keskiviikko 28. joulukuuta 2011

Itsensä kehittämisen kirjoista

Itsensä kehittämisen kirjojen määrä on meillä Suomessakin jatkuvasti kasvussa. Mitä hyötyä niistä on? Kuka niitä oikein lukee?

Eräällä tapaa itsensä kehittämisen kirjoja on ollut saatavilla jo kauan aikaa, aivan ensimmäisistä johtamisoppaista aina nykyisiin itsensä kehittämisen ja henkilökohtaisen kehittymisen kirjoihin. Mutta kun asiaa ajattelee hieman tarkemmin, ehkä kaikkien aikojen luetuin itsensä kehittämisen kirja kirjoitettiin jo noin pari vuosituhatta sitten ja tätä kirjaa luetaan vielä tänä päivänäkin aktiivisesti ympäri maailmaa. Tämä kirja on Raamattu.

Nykyään markkinoilla on niin lukuisia erilaisia itsensä kehittämiseen liittyviä kirjoja, että monille, varsinkin aiheesta vasta kiinnostuneille, voi olla varsin vaikeaa valita minkä kirjan lukisi. Vaikka onkin käytännössä mahdotonta antaa mitään yleispätevää ohjetta tai neuvoa, on kuitenkin pari seikkaa joita sinun kannattaa ottaa huomioon, kun päätät minkä kirjan luet seuraavaksi:
  • Etsi/kysy suosituksia ihmisiltä joihin luotat ja joita arvostat. Kysy coachilta tai mentoriltasi, keskustele aiheesta foorumeilla, lue itsensä kehittämisen sivustoja ja etsi vinkkejä. Monet ihmiset ovat enemmän kuin halukkaita auttamaan ja antamaan suosituksiaan.
  • Luota intuitioosi. Mene kirjakauppaan tai kirjastoon ja selaa itsensä kehittämisen hyllyjä. Lue kirjojen etu- ja takakansia ja yksinkertaisesti vain nappaa kirja, joka jollain tapaa tuntuu houkuttavan sinua. Usein tiedostamaton mielesi tietää parhaiten.
Pääasia kuitenkin on, että luet niitä. Suosittelen, että luet erilaisia itsensä kehittämisen kirjoja, ainakin niin kauan kunnes saat tunteen siitä, mikä sopii sinulle parhaiten. Sen jälkeen lue lisää juuri niitä kirjoja. Ja sitten taas jonkin ajan kuluttua tutki taas uuden tyyppisiä kirjoja.

Mielestäni on tärkeää, että löydät sen mikä toimii parhaiten juuri sinulle ja että paneudut syvemmin juuri siihen. Älä kuitenkaan jää liian tiukasti kiinni vain yhteen tapaan kehittää itseäsi. Laajenna perspektiiviäsi aina silloin tällöin.

On kuitenkin tärkeää tunnistaa, että vaikka lukemalla voi oppia paljon ja hyvät kirjat voivat antaa sinulle runsaasti uusia oivalluksia sekä motivoida sinua parempaan elämään, ne eivät kuitenkaan voi antaa sinulle kaikkea tarvitsemaasi. Kirjat ovat aina suunnatut suuremmille joukoille ihmisiä, eivät yhdelle yksittäiselle ihmiselle. Jotta pääsisit mahdollisimman tehokkaasti eteenpäin itsesi kehittämisen tiellä, suosittelen vilpittömästi, että hankit itsellesi coachin (valmentajan) tai mentorin - tai vaikka useampia. Jo pelkästään muutama tapaaminen hyvän coachin kanssa voi auttaa sinua äärimmäisen paljon ja antaa sinulle kunnon avituksen oikeaan suuntaan.

Hyvät itsensä kehittämisen kirjat tukevat sinua pyrkimyksissäsi ja antavat hyviä neuvoja, mutta ne eivät kykene millään antamaan sellaisia henkilökohtaisia, juuri sinulle räätälöityjä ohjeita ja ajatuksia, joita voit saada coachilta tai mentorilta. Älä kuitenkaan unohda kysyä coachiltasi myös suosituksia hyvistä kirjoista!


Tilaa myös Hannu Pirilän ilmainen uutiskirje ja saat aika ajoin tietoa ja vinkkejä valmennusten, koulutusten, hekilökohtaisen kehittymisen sekä NLP:n maailmasta. Me emme tule tukkimaan sähköpostilaatikkoasi jatkuvilla viesteillä, vaan lähetämme viestejä ainoastaan silloin tällöin, kun mielenkiintoista tiedotettavaa ilmenee.

Kirjoita alla olevan lomakkeen ylimpään kenttään sähköpostiosoitteesi, keskimmäiseen kenttään etunimesi, alimpaan kenttään sukunimesi ja klikkaa sitten "Subscribe" -painiketta. Niin helppoa sen on.

