatkuvilla viesteillä, vaan lähetän viestejä ainoastaan silloin tällöin, kun mielenkiintoista tiedotettavaa ilmenee.
Kirjoita alla olevan lomakkeen ylimpään kenttään sähköpostiosoitteesi, keskimmäiseen kenttään etunimesi, alimpaan kenttään sukunimesi ja klikkaa sitten "Subscribe" -painiketta. Niin helppoa sen on.
sunnuntai 22. maaliskuuta 2015
Itsensä tunteminen ja itsensä johtaminen
Jotta voi johtaa muita, on ensin kyettävä johtamaan itseään.
Jotta voi johtaa itseään, on ensin tunnettava itsensä.
Itsensä tuntemista ja itsensä johtamista voi käsitellä
monelta eri kantilta. Tässä kirjoituksessa paneudun aiheeseen siltä pohjalta,
mitä olen havainnut lukuisten valmennettavieni kanssa työskenneltyäni – sekä henkilökohtaisessa valmennuksessa että NLP-kursseillani.
Itsensä tunteminen
Itsensä tuntemisessa on havaintojeni mukaan kolme
avaintekijää, jotka on syytä tuntea:
1. Mitä sinä haluat?
2. Mikä on sinulle tärkeää?
3. Mitä sinä uskot itsestäsi, muista ihmisistä sekä
ympäröivästä maailmastasi?
Toisin sanoen:
1. Tavoitteet/päämäärät
”On todistettu moneen kertaan, että mikäli sinulla ei ole tavoitteita, on todennäköistä, että et koskaan löydä mitä todella haluat.” - Shelle Rose Charvet
Kun kysyn valmennuksiini tulevilta ihmisiltä mitä he
haluavat, moni heistä alkaa listata asioita joita he eivät halua elämäänsä. Toistaessani kysymyksen he hieman hämmentyneenä
kertovat taas mitä he eivät halua. Vasta kun huomautan heille, että he eivät
vastaa kysymykseeni – he eivät kerro minulle mitä he haluavat, he kertovat mitä
he eivät halua – he alkavat suunnata
ajatuksiaan kohti asioita, joita kohti
he haluavat mennä.
”Jos et tiedä mihin olet menossa, mikä tahansa tie vie sinut sinne.” - Lewis Carroll
Jotta voimme siis johtaa itseämme, meidän on ensi tiedettävä
mitä tavoitetta tai asiaa kohti me haluamme johtaa itseämme – oli kyseessä
sitten onnellisempi elämä, parempi työpaikka, parempi terveys tai mitä muuta
tahansa.
2. Arvot ja motivaatio
Arvomaailmamme määrittelee meille sen, mikä meille on tärkeää.
Se, mikä meille on tärkeää, motivoi meitä.
Väitän, että suurin osa ihmisistä ei ole tietoisia omasta
arvohierarkiastaan. Kun näin on, teemme helposti huonoja päätöksiä elämässämme.
Sen sijaan, kun tiedämme, mikä meille on oikeasti tärkeintä, kykenemme paremmin tekemään päätöksiä, jotka lisäävät hyvinvointiamme ja onnellisuuttamme.
Toisaalta myös, mikäli arvomaailmamme ei vie meitä kohti
niitä asioita, joita kohti me haluamme mennä, me voimme myös tehdä muutoksia
arvohierarkiaamme.
”Tärkein valinta, jonka teet, on se minkä teet tärkeäksi.” - Michael Neill
3. Uskomukset ja sisäiset voimavarat
”Uskomukset muokkaavat sen kuinka me tunnemme, ajattelemme ja toimimme.” - Mandy Evans
Meillä on kaikilla huima määrä uskomuksia, jotka ohjaavat elämäämme tiedostamattomalla tasolla. Ilman uskomuksiamme meidän olisi
käytännössä mahdotonta toimia tässä maailmassa.
Toisaalta, jotkut uskomuksistamme palvelevat meitä ja
tavoitteitamme oikein hyvin, toiset taas toimivat hyvinvointiamme ja
onnellisuuttamme rajoittavina tekijöinä. Avainasia itsetuntemuksen ja itsensä
johtamisen kannalta onkin tunnistaa, mitkä uskomuksistamme palvelevat meitä ja
mitä taas rajoittavat meitä.
