tiistai 10. joulukuuta 2013

Viisi ohjetta uudenvuodenlupauksiin

Tätä kirjoitettaessa vuosi 2013 on lähenemässä loppuaan ja muutaman viikon päästä alkaa vuosi 2014. Uuden vuoden alkaessa on monesti hyvä tehdä positiivisia muutoksia elämäänsä ja vuoden päättyessä on yhtä lailla hyvä katsoa hetki taaksepäin ja todeta, kuinka hyvin edelliset päätökset ovat pitäneet.

Itse en ole oikeastaan koskaan tehnyt uudenvuodenlupauksia, sillä omana periaatteenani on aina ollut, että jos  haluat tehdä muutoksia käyttäytymiseesi, tee ne nyt. Miksi odottaa? Jos kyseessä on muutos, joka on sinulle hyväksi, muutoksen siirtämisestä tuskin on sinulle mitään hyötyä.

Toisaalta ymmärrän oikein hyvin ihmisiä, jotka tekevät muutoksia elämäänsä aina vuoden vaihtuessa. On nimittäin parempi tehdä hyviä muutoksia edes kerran vuodessa kuin ei koskaan.

Valitettavan usein vain kuulee tarinoita ”jälleen kerran pitämättä jääneistä uudenvuodenlupauksista.”

Jotta tällä kertaa pystyt tekemään päätöksen, joka pitää ja toteutuu, tässä muutama vinkki, joiden avulla voit merkittävästi parantaa päätöksesi toteutumisen todennäköisyyttä:

1. Määrittele tarkasti mitä haluat.
  • ”Haluan laihtua” ei kelpaa. Määrittele tarkasti kuinka paljon haluat laihtua: ”Pudotan painoani 10 kiloa” tai ”31.12.2014 painoni on pysyvästi alle 75 kiloa,” tai jotain tuon suuntaista.

2. Mieti, miksi haluat tehdä muutoksen?
  • Mitä hyvää sinulle tapahtuu, mikäli toteutat muutoksen?
  • Mitä huonoa sinulle tapahtuu, jos et toteuta muutosta?
  • Mitä huonoa sinulle ei tapahdu, mikäli teet muutoksen?
  • Mitä hyvää sinulle ei tapahdu, mikäli et tee muutosta?
  • Mitä hyvää muutos tuo sinun läheisillesi?

3. Mieti, mitä resursseja tarvitset muutoksen tekemiseen?
  • Mitä resursseja sinulla jo on käytössäsi?
  • Mitä resursseja vielä tarvitset? Mistä saat tarvitsemasi resurssit, kuka voisi auttaa sinua?

4. Hakeudu sellaisten ihmisten seuraan, jotka tukevat tavoitettasi
  • Vältä tietoisesti niiden ihmisten seuraa, jotka kyseenalaistavat muutoksen tarpeellisuuden tai kykysi toteuttaa haluamaasi muutosta. Jos haluat lopettaa tupakoinnin, hakeudu enemmän savuttomien ihmisten seuraan. Jos haluat laihtua, mene syömään hoikkien ihmisten seurassa.

5. Tee kuukauden ajan päivittäin seuraava muutaman minuutin mielikuvaharjoitus ja kuukauden jälkeenkin aina tarvittaessa:

i.             Varmista, että sinua ei häiritä seuraavaan muutamaan minuuttiin. Sulje puhelin, pistä ovi kiinni.

ii.           Istuudu mukavaan tuoliin, sulje silmäsi kevyesti, ota muutama syvä ja rauhallinen hengitys ja rentoudu.

iii.         Kun olet mukavan rentoutunut, miellä eteesi seisomaan ”autenttinen sinäsi.” Miellä siis itsesi seisomassa edessäsi. Tämä sinä, joka edessäsi seisoo, olet sinä autenttisimmillasi, sinä parhaimmillasi. Tämä on se sinä, jolla on käytössään kaikki sisäiset voimavarasi. Tämä on se sinä, joka on jo toteuttanut haluamasi muutoksen.

iv.          Katso tätä autenttista sinääsi mielessäsi eri puolilta. Katso miltä hän näyttää kun hän on tavoitteensa toteuttanut. Minkälainen on hänen ryhtinsä? Millainen on katse hänen silmissään? Miltä hän kuulostaa kun hän puhuu? Miltä hän näyttää, kun hän kävelee, kättelee, toimii ja käyttäytyy siinä ympäristössä, jossa hän toimii – työssä, kotona, harrastuksissa…

v.            Kun olet hetken tarkkaillut tätä autenttista sinääsi ja ihaillut häntä, astu mielessäsi hänen kehoonsa ja koe samat asiat aivan kuin kokisit ne elävänä. Näe kaikki autenttisen sinäsi silmien kautta: miltä maailma näyttää, keitä ihmisiä on ympärilläsi, miltä he näyttävät? Koe, miltä kaikki kuulostaa autenttisen sinäsi korvien kautta: miltä puheesi kuulostaa, mitä muita ääniä kuulet, miltä muiden äänet kuulostavat? Ja ennen kaikkea: miltä tuntuu olla sinä kaikkein autenttisimmillasi: miltä kehossasi tuntuu, missä päin kehoasi tuntemukset tuntuvat, mihin suuntaan ne liikkuvat?

vi.          Nauti muutama hetki elämästäsi kaikkein autenttisimmillasi, eri tilanteissa, haluamasi muutos toteutuneena. Huomaa, kuinka hyvältä kaikki tuntuu.

vii.         Kun siltä tuntuu, palaa taas takaisin tuoliisi ja siihen aikaan ja paikkaan jossa olet ja avaa taas silmäsi.