Liity postituslistalle:

* indicates required

tiistai 27. joulukuuta 2011

Henkilökohtainen kehittyminen vs. ryhmän kehittyminen – vai voiko ne yhdistää?

Itsensä kehittämisestä on tullut erittäin suosittua ja siitä on muodostunut jopa aivan oma liiketoiminta-alueensakin nykyään. Jotkut ovat kuitenkin julistaneet, että ihmiset, jotka panostavat itsensä kehittämiseen, ovat itsekeskeisiä eivätkä tuota mitään yhteiseksi hyväksi. Onko todellakin näin?

Ensinnäkin, kuten osoitan blogissani ”Itsensäkehittäminen avaimena menestykseen,” itsensä kehittäminen ei tarkoita sitä, että olisit itsekeskeinen. Päinvastoin: Se tarkoittaa nimittäin sitä, että kehität itseäsi parantaaksesi koko ihmiskunnan hyvinvointia. Niinpä voidaankin todeta, että henkilökohtainen kehittyminen ja ryhmän kehittyminen voivat yhdistyä. Itse asiassa ryhmän kehittymisen edellytyksenä on, että ryhmän jäsenet panostavat itsensä kehittämiseen.

Tehokkaan ryhmän kaksi avaintekijää ovat yhteiset päämäärät ja yhteiset tavoitteet. Ennen kuin ryhmän jäsen kykenee todella sitoutumaan ryhmän päämäärään, hänen tulee varmistaa, että hänen omat päämääränsä ja tavoitteensa ovat linjassa ryhmän päämäärien ja tavoitteiden kanssa. Tämä puolestaan tarkoittaa, että ryhmän jäsen, joka ei ole panostanut siihen, että hän on selvillä omista päämääristään ja tavoitteistaan – eli ei siis ole panostanut itsensä kehittämiseen – ei voi sitoutua sataprosenttisesti ryhmän tavoitteisiin.

Lisäksi: Ihminen, joka on paremmin selvillä omista arvoistaan, lahjakkuuksistaan ja potentiaalistaan, joka jatkuvasti kehittää omia taitojaan ja osaamistaan ja joka on kehittänyt sellaisia henkilökohtaisia ominaisuuksiaan, kuten itsekuria, päättäväisyyttä, johdonmukaisuutta, kärsivällisyyttä, rohkeutta ja anteeksiantamista, on aivan varmasti kykenevämpi tuottamaan jotain arvokasta koko tiimin hyväksi.

Henkilö, joka on selvillä omista tarpeistaan ja kyvyistään ja joka kykenee näkemään yhteyden omien ja tiimin tarpeiden ja osaamisen välillä, on aivan varmasti myös sitoutuneempi ryhmäänsä kuin sellainen, joka on epävarma itsestään ja joka on ”vain” yksi ryhmän jäsen. Sitoutunut ryhmänjäsen ei laske työtuntejaan. Hän mittaa tuloksia.

Näin ollen ryhmän kehitys ei ole täysipainoista ilman riittävää määrää ryhmänjäsenten omaa henkilökohtaista kehittymistä. Ne kulkevat käsi kädessä ja niiden on yhdistyttävä, mikäli halutaan muodostaa tiimi, joka nauttii työskentelystään yhdessä, jolla on vähemmän haitallisia yhteenottoja ja joka vain yksinkertaisesti menee ja tuottaa erinomaisia tuloksia. Kun asiaa ajattelee tarkemmin, eikö tuollaista tiimiä juuri usein kutsuta voittajajoukkueeksi?



Tilaa myös Hannu Pirilän ilmainen uutiskirje ja saat aika ajoin tietoa ja vinkkejä valmennusten, koulutusten, hekilökohtaisen kehittymisen sekä NLP:n maailmasta. Me emme tule tukkimaan sähköpostilaatikkoasi jatkuvilla viesteillä, vaan lähetämme viestejä ainoastaan silloin tällöin, kun mielenkiintoista tiedotettavaa ilmenee.

Kirjoita alla olevan lomakkeen ylimpään kenttään sähköpostiosoitteesi, keskimmäiseen kenttään etunimesi, alimpaan kenttään sukunimesi ja klikkaa sitten "Subscribe" -painiketta. Niin helppoa sen on.

Liity postituslistalle:

* indicates required

sunnuntai 25. joulukuuta 2011

Henkilökohtainen kehittyminen osana ammatillista urakehitystä

Henkilökohtainen kehittyminen – tai itsensä kehittäminen – voi olla merkittävässä roolissa ammatillisen urakehityksen kannalta.

Kehittäessäsi oman henkilökohtaisen elämäsi eri osa-alueita, voit odottaa myös urakehityksesi ottavan uutta suuntaa eteenpäin. Sellaisista vanhoista rajoittavista uskomuksista, jotka eivät enää palvele sinua kaikkein tarkoituksenmukaisimmalla tavalla, eroon pääseminen ei palvele ainoastaan sinua itseäsi omalla henkilökohtaisella tasollasi. Se ei nimittäin jää huomaamatta myöskään työnantajaltasi – tai potentiaaliselta työnantajaltasi.