Hyvä uutinen joka tapauksessa on se, että meillä kaikilla on
jo olemassa sisällämme kaikki ne voimavarat, joita tarvitsemme muutoksen
tekemiseen. Ne täytyy vain löytää ja hyödyntää meitä parhaiten palvelevalla tavalla.
”Me kaikki ajattelemme ja me kaikki uskomme – ja kun oivallat, että voit muuttaa ajatuksiasi ja uskomuksiasi, se muuttaa käyttäytymistäsi. Uskomukset eivät tule totuudesta. Uskomukset tulevat uskomisesta. Ne ovat oppaita käyttäytymiseemme.” - Richard Bandler
Itsensä johtaminen
Itsensä johtaminen käy huomattavasti helpommaksi, kun
tunnemme itsestämme yllä mainitut asiat. Kun tiedämme mitä haluamme, tunnemme
oman arvohierarkiamme, tunnistamme ja muutamme rajoittavat uskomuksemme sekä
hyödynnämme paremmin sisäisiä voimavarojamme, kysymys on oikeastaan enää parista
asiasta:
4. Miten toimin ja käyttäydyn?
5. Miten hyödynnän saamani palautteen?
Saavuttamamme tulokset ovat suoraa seurausta siitä, miten
olemme tähän asti toimineet ja käyttäytyneet. Toimintamme ja käyttäytymisemme
puolestaan on pohjautunut siihen, miten me olemme ajatelleet. Koska yllä oleva
on käsitellyt pitkälti ajatteluumme vaikuttavia asioita, katsotaanpa sitten
tuota toimintapuolta:
4. Toiminta ja käyttäytyminen
”Ilman toimintaa ei ole mahdollista menestyä.” - Richard Bandler & Garner Thomson
Kysy siis itseltäsi:
”Miten saavutan tavoitteeni?”
- Mitä asioita täytyy tapahtua?
- Mikä on ensimmäinen askeleesi?
- Koska otat sen?
Tee päätös siitä,
että ryhdyt toimimaan haluamasi asian eteen.
”Kaikkialla on niin monia loistavia ihmisiä, jotka analysoivat ja suunnittelevat, eivätkä koskaan pääse edes ensimmäiselle askelmalle koska he eivät astu ulos ja tee. Fokus on tavoitteessa; toiminta on se, missä todellinen ero syntyy.” - John Assaraf
Ota vastuu tuloksistasi, joita saavutat. Tee suunnitelma –
vaikka hyvin yksinkertainenkin – ja ryhdy toteuttamaan sitä.
5. Palaute ja korjaukset
Kaikessa yksinkertaisuudessaan, kyse on tästä:
Jos jokin asia ei toimi, tee toisin.
Aina kun teet jotain
tavoitteesi eteen:
- Arvioi saitko aikaan haluamasi lopputuloksen.
- Jos et saanut, hienosäädä toimintaasi kunnes saat mitä tavoittelet.
- Kun saat aikaiseksi tavoittelemasi lopputuloksen, toista toimintaa niin kauan kuin se toimii.
- Jos se lakkaa toimimasta, tee taas hienosäätöä tai kokonaan uusi suunnitelma.
Ainoa tapa miten voit epäonnistua elämässäsi on, että et tee
mitään haluamiesi asioiden eteen. Kun teet edes jotain, kaksi vaihtoehtoista asiaa tapahtuu:
- Saavutat haluamasi tuloksen
- Olet oppinut tavan, joka ei toimi. Toimi siis ensi kerralla toisella tapaa.
”Olen oppinut enemmän epäonnistumisistani kuin menestyksestäni.” - Richard Branson
Asiat eivät pohjimmiltaan oikeasti ole tuon vaikeampia.
Mikäli haluat
tutustua syvemmin yllä mainittuihin asioihin, kirjoittamani Oma sininen meresi –kirja antaa sinulle
runsaasti lisää tietoa harjoitusten kera.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)