Yllä olevien ohjeiden avulla kykenet toteuttamaan normaalit muutokset helposti. Joskus saattaa kuitenkin olla hyväksi hyödyntää vielä muitakin NLP-tekniikoita. Tällöin suosittelen, että  otat yhteyttä NLP-valmentajaan ja sovit henkilökohtaisesta valmennuksesta tai  ilmoittaudut suoraan NLP-kurssille, jossa tulet oppimaan huiman määrän NLP-taitoja ja –tekniikoita, joiden avulla voit toteuttaa juuri niitä muutoksia, joita haluat elämässäsi tehdä, sekä auttaa myös läheisiäsi parantamaan elämänlaatuaan.


Tilaa myös Hannu Pirilän ilmainen uutiskirje ja saat aika ajoin tietoa ja vinkkejä valmennusten, koulutusten, hekilökohtaisen kehittymisen sekä NLP:n maailmasta. Me emme tule tukkimaan sähköpostilaatikkoasi jatkuvilla viesteillä, vaan lähetämme viestejä ainoastaan silloin tällöin, kun mielenkiintoista tiedotettavaa ilmenee.

Kirjoita alla olevan lomakkeen ylimpään kenttään sähköpostiosoitteesi, keskimmäiseen kenttään etunimesi, alimpaan kenttään sukunimesi ja klikkaa sitten "Subscribe" -painiketta. Niin helppoa sen on.

Liity postituslistalle:

* indicates required

sunnuntai 13. lokakuuta 2013

Teemmekö elämässämme hyviä valintoja ja päätöksiä – vai huonoja?

Helsingin Sanomien artikkelissa ”Asiantuntijat: Lisää rahaa tupakasta vieroittamiseen” (HS 10.10.2013) professori Taru Kinnunen esittää, että yhteiskunnan tulisi laittaa enemmän rahaa ihmisten tupakoinnista vieroittamiseen. Ajatusta tukee dosentti Tellervo Korhonen sanomalla, että tupakkariippuvuu­den hoi­dos­sa tar­jo­ttavat kor­vaus­lääk­keet tulisi olla Kela-korvattavia.

Eikö tämän sijaan olisi paljon järkevämpää sijoittaa rahoja siihen, että ihmiset eivät ylipäätään aloittaisi tupakointia? Tupakointi on valinta, joka johtuu ihmisen huonosta päätöksestä. Sen sijaan, että yrittäisimme vieroittaa ihmisiä pinttyneestä huonosta tottumuksesta, meidän tulisi opettaa ihmisiä tekemään elämässään parempia valintoja ja päätöksiä. (Todettakoon muuten, että Hesarin mielipidekirjoituksessaan 12.10.2013 samainen Tellervo Korhonen yhdessä akatemiaprofessori Jaakko Kaprion kanssa toteaa myös, että ”Te­hok­kain­ta on eh­käis­tä tu­pa­koin­nin aloit­ta­mi­nen ko­ko­naan.”)

Huonot päätökset ja valinnat johtuvat hyvin usein siitä, että valitsemme välittömän tarpeentyydytyksen sen sijaan, että katsoisimme elämäämme hieman pidemmälle ja näkisimme valintojemme vaikutukset pidemmällä aikavälillä. Syitä tupakoinnin aloittamiselle on luonnollisesti monia, mutta tupakoinnin aloittamisen päätöksen taustalla saattaa olla esimerkiksi tarve tulla hyväksytyksi tietyssä porukassa tai vaikkapa stressin helpottaminen. Tupakointi saattaa tyydyttää tällöin esim. tarpeen tulla hyväksytyksi kyseisen ryhmän muiden jäsenten taholta, tai toisessa esimerkissä, tuoda väliaikaista helpotusta stressiin.

Jos katsomme ”tulevan elämämme filmiä” kuitenkin hieman pidemmälle, saatamme huomata, että kyseisen porukan hyväksyntä ei välttämättä ole tulevaisuutemme kannalta kaikkein tärkeintä ja että tupakoinnin jatkaminen saattaa sen sijaan estää meitä tulemasta hyväksytyksi jonkin toisen, vielä arvokkaamman, ryhmän taholta. Lisäksi jatkamalla tupakointia asetamme terveytemme ja hyvinvointimme alttiiksi vakaville seuraamuksille, joiden vaikutukset voivat olla huomattavasti merkityksellisempiä kuin tämän alkuperäisen ryhmän hyväksyntä.

Samoin, jos katsomme ”stressifilmiämme” hieman pidemmälle, saatamme huomata, että tupakointi ei ensinnäkään tule ratkaisemaan stressimme syitä eikä näin ollen tule ratkaisemaan sitä ongelmaa, joka meille stressiä aiheuttaa. Sen sijaan, mikäli jatkamme tupakointia, se itsessään tulee aiheuttamaan meille mahdollisesti runsain mitoin uusia stressin aiheuttajia.

