Hannu Pirilän blogi, aiheina itsensä kehittäminen, henkinen valmennus, NLP, hyvinvointi, onnellisuus ja elämässä menestyminen.
tiistai 10. joulukuuta 2013
Viisi ohjetta uudenvuodenlupauksiin
Tätä
kirjoitettaessa vuosi 2013 on lähenemässä loppuaan ja muutaman viikon päästä
alkaa vuosi 2014. Uuden vuoden alkaessa on monesti hyvä tehdä positiivisia
muutoksia elämäänsä ja vuoden päättyessä on yhtä lailla hyvä katsoa hetki
taaksepäin ja todeta, kuinka hyvin edelliset päätökset ovat pitäneet.
Itse
en ole oikeastaan koskaan tehnyt uudenvuodenlupauksia, sillä omana
periaatteenani on aina ollut, että jos
haluat tehdä muutoksia käyttäytymiseesi, tee ne nyt. Miksi odottaa? Jos
kyseessä on muutos, joka on sinulle hyväksi, muutoksen siirtämisestä tuskin on
sinulle mitään hyötyä.
Toisaalta
ymmärrän oikein hyvin ihmisiä, jotka tekevät muutoksia elämäänsä aina vuoden
vaihtuessa. On nimittäin parempi tehdä hyviä muutoksia edes kerran vuodessa
kuin ei koskaan.
Valitettavan
usein vain kuulee tarinoita ”jälleen kerran pitämättä jääneistä
uudenvuodenlupauksista.”
Jotta
tällä kertaa pystyt tekemään päätöksen, joka pitää ja toteutuu, tässä muutama
vinkki, joiden avulla voit merkittävästi parantaa päätöksesi toteutumisen
todennäköisyyttä:
1. Määrittele
tarkasti mitä haluat.
- ”Haluan laihtua” ei kelpaa. Määrittele tarkasti kuinka paljon haluat laihtua: ”Pudotan painoani 10 kiloa” tai ”31.12.2014 painoni on pysyvästi alle 75 kiloa,” tai jotain tuon suuntaista.
2. Mieti,
miksi haluat tehdä muutoksen?
- Mitä hyvää sinulle tapahtuu, mikäli toteutat muutoksen?
- Mitä huonoa sinulle tapahtuu, jos et toteuta muutosta?
- Mitä huonoa sinulle ei tapahdu, mikäli teet muutoksen?
- Mitä hyvää sinulle ei tapahdu, mikäli et tee muutosta?
- Mitä hyvää muutos tuo sinun läheisillesi?
3. Mieti,
mitä resursseja tarvitset muutoksen tekemiseen?
- Mitä resursseja sinulla jo on käytössäsi?
- Mitä resursseja vielä tarvitset? Mistä saat tarvitsemasi resurssit, kuka voisi auttaa sinua?
4. Hakeudu
sellaisten ihmisten seuraan, jotka tukevat tavoitettasi
- Vältä tietoisesti niiden ihmisten seuraa, jotka kyseenalaistavat muutoksen tarpeellisuuden tai kykysi toteuttaa haluamaasi muutosta. Jos haluat lopettaa tupakoinnin, hakeudu enemmän savuttomien ihmisten seuraan. Jos haluat laihtua, mene syömään hoikkien ihmisten seurassa.
5. Tee
kuukauden ajan päivittäin seuraava muutaman minuutin mielikuvaharjoitus ja
kuukauden jälkeenkin aina tarvittaessa:
i.
Varmista,
että sinua ei häiritä seuraavaan muutamaan minuuttiin. Sulje puhelin, pistä ovi
kiinni.
ii.
Istuudu
mukavaan tuoliin, sulje silmäsi kevyesti, ota muutama syvä ja rauhallinen
hengitys ja rentoudu.
iii.
Kun
olet mukavan rentoutunut, miellä eteesi seisomaan ”autenttinen sinäsi.” Miellä
siis itsesi seisomassa edessäsi. Tämä sinä, joka edessäsi seisoo, olet sinä
autenttisimmillasi, sinä parhaimmillasi. Tämä on se sinä, jolla on käytössään
kaikki sisäiset voimavarasi. Tämä on se sinä, joka on jo toteuttanut haluamasi
muutoksen.
iv.
Katso
tätä autenttista sinääsi mielessäsi eri puolilta. Katso miltä hän näyttää kun
hän on tavoitteensa toteuttanut. Minkälainen on hänen ryhtinsä? Millainen on
katse hänen silmissään? Miltä hän kuulostaa kun hän puhuu? Miltä hän näyttää,
kun hän kävelee, kättelee, toimii ja käyttäytyy siinä ympäristössä, jossa hän
toimii – työssä, kotona, harrastuksissa…
v.