Ihmiset, jotka asettavat itselleen tavoitteita, saavuttavat niitä. Ihmiset, jotka tekevät ja toimivat, saavat aikaan tuloksia. Ihmiset, jotka ovat motivoituneita, tekevät ja toimivat. Ihmiset, jotka nauttivat siitä mitä tekevät, ovat motivoituneita. Tuon kaiken jokainen pystyy päättelemään pelkällä maalaisjärjellään. Miksi sitten useimmat ihmiset ovat jääneet kiinni työhön, josta he eivät pidä ja räpiköivät vain selvitäkseen päivästä päivään?

Ero elämästään nauttivien menestyjien ja päivästä päivään räpiköijien välillä ei ole geeneissä, siviilisäädyssä tai ihonvärissä. Ero on asenteessa ja siinä miten katsot asioita.

Kun lisäät elämääsi elementtejä kuten sellaisen työn tekemisen josta todella nautit, tarkoituksen löytämisen sille mitä teet ja oikeanlaisten tavoitteiden asettamisen, et ainoastaan lisää omaa yleistä onnellisuuttasi, vaan parannat myös omaa työsuoritustasi. Kyseessä on siis kehä, joka ikään kuin ruokkii itse itseään.

Tutkimukset osoittavat, että kun teet jotain asiaa enemmän, tulet paremmaksi siinä. Kun tulet paremmaksi siinä mitä teet, alat nauttia sen tekemisestä enemmän. Ja mitä enemmän nautit siitä, sitä enemmän haluat tehdä sitä. Ja kun taas teet sitä asiaa enemmän, sitä paremmaksi siinä tulet. Ja niin kehä ja kehitys kulkee eteen päin.

Vai kulkeeko?

Ihmiset kyllästyvät asioihin. Varsinkin, jos heiltä puuttuu tarkoitus sille, mitä he tekevät ja/tai kun kehittyminen syystä tai toisesta pysähtyy. Henkilökohtainen - ja ammatillinen - kehittyminen tarkoittaa myös, että samalla kun tulet paremmaksi siinä mitä teet, etsit myös aktiivisesti tapoja laajentaa tietoisuuttasi siitä mitä teet sekä kuinka voit jatkuvasti kehittyä ja lisätä uusia ulottuvuuksia siihen.

Kun nautit siitä mitä teet, sinulla on tarkoitus sille mitä teet ja etsit aktiivisesti tapoja saavuttaaksesi enemmän ja täyttääksesi tarkoituksesi vielä paremmin, silloin yhdistät itsesi kehittämisen urakehitykseesi.

Kuka tahansa älykäs, tai edes kohtuullisen järkevä, työnantaja osaa arvostaa pyrkimyksiäsi ja tuloksia joita saavutat. Ja jos ei arvosta, niin etsi itsellesi sellainen joka arvostaa.



Tilaa myös Hannu Pirilän ilmainen uutiskirje ja saat aika ajoin tietoa ja vinkkejä valmennusten, koulutusten, hekilökohtaisen kehittymisen sekä NLP:n maailmasta. Me emme tule tukkimaan sähköpostilaatikkoasi jatkuvilla viesteillä, vaan lähetämme viestejä ainoastaan silloin tällöin, kun mielenkiintoista tiedotettavaa ilmenee.

Kirjoita alla olevan lomakkeen ylimpään kenttään sähköpostiosoitteesi, keskimmäiseen kenttään etunimesi, alimpaan kenttään sukunimesi ja klikkaa sitten "Subscribe" -painiketta. Niin helppoa sen on.

Liity postituslistalle:

* indicates required

tiistai 6. joulukuuta 2011

Viisi vinkkiä tavoitteiden asettamiseen

”On todistettu moneen kertaan, että mikäli sinulla ei ole tavoitteita, on todennäköistä, että et koskaan löydä mitä todella haluat.” - Shelle Rose Charvet
On ilmiselvää, että mikäli haluat saavuttaa jotain merkittävää elämässäsi, sinulla tulee olla tavoitteita. Toisaalta, sinun tulee olla myös tarkkana minkälaisia tavoitteita itsellesi asetat.
”Ensimmäinen asia on päättää: Mitä haluaa? Kun tavoite on hyvin määritelty, sitä on myös helpompi ryhtyä toteuttamaan.” - Terttu Grönfors & Trygve Roos
Kuinka sitten asettaa tavoitteita? Millainen on hyvin määritelty tavoite? Tähän on viisi perusperiaatetta:

1. Ilmaistu positiivisessa muodossa
  • Ilmaise mitä haluat, älä mitä et halua. Toisin sanoen, kuvaile se haluttu tila, jossa haluat olla kun olet tavoitteessasi.
  • Tiedostamaton mielemme ei kykene käsittelemään sanaa ”ei.” Jos sanot itsellesi: ”en halua olla lihava,” tiedostamaton mielesi jättää huomioimatta sanan ”en” ja kuulee sen sijaan ”haluan olla lihava.” Tiedostamaton mielesi ymmärtää siis ainoastaan lopputuleman, joka on ”lihava.”
  • Näin ollen, sinun tulee esittää tavoitteesi esimerkiksi näin: ”Haluan olla hoikka. Haluan nähdä pyykkilautavatsani,” tai jotain vastaavaa.
2. Haluttava
  • Mikä on sinun motivaatiosi tavoitteen saavuttamiseen? Yksikin hyvä syy riittää, kunhan se on riittävän hyvä.
  • Kysy itseltäsi: "miksi tämä tavoite on tärkeä minulle?" tai "mikä tässä tavoitteessa on minulle tärkeää?"
  • Jos et löydä hyvää syytä, tavoite tuskin sytyttää sinua toimintaan. Tavoittele mieluummin niitä asioita, jotka ovat sinulle tärkeitä.
3. Henkilön itsensä alkuun panema ja ylläpitämä
  • Onko tavoitteesi sinun kontrolloitavissa? Jos se ei ole, kuinka voit saavuttaa sen? Todennäköisesti et voikaan.
  • Sinun tulee varmistaa, että sinä olet tavoitteen kontrolloiva ja alkuun paneva voima ja että sinä ylläpidät tavoitteen saavuttamiseen vaadittavia prosesseja.
  • Mikäli tavoitteesi kuitenkin edellyttää myös jollain tapaa muiden panosta, keskity siihen, mihin sinä voit vaikuttaa.
4. Yksityiskohtaisesti aistittava
  • Visualisoi miltä näyttää, kuulostaa ja tuntuu, kun olet saavuttanut tavoitteesi. Mene mielessäsi siihen hetkeen kun olet sen saavuttanut. Ole tuossa hetkessä niin täysin kuin vain kykenet, niin kuin se kaikki todella tapahtuisi. Syy, miksi tämä asia on niin tärkeä, on se, että aivomme käsittelevät tietoa kuvina, ääninä ja tunteina. Mikäli emme pysty kuvailemaan tavoitettamme näiden aistien kautta, aivoillamme on suuria vaikeuksia ymmärtää koko tavoitetta.
  • Mistä tiedät, että olet saavuttanut tavoitteesi? Mitä tiettyjä asioita tapahtuu, kun saavutat sen? Mistä muut ihmiset tietävät, että olet saavuttanut sen? Mikä on elämässäsi eri lailla, kun olet saavuttanut tavoitteesi?
  • Aseta tavoitteesi saavuttamiselle myös päivämäärä. Anna itsellesi tarpeeksi aikaa saavuttaa se, mutta älä kuitenkaan liikaa. Tavoitteen tulee olla haaste, mutta silti järkevä haaste (jos et ole asettamaasi päivämäärään mennessä saavuttanut tavoitettasi, niin älä muuta tavoitettasi vaan anna sille uusi päivämäärä, pohdi mitä sinun tulee muuttaa toiminnassasi ja jatka toimiasi tavoitteesi saavuttamiseksi).
5. Ekologinen
  • Kysy itseltäsi: “Onko tämä hyväksi minulle ja elämässäni oleville tärkeille ihmisille (perhe, ystävät, kollegat jne.)?” sekä ”loukkaako tämä muiden oikeuksia?” Jos vastaus ensimmäiseen kysymykseen on ”kyllä” ja toiseen kysymykseen ”ei”, niin olet oikeilla jäljillä.
  • Kysy myös: ”Millä tavoin tämä vaikuttaa positiivisesti elämääni?” ja ”onko elinpiirissäni ketään, joka voisi auttaa minua?”
  • Lopuksi kysy vielä: "Onko tämän tavoitteen saavuttamisella mitään negatiivisia vaikutuksia?" Jos negatiivisia vaikutuksia on, niin pohdi ovatko positiiviset vaikutukset riittävän merkittäviä peitotakseen negatiiviset vaikutukset.
Käytä tätä muistilistaa aina, kun asetat itsellesi tavoitteita. Kun tavoitteesi on oikein asetettu ja muotoiltu, olet jo tehnyt tarpeellisen pohjatyön. Tämän jälkeen sinun tulee enää käynnistää toiminta tavoitteesi saavuttamiseksi.



Tilaa myös Hannu Pirilän ilmainen uutiskirje ja saat aika ajoin tietoa ja vinkkejä valmennusten, koulutusten, hekilökohtaisen kehittymisen sekä NLP:n maailmasta. Me emme tule tukkimaan sähköpostilaatikkoasi jatkuvilla viesteillä, vaan lähetämme viestejä ainoastaan silloin tällöin, kun mielenkiintoista tiedotettavaa ilmenee.