”Helppohan se on sanoa, mutta kun ihmiset eivät vain ajattele noin,” sinä toteat?

Eivät niin. Jos ajattelisivat, niin tupakoitsijoita olisi varmasti huomattavasti vähemmän.

Ajattelua, samoin kuin parempia päätöksentekostrategioita, voidaan kuitenkin opettaa ihmisille varsin helpostikin, esimerkiksi NLP:n (Neuro-Linguistic Programming) avulla. Me voimme oppia hyvinkin nopeasti tunnistamaan eron hyvien ja huonojen päätösten ja valintojen välillä. Samalla opimme tekemään parempia valintoja myös muiden asioiden kuin tupakoinnin aloittamisen suhteen. Aivan samoin taidoin ja perustein voimme esimerkiksi päättää vedämmekö tänään kännin, teemmekö jonkin rikoksen vai teemmekö kenties jotain paljon hyödyllisempää.

Sama pätee siis myös alkoholismiin ja huumeriippuvaisuuteenkin. Niidenkin taustalla ovat ihmisen omat valinnat käytön aloittamisesta – ja viime kädessä myös lopettamisesta. Tämän tiedän myös asiaa hyvin läheltä seuranneena: Isäni oli alkoholisti. Hän joi aikoinaan usean vuosikymmenen ajan päivittäin alkoholia, kunnes sai erittäin vakavan, liiallisesta alkoholinkäytöstä johtuneen, sairauskohtauksen. Muutaman päivän kooman ja koneiden ylläpitämän henkiinjäämistaistelun jälkeen hän teki päätöksen. Hän valitsi siitä eteenpäin raittiuden. Hän teki nimenomaan valinnan. Hän ei tarvinnut siihen mitään Kela-korvattavia lääkkeitä. Hän valitsi muutaman kuukauden päässä odottavan kuoleman sijaan raittiuden ja sai sen myötä toistakymmentä vuotta lisää elinaikaa ja koko joukon onnellisia ja hyviä hetkiä elämäänsä. Hän sai mm. nähdä lastenlastensa syntyvän ja kasvavan.

Sama toimii myös tupakoinnin lopettamispäätöksiin. Minäkin sauhuttelin joskus nuorena. Hieman yli parikymppisenä olin sitten opiskelijaporukan mukana risteilyreissulla Tukholmassa. Tuolloin 80-luvun puolivälissä tupakoinnilla ei vielä ollut juurikaan rajoituksia, vaan käytännössä kaikkialla laivalla sai tupakoida vapaasti. Opiskelijaporukan kosteanrailakkaan juhlinnan lomassa tupakkaa paloi siis melko runsaasti. Kaksi iltaa laivalla juhlittuani raahauduin aamulla kotiini nukkumaan reissun rasituksia pois. Myöhemmin herättyäni totesin oloni, sekä ennen kaikkea maun suussani, edelleen sen verran huonoksi, että päätin sillä hetkellä lopettaa tupakoinnin kokonaan. Annoin ostamani verovapaan savukekartongin pois ja se oli siinä. Olin vihdoin tajunnut tupakoinnin vaikutukset hieman pidemmällä aikavälillä, mikä johti uuteen, parempaan valintaan. Siihen loppui sauhuttelu.

Okei, minä en ehkä ole hyvä esimerkki paatuneeseen nikotinistiin verrattuna. Siitä käyköön parempana esimerkkinä vaikka vaimoni veli. Kun hän lähes nelikymppisenä sai kuulla vaimonsa odottavan heille lasta, hän päätti lopettaa yli 20 vuotta kestäneen tupakointinsa. Hän ei halunnut tulevan lapsensa kasvavan tupakoivien vanhempiensa parissa. Hän näki mielessään tupakoinnin vaikutukset vielä syntymättömässä lapsessaan ja teki valinnan. Tämä valinta ja siitä seurannut päätös on pitänyt hänellä nyt noin kymmenen vuotta. Eikä siihenkään tarvittu Kela-korvattavia lääkkeitä.

Kyse on siis siitä, mitä me pidämme elämässämme tärkeänä ja siitä, että näemme valintojemme vaikutukset pidemmällä aikavälillä kuin välittömästi käsillä olevan tarpeen tyydyttämisenä.

Elämämme on tähänastisten valintojemme summa. Oppimalla tekemään parempia valintoja ja päätöksiä, vaikutamme merkittävällä tavalla edessämme olevaan elämäämme. Mitä nuorempana opimme tekemään näitä parempia valintoja, sen parempi. Eikä muuten ole lainkaan harvinaista, että NLP:n peruskurssin aikana joku kurssilaisista lopettaa pysyvästi tupakoinnin tai tekee jonkin muun elämäänsä merkittävästi vaikuttavan valinnan ja muutoksen. Itse asiassa, olen nähnyt sen tapahtuvan aika monta kertaa.


Tilaa myös Hannu Pirilän ilmainen uutiskirje ja saat aika ajoin tietoa ja vinkkejä valmennusten, koulutusten, hekilökohtaisen kehittymisen sekä NLP:n maailmasta. Me emme tule tukkimaan sähköpostilaatikkoasi jatkuvilla viesteillä, vaan lähetämme viestejä ainoastaan silloin tällöin, kun mielenkiintoista tiedotettavaa ilmenee.