Kun
olet hetken tarkkaillut tätä autenttista sinääsi ja ihaillut häntä, astu
mielessäsi hänen kehoonsa ja koe samat asiat aivan kuin kokisit ne elävänä. Näe
kaikki autenttisen sinäsi silmien kautta: miltä maailma näyttää, keitä ihmisiä
on ympärilläsi, miltä he näyttävät? Koe, miltä kaikki kuulostaa autenttisen
sinäsi korvien kautta: miltä puheesi kuulostaa, mitä muita ääniä kuulet, miltä
muiden äänet kuulostavat? Ja ennen kaikkea: miltä tuntuu olla sinä kaikkein
autenttisimmillasi: miltä kehossasi tuntuu, missä päin kehoasi tuntemukset
tuntuvat, mihin suuntaan ne liikkuvat?
vi.
Nauti
muutama hetki elämästäsi kaikkein autenttisimmillasi, eri tilanteissa,
haluamasi muutos toteutuneena. Huomaa, kuinka hyvältä kaikki tuntuu.
vii.
Kun
siltä tuntuu, palaa taas takaisin tuoliisi ja siihen aikaan ja paikkaan jossa
olet ja avaa taas silmäsi.
Yllä
olevien ohjeiden avulla kykenet toteuttamaan normaalit muutokset helposti.
Joskus saattaa kuitenkin olla hyväksi hyödyntää vielä muitakin NLP-tekniikoita.
Tällöin suosittelen, että otat yhteyttä
NLP-valmentajaan ja sovit henkilökohtaisesta valmennuksesta tai ilmoittaudut suoraan NLP-kurssille, jossa
tulet oppimaan huiman määrän NLP-taitoja ja –tekniikoita, joiden avulla voit
toteuttaa juuri niitä muutoksia, joita haluat elämässäsi tehdä, sekä auttaa
myös läheisiäsi parantamaan elämänlaatuaan.
Tunnisteet:
henkilökohtainen valmennus,
mielikuvaharjoitus,
muutoksen tekeminen,
muutos,
NLP,
NLP-kurssi,
NLP-taitoja,
NLP-tekniikka,
nlp-valmentaja,
uudenvuodenlupaus
sunnuntai 13. lokakuuta 2013
Teemmekö elämässämme hyviä valintoja ja päätöksiä – vai huonoja?
Helsingin Sanomien artikkelissa ”Asiantuntijat: Lisää rahaa
tupakasta vieroittamiseen” (HS 10.10.2013) professori Taru Kinnunen esittää,
että yhteiskunnan tulisi laittaa enemmän rahaa ihmisten tupakoinnista
vieroittamiseen. Ajatusta tukee dosentti Tellervo Korhonen sanomalla, että
tupakkariippuvuuden hoidossa tarjottavat korvauslääkkeet tulisi olla
Kela-korvattavia.
Eikö tämän sijaan olisi paljon järkevämpää sijoittaa rahoja
siihen, että ihmiset eivät ylipäätään aloittaisi tupakointia? Tupakointi on
valinta, joka johtuu ihmisen huonosta päätöksestä. Sen sijaan, että
yrittäisimme vieroittaa ihmisiä pinttyneestä huonosta tottumuksesta, meidän
tulisi opettaa ihmisiä tekemään elämässään parempia valintoja ja päätöksiä.
(Todettakoon muuten, että Hesarin mielipidekirjoituksessaan 12.10.2013 samainen
Tellervo Korhonen yhdessä akatemiaprofessori Jaakko Kaprion kanssa toteaa myös,
että ”Tehokkainta on ehkäistä tupakoinnin aloittaminen kokonaan.”)
Huonot päätökset ja valinnat johtuvat hyvin usein siitä,
että valitsemme välittömän tarpeentyydytyksen sen sijaan, että katsoisimme
elämäämme hieman pidemmälle ja näkisimme valintojemme vaikutukset pidemmällä aikavälillä.
Syitä tupakoinnin aloittamiselle on luonnollisesti monia, mutta tupakoinnin
aloittamisen päätöksen taustalla saattaa olla esimerkiksi tarve tulla
hyväksytyksi tietyssä porukassa tai vaikkapa stressin helpottaminen. Tupakointi
saattaa tyydyttää tällöin esim. tarpeen tulla hyväksytyksi kyseisen ryhmän
muiden jäsenten taholta, tai toisessa esimerkissä, tuoda väliaikaista
helpotusta stressiin.