Kirjoita alla olevan lomakkeen ylimpään kenttään sähköpostiosoitteesi, keskimmäiseen kenttään etunimesi, alimpaan kenttään sukunimesi ja klikkaa sitten "Subscribe" -painiketta. Niin helppoa sen on.

Liity postituslistalle:

* indicates required

torstai 24. marraskuuta 2011

Mikä estää meitä saavuttamasta tavoitteitamme?

”Pyrimme toiminnallamme aina johonkin tavoitteeseen. Tavoitteet tosin voivat olla tiedostettuja tai tiedostamattomia.” - Terttu Grönfors & Trygve Roos
Kaikella, mitä me teemme on todellakin aina jokin tavoite takana. Mietipä vaikka itse: Menet treeneihin. Tämän toiminnan takana saattaa olla esimerkiksi tavoite kilpailumenestys tai kunnonkohotus. Tai kenties vain ”ajan tappaminen, kun ei ole muutakaan tekemistä”. Tavoite sekin.

Entäpä sitten vaikka vain sohvalla löhöily? Sillä nyt tuskin on mitään tarkoitusta? Aivan varmasti on. Tavoitteesi voi olla esimerkiksi rentoutuminen tai kenties tuo sama ”ajan tappaminen”. Tarkoitus voi myös olla, kuten yllä oleva lainaus toteaa, täysin tiedostamaton. Jokin tarkoitus siis kaiken tekemisemme ja toimintamme taustalta kuitenkin aina löytyy.

Jos tarkoituksesi on esimerkiksi tuo ”ajan tappaminen”, voit myös kysyä itseltäsi: kumpi yllä olevista vaihtoehdoista mahtaisi olla sinulle hyödyllisempi tapa saavuttaa tuo tavoite?
”On todistettu moneen kertaan, että mikäli sinulla ei ole tavoitteita, on todennäköistä, että et koskaan löydä mitä todella haluat.” - Shelle Rose Charvet
Tavoitteet ovat siis meille tärkeitä, sillä ne ohjaavat elämäämme. On siis myös tärkeää, että tiedät mitä haluat tavoitella ja ennen kaikkea miksi haluat tavoitella sitä, mitä tavoittelet. Tuo ”miksi” on juuri se, mikä tekee tavoitteestasi elämäsi arvoisen.

Lukuisat tutkimukset ovat osoittaneet, että jopa 90 – 95 %:a ihmisistä eivät tietoisesti ja järjestelmällisesti pyri saavuttamaan tavoitteitaan. Jos kerran itselleen tärkeän tavoitteen saavuttaminen tekee elämästä mielekkäämpää, niin miksi useampi meistä ei pyri tavoitteitaan saavuttamaan?


Vastaus on: rajoittavat uskomukset ja paradigmat.

Mitä ne sitten ovat?

Uskomukset ovat yksittäisen ihmisen käsityksiä todellisuudesta. Jokaisella meistä on oma uskomusjärjestelmämme, joka ohjaa ajatteluamme ja toimintaamme. Rajoittava uskomus on puolestaan sellainen uskomus todellisuudesta, joka rajoittaa ihmisen toimintaa. Tällainen rajoittava uskomus saattaa esimerkiksi olla jokin käsityksesi siitä mihin kykenet, kuten: ”minä en opi ikinä vieraita kieliä”. Useimmiten tällaisella rajoittavalla uskomuksella ei ole mitään tekemistä sen todellisuuden kanssa, mitä oikeasti kykenet tekemään.

Paradigmalla puolestaan tarkoitetaan tässä yhteydessä eräänlaista oikeana pidettyä, yleisesti hyväksyttyä ja auktoriteetin asemassa olevaa viitekehystä ja sen mukaista toimintatapaa. Yksinkertaistettuna: syvään juurtuneita, opittuja toimintamalleja ja -tapoja. Eräänlaisia paradigmoja ovat mm. tavat, joita toistat päivästä toiseen: miten pukeudut, miten harjaat hampaasi, miten laitat kätesi ristiin ja – suuremmassa mittakaavassa – jopa miten ansaitset elantosi. Paradigma on eräällä tavalla sinun mukavuusalueesi, tuttu ja turvallinen toimintamallisi.

Koska paradigma on siis eräänlainen syvään juurtunut tapa/käyttäytyminen, se toimii usein rajoittavan uskomuksen lailla. Tämä tarkoittaa myös sitä, että jos et käyttäytymällä nykyisten paradigmojesi mukaisesti kykene saavuttamaan tavoitettasi tai unelmaasi, sinun tulee muuttaa paradigmojasi. Toisaalta myös paradigmojen taustalla on usein jokin uskomus, joten muuttamalla uskomuksiasi, muutat usein myös paradigmojasi.