Kirjoita alla olevan lomakkeen ylimpään kenttään sähköpostiosoitteesi, keskimmäiseen kenttään etunimesi, alimpaan kenttään sukunimesi ja klikkaa sitten "Subscribe" -painiketta. Niin helppoa sen on.

Liity postituslistalle:

* indicates required

maanantai 9. syyskuuta 2013

Menestyksen ja onnellisuuden määritelmät

Menestykselle löytyy monta määritelmää. Yleisimmin menestyksellä tarkoitetaan kaiketi tavoitteiden onnistunutta saavuttamista. Sivistyssanakirjasta sanalle ”menestys” löytyy puolestaan mm. seuraavia synonyymejä: onni, onnistuminen, myötäkäyminen ja myönteisyys. Synonyymisanakirjasta taasen löytyy samalle sanalle synonyymeiksi mm. voitollisuus, onni, edistys, kasvu sekä myötäkäyminen.

Mielenkiintoista on, että sana onni siis yhdistetään sanaan menestys.

Jos sitten katsotaan sanalle ”onni” synonyymejä, niin sivistyssanakirja tarjoaa mm. seuraavia sanoja: suuri ilo, syvä tyytyväisyys, riemu, onnellisuus, onnellisuuden tila, kohtalon suopeus, menestys ja onnellinen sattuma. Synonyymisanakirja puolestaan esittää mm. sanoja taivas, kohtalo, menestys, sallimus, sattuma, ilo, tuuri, onnellisuus sekä autuus.

Entäpä sitten onnellisuus? Psykologi David Myersin mukaan onnellisuus on ”läpitunkeva tunne siitä, että elämä on hyvää.” Sivistyssanakirja löytää sanalle ”onnellisuus” synonyymeiksi mm. suotuisuus, otollisuus ja onni, ja synonyymisanakirja puolestaan onni, autuus, iloisuus, pirteys, tyytyväisyys, mielenrauha, nautinto, ilo, ekstaasi, riemu, lumous, euforia, hilpeys, yltäkylläisyys, hauskuus, elämänilo, nauru, optimismi, hyvinvointi sekä hyvä olo.

Mistä tuo kaikki siis kertoo? Muun muassa siitä, että sanoille ”menestys” ja ”onnellisuus” löytyy selkeitä yhteyksiä jo kielessämmekin.

Parhaiten menestyksen ja onnellisuuden yhteys kiteytyy mielestäni kuitenkin Deepak Chopran määritelmässä elämässä menestymisestä:
”Elämässä menestyminen voitaisiin määritellä onnellisuuden jatkuvana laajenemisena ja arvokkaiden tavoitteiden progressiivisena toteuttamisena… Tämän lisäksi, menestys on matka, ei päämäärä.”
Deepak Chopran määritelmä on kuitenkin sen verran monitasoinen, että se kaipaa mielestäni hieman syvempää tarkastelua.

Ensinnä huomio kiinnittyy ”onnellisuuden jatkuvaan laajenemiseen.”

Ihmisen mielellä on taipumuksena kyllästyä jos kaikki pysyy aina samanlaisena. Tai kuten Richard Bandler ja Garner Thomson asian ilmaisevat: “Asiat eivät pysy samoina. Jos et liiku eteenpäin, ne huononevat.”

Monet henkiset valmentajat opastavat, että meidän tulisi olla tyytyväisiä tähän hetkeen ja siihen, mitä meillä jo on elämässämme. Olen samaa mieltä. Haasteeksi muodostuu kuitenkin se, että meillä on luonnostaan tiedostamaton tarve muutokselle ja kehitykselle – toisilla tämä tarve tosin on heikompi ja toisilla voimakkaampi. Ja toisaalta myös onneksi näin, sillä mikäli tätä tarvetta ei olisi, ihmiskunta sekä maailma jossa elämme ei olisi kehittynyt siihen, mitä se nyt on.

On kuitenkin vain yksi hetki elämässämme jolloin voimme kokea onnellisuutta ja se on aina tämä hetki, tässä ja nyt. Sen vuoksi on siis äärimmäisen tärkeää, että osaamme nauttia ja olla kiitollisia siitä mitä meillä on, tässä ja nyt. Mutta jos asiat eivät jollain aikavälillä muutu ja kehity, alamme tulla tyytymättömiksi. Sen vuoksi on mielestäni välttämätöntä, että koemme myös onnellisuutemme jatkuvasti laajenevan ja kehittyvän. Ja kuten Choprakin asian ilmaisee, onnellisuuden jatkuva laajeneminen on osa elämässä menestymisen tunnetta.

Entäpä sitten Chopran mainitsemat ”arvokkaat tavoitteet”?

Kuten jo aiemmin esitin, menestyksen yleinen määritelmä on tavoitteiden onnistunut saavuttaminen. Mutta se mikä nostaa menestyksemme ja onnellisuutemme aivan uusiin lukemiin, on nimenomaan se, että tavoitteet, joiden eteen työskentelemme, ovat meille itsellemme arvokkaita! Valitettavan monet meistä työskentelevät päivät pitkät joko muiden ihmisten tavoitteiden eteen tai sitten puuhastelevat sellaisten asioiden parissa, joilla ei ole juurikaan mitään arvoa heille itselleenkään.