Jos katsomme ”tulevan elämämme filmiä” kuitenkin hieman
pidemmälle, saatamme huomata, että kyseisen porukan hyväksyntä ei välttämättä
ole tulevaisuutemme kannalta kaikkein tärkeintä ja että tupakoinnin jatkaminen
saattaa sen sijaan estää meitä tulemasta hyväksytyksi jonkin toisen, vielä
arvokkaamman, ryhmän taholta. Lisäksi jatkamalla tupakointia asetamme
terveytemme ja hyvinvointimme alttiiksi vakaville seuraamuksille, joiden
vaikutukset voivat olla huomattavasti merkityksellisempiä kuin tämän alkuperäisen
ryhmän hyväksyntä.
Samoin, jos katsomme ”stressifilmiämme” hieman pidemmälle,
saatamme huomata, että tupakointi ei ensinnäkään tule ratkaisemaan stressimme
syitä eikä näin ollen tule ratkaisemaan sitä ongelmaa, joka meille stressiä
aiheuttaa. Sen sijaan, mikäli jatkamme tupakointia, se itsessään tulee
aiheuttamaan meille mahdollisesti runsain mitoin uusia stressin aiheuttajia.
”Helppohan se on sanoa, mutta kun ihmiset eivät vain
ajattele noin,” sinä toteat?
Eivät niin. Jos ajattelisivat, niin tupakoitsijoita olisi varmasti
huomattavasti vähemmän.
Ajattelua, samoin kuin parempia päätöksentekostrategioita,
voidaan kuitenkin opettaa ihmisille varsin helpostikin, esimerkiksi NLP:n
(Neuro-Linguistic Programming) avulla. Me voimme oppia hyvinkin nopeasti tunnistamaan
eron hyvien ja huonojen päätösten ja valintojen välillä. Samalla opimme
tekemään parempia valintoja myös muiden asioiden kuin tupakoinnin aloittamisen
suhteen. Aivan samoin taidoin ja perustein voimme esimerkiksi päättää vedämmekö
tänään kännin, teemmekö jonkin rikoksen vai teemmekö kenties jotain paljon hyödyllisempää.
Sama pätee siis myös alkoholismiin ja
huumeriippuvaisuuteenkin. Niidenkin taustalla ovat ihmisen omat valinnat käytön
aloittamisesta – ja viime kädessä myös lopettamisesta. Tämän tiedän myös asiaa
hyvin läheltä seuranneena: Isäni oli alkoholisti. Hän joi aikoinaan usean
vuosikymmenen ajan päivittäin alkoholia, kunnes sai erittäin vakavan, liiallisesta
alkoholinkäytöstä johtuneen, sairauskohtauksen. Muutaman päivän kooman ja
koneiden ylläpitämän henkiinjäämistaistelun jälkeen hän teki päätöksen. Hän
valitsi siitä eteenpäin raittiuden. Hän teki nimenomaan valinnan. Hän ei
tarvinnut siihen mitään Kela-korvattavia lääkkeitä. Hän valitsi muutaman
kuukauden päässä odottavan kuoleman sijaan raittiuden ja sai sen myötä
toistakymmentä vuotta lisää elinaikaa ja koko joukon onnellisia ja hyviä hetkiä
elämäänsä. Hän sai mm. nähdä lastenlastensa syntyvän ja kasvavan.
Sama toimii myös tupakoinnin lopettamispäätöksiin. Minäkin
sauhuttelin joskus nuorena. Hieman yli parikymppisenä olin sitten
opiskelijaporukan mukana risteilyreissulla Tukholmassa. Tuolloin 80-luvun
puolivälissä tupakoinnilla ei vielä ollut juurikaan rajoituksia, vaan
käytännössä kaikkialla laivalla sai tupakoida vapaasti. Opiskelijaporukan
kosteanrailakkaan juhlinnan lomassa tupakkaa paloi siis melko runsaasti. Kaksi
iltaa laivalla juhlittuani raahauduin aamulla kotiini nukkumaan reissun
rasituksia pois. Myöhemmin herättyäni totesin oloni, sekä ennen kaikkea maun
suussani, edelleen sen verran huonoksi, että päätin sillä hetkellä lopettaa
tupakoinnin kokonaan. Annoin ostamani verovapaan savukekartongin pois ja se oli
siinä. Olin vihdoin tajunnut tupakoinnin vaikutukset hieman pidemmällä
aikavälillä, mikä johti uuteen, parempaan valintaan. Siihen loppui sauhuttelu.