Kuulostaako kovin teoreettiselta? Otetaanpa mielikuvallinen esimerkki kamppailulajien harjoittelusta: Oletetaan, että tavoitteenasi on mustan vyön saavuttaminen vaikka taekwondossa. Harjoittelet ehkä 1-2 kertaa viikossa ja muun vapaa-ajan vietät kenties videopelejä pelaten, herkkuja syöden ja televisiota katsoen. Jotta selviytyisit mustan vyön kokeesta, sinun tulisi kuitenkin mm. kehittää lihaskestävyyttäsi ja notkeuttasi sekä hallita vaadittavat tekniikat erinomaisesti. Sinä taasen ”vihaat mm. kuntopiiriä ja venyttelyä”, etkä halua harjoittaa niitä. Mustan vyön saavuttaminen kuitenkin edellyttää niitä. Jotta siis saavuttaisit mustan vyön, sinun on astuttava pois mukavuusalueeltasi ja muutettava syvälle juurtuneita tapojasi, paradigmojasi, ja harjoiteltava uudella tavalla.


Mistä nämä rajoittavat uskomukset ja paradigmat sitten oikein ovat tulleet?

Tämä selviää ehkä parhaiten Tri Thurman Fleetin kehittämän ja Bob Proctorin modifioiman kuvauksen perusteella:

Havainnoimme ympäristöämme aistiemme kautta, joita ovat näkö-, kuulo-, tunto-, haju- ja makuaistimme. Näiden aistiemme perusteella olemme muodostaneet - ja jatkuvasti muokkaamme – kuvaamme maailmastamme. Kokemamme todellisuus on siis se, jonka olemme aistiemme kautta muodostaneet, ja tämä kaikki on taltioituneena tiedostamattomassa mielessämme, alitajunnassamme.

Eräänlaisena suodattimena aistien ja tiedostamattoman mielen välillä toimii, Proctorin ja Fleetin mukaan, tietoinen mielemme. Tietoinen mielemme järkeilee, ajattelee ja tekee tietoisia päätelmiä kaikesta siitä informaatiosta, jota otamme jatkuvasti vastaan. Se voi näin ollen koska tahansa esimerkiksi hylätä tai hyväksyä jonkin ajatuksen tai idean.

Tiedostamaton mielemme sen sijaan ei kykene hylkäämään mitään, vaan se hyväksyy kaiken sen mitä tietoinen mielemme sille sanoo. Tästä kaikesta tiedostamaton mielemme mm. rakentaa meille meidän tunnemaailmamme.

Ollessamme pieniä lapsia, tietoinen mielemme – järkeily ja ajattelu – ei ole vielä kehittynyt ja mielemme on kuin avonainen malja, yllä oleva tikku-ukko ilman ison pallon ylempää puolikasta. Tällöin tiedostamaton mielemme yksinkertaisesti ottaa vastaan kaiken mitä sinne aistiemme kautta ”kaadetaan”. Kaikki ympärillämme olevat ihmiset pääsevät siis heittämään omat aineksensa mielemme keitokseen. Mukana tulevat siis kaikki heidän omat uskomuksensa ja paradigmansa – kaikkien hyvien ja hyödyllisten lisäksi myös kaikki heidän rajoittavat uskomuksensa ja paradigmansa. Näin tapahtuu, kunnes oma järkeilymme ja ajattelumme alkaa kehittyä ja muodostamme pikku hiljaa oman suodattimemme.

On varsin hyödyllistä ymmärtää, että suurin osa rajoittavista uskomuksistamme ja paradigmoistamme on siis muualta opittua, emmekä ole mitenkään voineet vaikuttaa niiden syntyyn ja olemassaoloon alitajunnassamme. Ja koska ne ovat siis syvään juurtuneita, niiden muuttaminen voi olla hyvinkin vaikeaa. Hyvä uutinen kuitenkin on, että sinä voit muuttaa niitä – olit sitten kuinka vanha hyvänsä.

Vaikka Proctorin ja Fleetin näkemys onkin monilta osin vanhentuneeseen käsitykseen perustuva, kuvaa se uskomusten ja paradigmojen syntyä varsin hyvin. 

Nykytietämyksen perusteella käyttäytymiseemme liittyy monia muitakin tekijöitä, kuten arvomaailmamme sekä nk. metaohjelmat ja ankkurit. Nämä muodostavat myös, mm. aistikanavasuodattimiemme lisäksi, eräänlaisia suodattimia, joiden läpi suodatamme ulkopuolelta tulevaa informaatiota. Tämän kaiken lisäksi meillä on myös omat sisäiset prosessimme, joiden avulla käsittelemme aivoissamme olevaa tietoa. Kommunikointimme ja käyttäytymisemme muodostumista nykytietämyksen mukaan havainnollistaa kokonaisvaltaisemmin oheinen kuvio.


