tiistai 27. lokakuuta 2015
Muistot – niiden merkitys ja niiden muokkaaminen
Helsingin sanomissa oli 25.10.2015 erittäin
mielenkiintoinen, peräti kahden aukeaman mittainen kirjoitus Muistisi pettää, jossa kerrottiin
maailmankuulun muistitutkijan Elizabeth Loftuksen havainnoista koskien ihmisen
muistia ja muistoja.
Muistot ovat myös varsin tärkeä osa NLP:tä,neuro-lingvististä ohjelmointia. NLP:n kehittäjän, Dr. Richard Bandlerin,
mukaan kun parasta menneisyydessä on se, että se on ohi. Yksi NLP:n
tarkoituksista onkin auttaa ihmisiä pääsemään eroon elämää rajoittavista, jopa
haitallisista muistoista sekä auttaa heitä rakentamaan itselleen parempaa,onnellisempaa tulevaisuutta.
"Muistoja on erittäin helppoa – siis todella
uskomattoman helppoa – manipuloida vahingossa ja tahallaan", Loftus kertoo
Helsingin Sanomien haastattelussa.
NLP:ssä muistojen muokkausta hyödynnetään nimenomaan ihmisen
omaksi hyödyksi ja onnellisuuden lisäämiseksi. Monet meistä voivat viettää jopa
tuntikausia päivässä pyöritellen mielessään jotain ikävää muistoa, kokien tuntikausia
huonoja tunnetiloja.
Ensimmäisiä kysymyksiäni ikävistä muistoista kärsiville
asiakkailleni onkin: mitä hyötyä noiden ikävien muistojen pyörittämisestä on
henkilön nykyhetken ja tulevaisuuden kannalta? Mitäpä jos ottaisimme itsellemme
vain sen opin, jonka tuo ikävä muisto meille tarjoaa ja jatkaisimme elämässämme
eteenpäin uusin eväin?
Onko se mahdollista?
On se. Ja jopa yllättävän helppoa, kun osaa oikeat
tekniikat.
Hesarin artikkelissa puhutaan paljon siitä, miten ihmisen
mieleen voi asentaa jopa valemuistoja. NLP:ssä valemuistoja ei yleensä ihmisten
mieliin laiteta. NLP:ssä keskitytään pikemminkin ikävien ja elämää rajoittavien
muistojen häivyttämiseen ja paremman tulevaisuuden rakentamiseen. Joskus
voidaan kuitenkin katsoa tarpeelliseksi mennä johonkin menneisyyden tapahtumaan
ja antaa sille uusi merkitys. Näin voidaan tehdä esimerkiksi silloin, kun
halutaan muokata uskomuksia. Tällaisessa tapauksessa on joskus hyvä mennä
uskomuksen syntymisen alkulähteille ja ymmärtää menneisyyden tapahtuma uudella
tavalla.
Hesarin artikkelissa todetaan, että tutkimuksissa on
havaittu, että aivot reagoivat valemuistoon samoin kuin aitoon muistoon.
Valemuisto herättää yhtä voimakkaita tunnereaktioita kuin aito muisto. Se, että
muisto on elävä ja yksityiskohtainen, ei tarkoita, että se olisi totta.
Kuten artikkelissa todetaan: ”Muisto on tositapahtuman rekonstruktio, jota
aivot ovat korjailleet.”
"Erityisen kiinnostavaa on tämä: vuosikymmenten tutkimukset osoittavat, että meillä ei ole mitään keinoa erottaa valemuistoa ja aitoa muistoa toisistaan. Ne tuntuvat yhtä todellisilta, ja aivot reagoivat niihin samalla tavalla." –Elizabeth Loftus
Tätä tosiasiaa hyödynnetään NLP:ssä runsaasti uskomusten sekä
tulevaisuuden suunnittelun suhteen. Uskomukset nimittäin ohjaavat merkittävästi
käyttäytymistämme ja toimintaamme. Uskomuksilla ei kuitenkaan ole mitään
tekemistä totuuden kanssa – ne ovat ainoastaan eräänlaisia oppimiamme oppaita
käyttäytymiseemme.
Muuttamalla siis sitä, kuinka koemme menneisyytemme,
muokkaamme usein myös uskomuksiamme ja sen myötä käyttäytymistämme. Alla olevalla videolla NLP:n kehittäjä Dr.
Richard Bandler demonstroi, kuinka ihmistä pitkään vaivanneen ikävän muiston
voi muuttaa muutamassa minuutissa ja kuinka hänet voi saada ajattelemaan
tulevaisuuttaan aivan uudella, hyödyllisemmällä tavalla.
”Muistosi ovat kallisarvoisia. Ne auttavat muodostamaan perustan identiteetillesi, kuka sinä uskot olevasi. Niistä voi tulla suurin inspiraatiosi lähde tai suurin tuskasi lähde.” –Owen Fitzpatrick
Meillä on joitain muistoja, jotka ovat tuskallisia ja jopa
traagisia sekä toisaalta muistoja, jotka saavat leveän hymyn kasvoillemme.
Muistot ovat tärkeä osa ajatteluamme. Ne tekevät meistä sen keitä me olemme. Se,
kuinka me käsittelemme muistojamme, määrittelee pitkälti sen kuinka me elämme
elämämme. Muistot voivat pilata meidät tai ne voivat inspiroida meitä. Yksi
asia kuitenkin on varmaa: Se, kuinka me annamme niiden vaikuttaa itseemme,
määrittelee sen, kuinka me elämme elämämme.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)