Okei, minä en ehkä ole hyvä esimerkki paatuneeseen
nikotinistiin verrattuna. Siitä käyköön parempana esimerkkinä vaikka vaimoni
veli. Kun hän lähes nelikymppisenä sai kuulla vaimonsa odottavan heille lasta,
hän päätti lopettaa yli 20 vuotta kestäneen tupakointinsa. Hän ei halunnut
tulevan lapsensa kasvavan tupakoivien vanhempiensa parissa. Hän näki mielessään
tupakoinnin vaikutukset vielä syntymättömässä lapsessaan ja teki valinnan. Tämä
valinta ja siitä seurannut päätös on pitänyt hänellä nyt noin kymmenen vuotta.
Eikä siihenkään tarvittu Kela-korvattavia lääkkeitä.
Kyse on siis siitä, mitä me pidämme elämässämme tärkeänä ja
siitä, että näemme valintojemme vaikutukset pidemmällä aikavälillä kuin
välittömästi käsillä olevan tarpeen tyydyttämisenä.
Elämämme on tähänastisten valintojemme summa. Oppimalla
tekemään parempia valintoja ja päätöksiä, vaikutamme merkittävällä tavalla
edessämme olevaan elämäämme. Mitä nuorempana opimme tekemään näitä parempia
valintoja, sen parempi. Eikä muuten ole lainkaan harvinaista, että NLP:n peruskurssin aikana joku kurssilaisista lopettaa pysyvästi tupakoinnin tai tekee
jonkin muun elämäänsä merkittävästi vaikuttavan valinnan ja muutoksen. Itse
asiassa, olen nähnyt sen tapahtuvan aika monta kertaa.
maanantai 9. syyskuuta 2013
Menestyksen ja onnellisuuden määritelmät
Menestykselle löytyy
monta määritelmää. Yleisimmin menestyksellä tarkoitetaan kaiketi tavoitteiden
onnistunutta saavuttamista. Sivistyssanakirjasta sanalle ”menestys” löytyy
puolestaan mm. seuraavia synonyymejä: onni, onnistuminen, myötäkäyminen ja
myönteisyys. Synonyymisanakirjasta taasen löytyy samalle sanalle synonyymeiksi
mm. voitollisuus, onni, edistys, kasvu sekä myötäkäyminen.
Mielenkiintoista on,
että sana onni siis yhdistetään sanaan menestys.
Jos sitten katsotaan
sanalle ”onni” synonyymejä, niin sivistyssanakirja tarjoaa mm. seuraavia
sanoja: suuri ilo, syvä tyytyväisyys, riemu, onnellisuus, onnellisuuden tila,
kohtalon suopeus, menestys ja onnellinen sattuma. Synonyymisanakirja puolestaan
esittää mm. sanoja taivas, kohtalo, menestys, sallimus, sattuma, ilo, tuuri,
onnellisuus sekä autuus.
Entäpä sitten
onnellisuus? Psykologi David Myersin mukaan onnellisuus on ”läpitunkeva
tunne siitä, että elämä on hyvää.” Sivistyssanakirja löytää sanalle
”onnellisuus” synonyymeiksi mm. suotuisuus, otollisuus ja onni, ja synonyymisanakirja
puolestaan onni, autuus, iloisuus, pirteys, tyytyväisyys, mielenrauha,
nautinto, ilo, ekstaasi, riemu, lumous, euforia, hilpeys, yltäkylläisyys,
hauskuus, elämänilo, nauru, optimismi, hyvinvointi sekä hyvä olo.
Mistä tuo kaikki siis
kertoo? Muun muassa siitä, että sanoille ”menestys” ja ”onnellisuus” löytyy
selkeitä yhteyksiä jo kielessämmekin.
Parhaiten menestyksen ja onnellisuuden yhteys kiteytyy mielestäni kuitenkin Deepak Chopran
määritelmässä elämässä menestymisestä:
”Elämässä menestyminen voitaisiin määritellä onnellisuuden jatkuvana laajenemisena ja arvokkaiden tavoitteiden progressiivisena toteuttamisena… Tämän lisäksi, menestys on matka, ei päämäärä.”
Deepak Chopran
määritelmä on kuitenkin sen verran monitasoinen, että se kaipaa mielestäni
hieman syvempää tarkastelua.