Me vietämme aikaamme joka tapauksessa jollain tavoin. Se, miten me vietämme aikaamme, vaikuttaa ratkaisevasti siihen, mitä saamme elämässämme aikaan ja myös siihen, kuinka onnellisia olemme. Kun me vietämme aikaamme sellaisten asioiden parissa, jotka ovat aikamme ja elämämme arvoisia, saamme myös aikaan asioita, jotka ovat meille, tavalla tai toisella, arvokkaita. Esimerkiksi: Kumpi asia mahtaisi tuoda sinulle, varsinkin pitkällä aikavälillä, enemmän tyydytystä ja onnellisuutta: työskentely itsesi ja perheesi hyvinvoinnin eteen vai löhöily sohvalla tosiTV-ohjelmia katsellen?

Kolmas seikka, johon Chopran määritelmässä kannattaa kiinnittää huomiota, on ”progressiivinen toteuttaminen.” Samalla tavoin kuin ”onnellisuuden jatkuva laajeneminen,” näiden arvokkaiden tavoitteittemme on syytä myös kasvaa sitä mukaa kun itse kehitymme ja saavutamme tavoitteitamme. ”Nälkä kasvaa syödessä,” sanotaan, mutta minusta tässä on kyse jostain vielä suuremmasta ja ylevämmästä. Samalla kun saavutamme tavoitteitamme, huomaamme itse kasvavamme ja saavamme jotain merkityksellistä aikaan. Ja se, jos mikä, tuntuu hyvältä!

Niinpä tuosta kaikesta kasvaakin se matka, johon Chopra viittaa. Mikäli tavoitteenamme on aina vain saavuttaa jokin päämäärä, niin mitä sitten kun se on saavutettu? Kun tavoitteemme kasvavat progressiivisesti matkamme edetessä ja samalla koemme jatkuvasti saavamme aikaan jotain arvokasta, voimme kokea myös onnellisuutemme jatkuvasti laajenevan ja saavan aina vain uusia ulottuvuuksia.

Mutta tärkeää on nimenomaan nauttia siitä matkasta. Jos aina vain ajattelemme, että sitten kun olen saavuttanut sen-ja-sen tavoitteen, niin sitten olen onnellinen ja sitten koen olevani menestynyt, niin kysymykseni kuuluu: miksi odottaa? Jos aina vain siirrämme onnellisuuden ja menestyksen tunnettamme eteenpäin, niin koska niiden aika oikein on? Miksi emme nauttisi niistä jo nyt, juuri tänään ja tässä hetkessä?

Kun olemme matkalla kohti jotain meille tärkeää ja arvokasta, kaikki ne asiat, joita silloin tapahtuu matkan varrella, ovat osa sitä prosessia ja siis kaikki omalta osaltaan arvokkaita. Miksi emme siis nauttisi jokaisesta askeleesta?

On tärkeää huomata Chopran määritelmää tarkasteltaessa, että me itse määrittelemme loppujen lopuksi sen, mitä menestys meille tarkoittaa. Me itse siis määrittelemme sen, mitä menestys on. Ja kun me itse määrittelemme sen, me voimme myös itse nauttia siitä.
Menestys ei siis ole mitattavissa rahan taikka saavutetun julkisuuden määrällä – mikäli et sitä itse halua niin määritellä. Menestystä ei myöskään tarvitse määrittää olympia- tai MM-mitalien määrällä. Ihminen, joka esimerkiksi kehittyy jatkuvasti lajissaan ja kokee koko ajan uusia onnistumisen kokemuksia, voi kokea olevansa jopa menestyneempi – ja onnellisempi – kuin jonkin lajin maailmanmestari. Samoin siivooja, joka tekee aina vain puhtaampaa jälkeä, voi kokea olevampi menestyneempi ja onnellisempi kuin stressaantunut siivousfirman toimitusjohtaja.
Kysymys kuuluukin pitkälti: mitä sinä haluat, miksi sitä haluat ja mitä olet valmis tekemään sen eteen?
“Menestyksekkäänä oleminen on minkä tahansa tavoitteiden saavuttamista, olivatpa ne sitten materiaalisia, henkisiä tai yksinkertaisesti vain paremman elämän elämistä.” - Owen Fitzpatrick

(Kirjoitus on osa Hannu Pirilän uuden Oma sininen meresi -kirjan ensimmäisestä luvusta, blogikirjoituksen muotoon muokattuna)


Tilaa myös Hannu Pirilän ilmainen uutiskirje ja saat aika ajoin tietoa ja vinkkejä valmennusten, koulutusten, hekilökohtaisen kehittymisen sekä NLP:n maailmasta. Me emme tule tukkimaan sähköpostilaatikkoasi jatkuvilla viesteillä, vaan lähetämme viestejä ainoastaan silloin tällöin, kun mielenkiintoista tiedotettavaa ilmenee.

Kirjoita alla olevan lomakkeen ylimpään kenttään sähköpostiosoitteesi, keskimmäiseen kenttään etunimesi, alimpaan kenttään sukunimesi ja klikkaa sitten "Subscribe" -painiketta. Niin helppoa sen on.