Uskomusten ja paradigmojen muuttaminen

Uskomusten ja paradigmojen muuttamiseen on tietääkseni kaksi pääasiallista keinoa. Perinteinen tapa on muuttaa tietoista ajattelua ja antaa tietoisen mielen muuttaa tiedostamattoman mielen maailmaa toistuvien suggestioiden avulla, joskus melko pitkänkin ajan  kuluessa. Tämä keino vaatii pitkäjänteisyyttä ja päättäväisyyttä, mutta sillä on myös todistettavasti saatu aikaiseksi pysyviä tuloksia.
”Mitä me ajattelemme, sellaisiksi me tulemme” - Earl Nightingale
Toinen keino on käyttää NLP:n (Neuro-Linguistic Programming) tekniikoita, joiden avulla pystytään usein saavuttamaan muutoksia jopa muutamissa minuuteissa. Jossain näiden välimaastossa toimii lisäksi myös hypnoosi, jota käytetään paljolti osana NLP-tekniikoita. Hypnoosissa alitajuntaamme voidaan niin ikään syöttää suggestioita, mutta transsitilan ansiosta toistoja ei yleensä tarvita yhtä useita kuin edellä esitetyssä ”perinteisessä” mallissa.

Mikäli siis haluat muuttaa oman uskomuksesi, että et esimerkiksi kerta kaikkiaan kykene oppimaan vieraita kieliä, voit alkaa antamaan itsellesi toistuvia suggestioita, kuten: ”Minä opin vieraita. Minulla on kaikki ne taidot, joita vaaditaan vieraiden kielten oppimiseen. Minä osaan vieraita kieliä. Minä olen hyvä vieraissa kielissä.” Kun olet toistanut näitä suggestioita useita kertoja päivässä usean päivän ajan, huomaat jonain päivänä yksinkertaisesti hallitsevasi vieraita kieliä – edellyttäen tietysti lisäksi, että olet ainakin jonkin verran myös opiskellut näitä kieliä.
”Jos haluamme saada aikaan toisenlaisia tuloksia, meidän on muutettava ajatuksiamme, toimintaamme ja tunnetilaamme.” - Terttu Grönfors & Trygve Roos
NLP-tekniikoita varten tarvitset mitä todennäköisimmin jonkun henkilökohtaisen ohjaajan. Tekniikoita voi opetella tekemään itsekin, mutta minä ainakin olen huomannut, että vaikka itse osaankin niitä toisille ohjata, niiden tekeminen itselleen on usein huomattavasti vaikeampaa, varsinkin aluksi. Tässäkin asiassa harjoitus tosin tekee mestarin.

Tärkein viesti kuitenkin on, että  sinä pystyt muuttamaan elämääsi rajoittavia uskomuksiasi ja paradigmojasi. Helppoa se ei aina välttämättä ole ja se vaatii käytännössä aina jonkinlaisia uhrauksia tai jonkinlaista panostusta, mutta toisaalta muutoksista koituva palkinto saattaa olla elämänlaatusi paraneminen aivan huikealla tavalla.



Tilaa myös Hannu Pirilän ilmainen uutiskirje ja saat aika ajoin tietoa ja vinkkejä valmennusten, koulutusten, hekilökohtaisen kehittymisen sekä NLP:n maailmasta. Me emme tule tukkimaan sähköpostilaatikkoasi jatkuvilla viesteillä, vaan lähetämme viestejä ainoastaan silloin tällöin, kun mielenkiintoista tiedotettavaa ilmenee.

Kirjoita alla olevan lomakkeen ylimpään kenttään sähköpostiosoitteesi, keskimmäiseen kenttään etunimesi, alimpaan kenttään sukunimesi ja klikkaa sitten "Subscribe" -painiketta. Niin helppoa sen on.

Liity postituslistalle:

* indicates required

tiistai 22. marraskuuta 2011

Tarkoitus tavoitteittesi taustalla

”Ihmiset eivät ole laiskoja. Heillä on vain yksinkertaisesti velttoja tavoitteita – siis tavoitteita, jotka eivät inspiroi heitä” - Anthony Robbins
Se, että sinulla on tavoite, ei riitä. Siitä ei ole epäilystäkään. Pelkkä tavoite on kuin moottori ilman polttoainetta – se ei vaan käy. Katsotaanpa siis hieman tarkemmin tarkoituksiasi.
Polttoaine, joka nimittäin pitää moottorisi käynnissä, on tarkoituksesi, se sinun syysi miksi haluat saavuttaa tuon tavoitteesi. Ja aivan kuten on olemassa erilaisia polttoaineita (kuten esim. bensiini ja diesel-öljy), on olemassa myös erilaisia tarkoituksia. Mitä ”suurempi” tarkoituksesi on – mitä tärkeämpi se on sinulle – sitä paremmin se sytyttää sinut ja pitää sinut liikkeessä kohti tavoitettasi.
Mitkä siis ovat tavoitteesi ja mikä on tarkoituksesi? Mitä haluat saavuttaa ja miksi? Käytät aikaasi joka tapauksessa jollain tavoin. Mikset siis käyttäisi sitä johonkin, jolla on sinulle jotain merkitystä?
Eräs hyvä tapa tarkistaa, onko sydämesi mukana tavoitteessasi, on ottaa rauhallinen hetki ja mennä mielessäsi tulevaisuuteen, siihen hetkeen jolloin olet saavuttanut tavoitteesi. Anna itsesi rentoutua ja visualisoi itsesi tavoitteen saavuttaneena. Anna itsesi tuntea oikein kunnolla miltä se tuntuu. Näe mielessäsi mitä silloin näet, kuule mitä silloin kuulet. Ole läsnä siinä hetkessä, niin täysin kuin se kaikki todella tapahtuisi. Kiinnitä huomiota niihin tunteisiin, joita tunnet sekä siihen missä päin kehoasi ne tuntuvat ja mihin suuntaan ne liikkuvat.
Samalla kun tunnet kaikki ne tavoitteen saavuttamiseen liittyvät tunteet ja näet mielessäsi miltä elämäsi näyttää kun olet tavoitteesi saavuttanut, kysy itseltäsi: ”onko tämä kaikki hyväksi minulle ja läheisille ihmisille elämässäni?” Sen jälkeen kysy itseltäsi: ”millä tavoin tämän tavoitteen saavuttaminen vaikuttaa positiivisesti elämääni? Tekeekö se minusta onnellisemman?”
Tämän jälkeen ota kaikki vastauksesi sekä tunteesi, visiosi ja niihin liittyvät äänet mukaasi ja palaa nykyhetkeen. Pidä ne kaikki sekä mielessäsi että sydämessäsi ja kirjoita ylös tavoitteesi taustalla oleva tarkoituksesi. Miksi haluat saavuttaa tavoitteesi?
Seuraava askel on listata ja laittaa tärkeysjärjestykseen ydinarvosi. Aluksi kirjoita vain paperille 6-8 tärkeintä arvoasi. Helpottaaksesi prosessia, kysy itseltäsi ”mikä on minulle tärkeintä elämässäni?” Kun olet kirjoittanut nuo 6-8 tärkeintä arvoasi, laita ne tärkeysjärjestykseen: numero yksi on tärkein, numero kaksi toiseksi tärkein, jne.
Tämän jälkeen lue pääasiallinen tavoitteesi ääneen, lisää kirjoittamasi tarkoituksesi – miksi haluat tavoitteesi saavuttaa – ja tarkista, että se istuu arvohierarkiaasi. Tavoitteittesi, tarkoituksesi ja arvojesi välillä ei tulisi olla mitään ristiriitoja. Jos sen sijaan huomaat niiden kaikkien olevan harmoniassa keskenään, ei pitäisi olla mitään estettä, mikä estäisi sinua saavuttamasta mitä ikinä sitten haluatkin.
Tästä eteenpäin, aina kun luet tavoitteesi ja sen taustalla olevan tarkoituksesi, sinun tulisi ”syttyä” sisältä päin. Tällöin tiedät, että sinulla on arvoisesi tavoite. Ja mitä enemmän tavoitteesi saa sinut syttymään, sitä enemmän aikasi ja ponnistustesi arvoinen se on.
Lopuksi vielä tarkista, että tavoitteesi tuottaa hyötyä ja arvoa myös muille ihmisille. Sillä kuten eräs viisas mies on sanonut:
”Aina uudelleen ja uudelleen saamme huomata, että ne ihmiset, jotka todella ovat tyytyväisiä ja rikastuneita tässä elämässä, ne, jotka ovat saavuttaneet sen, mitä kiistämättä voidaan kutsua onnellisuudeksi, ovat he, jotka ovat luoneet arvoa muille ihmisille.” - Charles S. Sanford, Jr.




Tilaa myös Hannu Pirilän ilmainen uutiskirje ja saat aika ajoin tietoa ja vinkkejä valmennusten, koulutusten, hekilökohtaisen kehittymisen sekä NLP:n maailmasta. Me emme tule tukkimaan sähköpostilaatikkoasi jatkuvilla viesteillä, vaan lähetämme viestejä ainoastaan silloin tällöin, kun mielenkiintoista tiedotettavaa ilmenee.

Kirjoita alla olevan lomakkeen ylimpään kenttään sähköpostiosoitteesi, keskimmäiseen kenttään etunimesi, alimpaan kenttään sukunimesi ja klikkaa sitten "Subscribe" -painiketta. Niin helppoa sen on.

Liity postituslistalle:

* indicates required