Liity postituslistalle:

* indicates required

sunnuntai 18. elokuuta 2013

Menestys vs. onnellisuus

”Ihminen ei voi olla menestynyt ennen kuin hän on onnellinen.” ”Menestys on avain onnellisuuteen.” Vastaavanlaisia lausahduksia on maailma pullollaan. Kumpi on siis ensin, muna vai kana?
Itse olen sitä mieltä, että onnellisuus ja menestys kulkevat käsi kädessä, eikä kumpikaan niistä voi oikein esiintyä ilman toista. Jotta pystymme todentamaan tämän, meidän on syytä katsoa molempia ”väittämiä” hieman tarkemmin.
Jos lähtökohtana on, että ihminen ei voi olla menestynyt ennen kuin hän on onnellinen, niin kysymys, joka tulee ensimmäisenä mieleen, on: ”mikä sitten tekee ihmisestä onnellisen?”
Mielestäni ihminen on onnellinen silloin, kun hän on tyytyväinen – tai siis onnellinen – siitä, mitä hänellä on elämässään. Kun ihminen voi ikään kuin katsoa elämäänsä ja todeta, että hänellä on elämässään asiat hyvin.
No, mikä sitten määrittää sen, että ”asiat ovat hyvin?”
Mielestäni vastaus tähän on, että se, että asiat ovat hyvin, on omalla tavallaan saavutus. Toisin sanoen: ihminen on tällöin saavuttanut niitä asioita – olivatpa ne sitten suuria tai pieniä asioita – joita hän pitää elämässään tärkeinä ja joita hän siis arvostaa.
Uups! Siis saavuttanut jotain? Eikö se ole juuri eräs menestyksen määritelmistä?
Eli, katsotaanpas sitten tuota toista väittämää, ”menestys on avain onnellisuuteen.”
Yleisesti ottaen menestykseen liitetään, usein aiheettomasti, tarkoituksellisuus ja tavoitteellisuus. Eräs määritelmä menestykselle onkin tavoitteiden saavuttaminen. Huomaa muuten, että tavoitteet voivat olla minkälaisia tahansa. Jollekin tavoite voi olla saada tiskit tiskattua, toiselle urheilukilpailun voittaminen ja kolmannelle taas vaikkapa rentoutuminen kotisohvalla työpäivän päätteeksi.
Jos ihminen saavuttaa yllämainitut tavoitteet, uskon, että hän on silloin vähintäänkin tyytyväinen, jos ei nyt ehkä välttämättä vielä onnellinen – miten kukin sitten määritteleekään sen, missä kulkee esim. tyytyväisyyden ja onnellisuuden raja.
Mutta entäpä jos asetettu tavoite onkin henkilölle todella arvokas tavoite? Kun tavoite on todella arvokas ja tärkeä, siihen liittyvät tunteetkin ovat silloin voimakkaampia. Kun siis saavuttaa jonkin itselleen todella arvokkaan tavoitteen, voidaan jo varmaankin alkaa puhumaan onnellisuuden tunteesta.
Ihmisillä on kuitenkin tapana kyllästyä – toiset nopeammin ja toiset hitaammin – jos kaikki pysyy aina samanlaisena. Tällaisilla onnellisuuden hetkilläkin on usein tapana pikku hiljaa heiketä ja sen vuoksi usein ajatellaankin, että meidän tulee asettaa itsellemme jatkuvasti uusia tavoitteita.
Itse uskon toisaalta, että tietyt perusasiat elämässämme luovat tietyn perustan myös onnellisuudellemme. Tällaisia asioita voivat olla esim. lapset, joiden pelkkä syntyminen elämäämme ja olemassaolo voivat tuottaa meille jatkuvasti, vuodesta toiseen, onnellisuuden tunnetta. Tai vaikkapa terveys tai se, että meillä on katto päämme päällä.
Mutta nekin ovat kaikki eräällä tavalla saavutuksia: Lapset eivät vain tulla putkahda maailmaan, terveyden eteen on tehtävä jotain (esim. saatava oikeanlaista ravintoa, harrastettava liikuntaa jne.) ja jotenkin se kattokin on täytynyt hankkia tai rakentaa.
Toisin sanoen: ihminen voi olla onnellinen siitä, mitä hänellä on ja se on aivan okei. Toisaalta, mitäpä jos sitä onnellisuuden tunnettakin voisi kasvattaa ja/tai vahvistaa?
Kaikki yllä mainittu huomioiden, Deepak Chopran määritelmä menestyksestä on paras minkä minä olen kohdannut:
”Elämässä menestyminen voitaisiin määritellä onnellisuuden jatkuvana laajenemisena ja arvokkaiden tavoitteiden progressiivisena toteuttamisena… Tämän lisäksi, menestys on matka, ei päämäärä.”
Kun tähän lisää vielä NLP:n kehittäjän Richard Bandlerin toteamuksen
”Kun asetat isoja, mahtavia tavoitteita – pääset niihin sitten tai et – ne asiat, joita matkan varrella tapahtuu ovat niitä, jotka tekevät elämästä ihanan,”
olemme ainakin oman kokemukseni mukaan vahvasti kiinni jatkuvasti kasvavassa onnellisuuden – ja menestyksen – tunteessa. Avainasiana onkin siis elää tässä hetkessä, onnellisena niistä asioista joita olemme jo tähän mennessä saavuttaneet, ja toisaalta nauttien siitä menossa olevasta matkasta kohti itselleen tärkeitä tavoitteita.
Richard Bandler puhuu onnellisuudesta myös alla olevassa videossa:

Tie onneen ja menestykseen on siis lopulta periaatteessa yksinkertainen:
  1. Nauti siitä mitä olet jo saavuttanut
  2. Nauti siitä mitä kohti olet juuri nyt matkalla
Onko se todellakin noin yksinkertaista?
Kyllä ja ei. Kysymys on todellakin loppujen lopuksi hyvin yksinkertaisista asioista ja lopun kaiken kyse on meidän omista ajatuksistamme. Kuten Syd Banks asian ilmaisee:
“Olet vain yhden ajatuksen päässä onnellisuudesta, olet vain yhden ajatuksen päässä surullisuudesta.”
Meidän mielellämme vain on tapana tehdä yksinkertaisistakin asioista monimutkaisia. Hetkestä nauttimiseen, onnellisuuteen ja menestykseen on kuitenkin olemassa runsain määrin erilaisia tapoja ja tekniikoita, kuten nyt vaikka NLP-koulutukset, meditaatioharjoitukset, Mindfulness sekä huima määrä aiheeseen liittyviä kirjoja, videovalmennuksia, sekä muita valmennuksia, joista voi monesta olla hurjastikin apua.

Mutta palatakseni kirjoituksen alussa esittämääni kysymykseen siitä, kumpi tulee ensin, onnellisuus vai menestys, vastaukseni on siis edelleenkin, että ne liittyvät oleellisesti toisiinsa ja kulkevat siis käsi kädessä – toisiinsa lempeästi nojaten.



Tilaa myös Hannu Pirilän ilmainen uutiskirje ja saat aika ajoin tietoa ja vinkkejä valmennusten, koulutusten, hekilökohtaisen kehittymisen sekä NLP:n maailmasta. Me emme tule tukkimaan sähköpostilaatikkoasi jatkuvilla viesteillä, vaan lähetämme viestejä ainoastaan silloin tällöin, kun mielenkiintoista tiedotettavaa ilmenee.

Kirjoita alla olevan lomakkeen ylimpään kenttään sähköpostiosoitteesi, keskimmäiseen kenttään etunimesi, alimpaan kenttään sukunimesi ja klikkaa sitten "Subscribe" -painiketta. Niin helppoa sen on.

Liity postituslistalle:

* indicates required

keskiviikko 19. kesäkuuta 2013

Eroon huonoista tunteista

Oletko koskaan miettinyt kuinka kauan sinä vietät päivässä aikaa huonoissa tunnetiloissa? Kuinka monet noista huonoista tunnetiloista ovat turhia? Lähes kaikki? Olisiko mukavampaa viettää enemmän aikaa hyvissä tunnetiloissa? Hyvä uutinen on, että huonoista tunteista voi päästä eroon ja korvata ne hyvillä tunteilla.

Ennen kuin pääsemme tutkimaan miten se oikein on mahdollista, on syytä tutustua hieman siihen, miten tunnetilamme ylipäätään muodostuvat ja minkälaisia vaikutuksia tunnetiloillamme on.

Ensinnäkin on hyvä tunnistaa, että tunnetilamme vaikuttavat voimakkaasti käyttäytymiseemme. Jos olemme esimerkiksi vihaisia tai ärsyyntyneitä, käyttäydymme varmasti sen mukaisesti. Vaikka yrittäisimme peittääkin noita tunteita, on selvää, että käytöksemme on erilaista kuin vaikka jos olisimme iloisia. Vastaavasti, kun olemme tyytyväisiä tai onnellisia, käytöksemme ja toimintamme on sen mukaista.

Toinen huomion arvoinen seikka on se, että toimintamme ja käyttäytymisemme tuottaa meille ne tulokset, joita elämässä saavutamme. Jos siis olemme enimmäkseen huonoissa tunnetiloissa, saavutamme toimintamme ja käyttäytymisemme kautta sen mukaisia, enimmäkseen huonoja, tuloksia.

Jos taas vietämme aikaamme enimmäkseen hyvissä tunnetiloissa, käyttäytymisemme ja toimintamme tuottaa meille sen mukaisia – hyviä – tuloksia.

Melko lailla loogista, eikö vain?

Tunnetilamme siis vaikuttavat merkittävästi siihen, millaisia tuloksia saamme aikaiseksi.

No miten näihin tunnetiloihin sitten voi oikein vaikuttaa?

Yksi tekijä on fysiologiamme, kehomme asento. Teepä tässä samalla lukiessasi pieni kokeilu: Lysähdä hieman kasaan, paina pääsi alaspäin, hartiat hieman eteenpäin kumaraan, katse alaviistoon. Nyt sano itsellesi, joko hiljaa mielessäsi tai vaikka ihan ääneenkin, että kylläpä on hyvä fiilis, elämä on ihanaa. Pistä merkille oma tunnetilasi.

Seuraavaksi ota hyvä ryhti, suorista selkärankasi, hartiat taakse, leuka ja katse ylös, rinta rottingille, levitä vielä vaikka kätesi hieman sivulle. Nyt sano uudestaan nuo samat asiat: ”Kylläpä on hyvä fiilis, elämä on ihanaa!”

Kumpi asento oli vakuuttavampi? Sanoit itsellesi samat asiat, mutta jälkimmäisellä kerralla tuntui enemmän siltä, mitä itsellesi sanoit, eikö vain?

Fysiologiallamme on siis suora vaikutus tunnetiloihimme. Kiinnitä siis huomiota siihen.

Toinen asia, joka vaikuttaa merkittävästi tunnetiloihimme, on ajattelumme. Tiesitkö, että voit todellakin vaikuttaa siihen, mitä ja miten ajattelet?

Ajattelumme koostuvat pääasiassa – ei siis pelkästään, mutta pääasiassa – sisäisistä mielikuvistamme ja sisäisistä äänistämme. Ja sillä, minkälaisia mielikuvia muodostamme ja minkälaisia asioita sanomme itsellemme päämme sisällä, vaikutamme siihen, minkälainen tunnetila meillä on. Katsotko siis sisäisiä mielikuvia epäonnistumisista ja siitä, mikä voi mennä pieleen vai onnistumisista ja siitä, mitä voit saavuttaa? Sanotko itsellesi mielessäsi ”minä en osaa” vai ”minä kykenen siihen?”

Aina kun huomiomme on suuntautunut johonkin, mitä emme halua elämäämme, mitä haluamme tavalla tai toisella välttää, olemme huonoissa tunnetiloissa. Vastaavasti aina, kun huomiomme on suuntautunut asioihin, joita haluamme lisää elämäämme tai niihin hyviin asioihin, joita meillä jo on elämässämme, olemme hyvissä tunnetiloissa.

Tästä seuraa, että aina kun olet huonoissa tunnetiloissa, se on merkki siitä, että huomiosi on suuntautunut asioihin, joita et halua tapahtuvan tai joita haluat jotenkin muuten välttää. Kun haluat muuttaa tämän tunnetilan positiiviseksi, sinun tulee suunnata huomiosi – ja ajatuksesi – johonkin sellaiseen asiaan, jota haluat tapahtuvan tai jota haluat sinulla olevan. Samalla huomiosi muuten kiinnittyy mm. ongelman sijasta sen ratkaisuun.

Kun vielä samanaikaisesti kiinnität huomiosi fysiologiaasi ja korjaat kehon asentosi ryhdikkääksi ja suuntaat katseesi ylös, tuon ajattelun suuntaaminen kohti positiivisia asioita tulee huomattavasti helpommaksi.

Haasteena on kuitenkin usein se, että ajattelumme tapahtuu pääsääntöisesti tiedostamattamme. Suurimman osan aikaa aivoissamme pyörii huikea määrä erilaisia tiedostamattomia prosesseja, joista meidän vaikea saada kiinni. Näihin tiedostamattomalla tasolla toimiviin ohjelmointeihimme vaikuttavat puolestaan mm. uskomuksemme, arvomme, ankkurimme, sisäiset strategiamme sekä monet muut seikat. Jotta siis saisimme ajattelumme toimimaan paremmin myös tiedostamattomalla tasolla, meidän tulee päästä eroon monista rajoittavista uskomuksistamme, olla tietoisia arvohierarkiastamme (ja kenties muokatakin sitä), muokata strategioitamme jne.

Muun muassa arvoista ja uskomuksista puhun runsaasti kirjoittamassani Oma sininen meresi -kirjassa. Kirjan harjoitusten avulla pääset todennäköisesti jo varsin pitkälle haluamiesi muutosten tekemisessä. Tämän lisäksi pätevän NLP-valmentajan ja/tai sertifioudun NLP-kurssin avulla saat todella runsaasti lisää toimivia työkaluja ajattelusi ja toimintasi muuttamiseen.

Huolimatta noista tiedostamattomista prosesseistasi, voit siis joka tapauksessa merkittävästi parantaa tunnetilojasi, ja sen kautta tuloksiasi elämässäsi, pelkästään tulemalla tietoiseksi tunnetiloistasi ja tekemällä edellä mainittuja muutoksia ajatteluusi ja fysiologiaasi aina tarpeen mukaan. Yhdistämällä siihen vielä NLP-valmennuksen ja/tai –koulutuksen, tulet saamaan aikaan merkittäviä, positiivisia, muutoksia ajattelussasi, käyttäytymisessäsi, tuloksissasi ja – elämässäsi!



Tilaa myös Hannu Pirilän ilmainen uutiskirje ja saat aika ajoin tietoa ja vinkkejä valmennusten, koulutusten, hekilökohtaisen kehittymisen sekä NLP:n maailmasta. Me emme tule tukkimaan sähköpostilaatikkoasi jatkuvilla viesteillä, vaan lähetämme viestejä ainoastaan silloin tällöin, kun mielenkiintoista tiedotettavaa ilmenee.

Kirjoita alla olevan lomakkeen ylimpään kenttään sähköpostiosoitteesi, keskimmäiseen kenttään etunimesi, alimpaan kenttään sukunimesi ja klikkaa sitten "Subscribe" -painiketta. Niin helppoa sen on.

Liity postituslistalle:

* indicates required