Ensinnä huomio
kiinnittyy ”onnellisuuden jatkuvaan laajenemiseen.”
Ihmisen mielellä on
taipumuksena kyllästyä jos kaikki pysyy aina samanlaisena. Tai kuten Richard
Bandler ja Garner Thomson asian ilmaisevat: “Asiat
eivät pysy samoina. Jos et liiku eteenpäin, ne huononevat.”
Monet henkiset valmentajat opastavat, että meidän tulisi olla tyytyväisiä tähän hetkeen ja
siihen, mitä meillä jo on elämässämme. Olen samaa mieltä. Haasteeksi muodostuu
kuitenkin se, että meillä on luonnostaan tiedostamaton tarve muutokselle ja kehitykselle – toisilla tämä tarve tosin on heikompi ja toisilla voimakkaampi.
Ja toisaalta myös onneksi näin, sillä mikäli tätä tarvetta ei olisi, ihmiskunta
sekä maailma jossa elämme ei olisi kehittynyt siihen, mitä se nyt on.
On kuitenkin vain
yksi hetki elämässämme jolloin voimme kokea onnellisuutta ja se on aina tämä
hetki, tässä ja nyt. Sen vuoksi on siis äärimmäisen tärkeää, että osaamme
nauttia ja olla kiitollisia siitä mitä meillä on, tässä ja nyt. Mutta jos asiat
eivät jollain aikavälillä muutu ja kehity, alamme tulla tyytymättömiksi. Sen
vuoksi on mielestäni välttämätöntä, että koemme myös onnellisuutemme jatkuvasti
laajenevan ja kehittyvän. Ja kuten Choprakin asian ilmaisee, onnellisuuden
jatkuva laajeneminen on osa elämässä menestymisen tunnetta.
Entäpä sitten Chopran
mainitsemat ”arvokkaat tavoitteet”?
Kuten jo aiemmin
esitin, menestyksen yleinen määritelmä on tavoitteiden onnistunut saavuttaminen.
Mutta se mikä nostaa menestyksemme ja onnellisuutemme aivan uusiin lukemiin, on
nimenomaan se, että tavoitteet, joiden eteen työskentelemme, ovat meille
itsellemme arvokkaita! Valitettavan monet meistä työskentelevät päivät pitkät
joko muiden ihmisten tavoitteiden eteen tai sitten puuhastelevat sellaisten
asioiden parissa, joilla ei ole juurikaan mitään arvoa heille itselleenkään.
Me vietämme aikaamme
joka tapauksessa jollain tavoin. Se, miten me vietämme aikaamme, vaikuttaa
ratkaisevasti siihen, mitä saamme elämässämme aikaan ja myös siihen, kuinka
onnellisia olemme. Kun me vietämme aikaamme sellaisten asioiden parissa, jotka
ovat aikamme ja elämämme arvoisia, saamme myös aikaan asioita, jotka ovat
meille, tavalla tai toisella, arvokkaita. Esimerkiksi: Kumpi asia mahtaisi
tuoda sinulle, varsinkin pitkällä aikavälillä, enemmän tyydytystä ja
onnellisuutta: työskentely itsesi ja perheesi hyvinvoinnin eteen vai löhöily
sohvalla tosiTV-ohjelmia katsellen?
Kolmas seikka, johon
Chopran määritelmässä kannattaa kiinnittää huomiota, on ”progressiivinen
toteuttaminen.” Samalla tavoin kuin ”onnellisuuden jatkuva laajeneminen,”
näiden arvokkaiden tavoitteittemme on syytä myös kasvaa sitä mukaa kun itse
kehitymme ja saavutamme tavoitteitamme. ”Nälkä kasvaa syödessä,” sanotaan,
mutta minusta tässä on kyse jostain vielä suuremmasta ja ylevämmästä. Samalla
kun saavutamme tavoitteitamme, huomaamme itse kasvavamme ja saavamme jotain
merkityksellistä aikaan. Ja se, jos mikä, tuntuu hyvältä!
Niinpä tuosta
kaikesta kasvaakin se matka, johon Chopra viittaa. Mikäli tavoitteenamme on
aina vain saavuttaa jokin päämäärä, niin mitä sitten kun se on saavutettu? Kun
tavoitteemme kasvavat progressiivisesti matkamme edetessä ja samalla koemme
jatkuvasti saavamme aikaan jotain arvokasta, voimme kokea myös onnellisuutemme
jatkuvasti laajenevan ja saavan aina vain uusia ulottuvuuksia.
Mutta tärkeää on
nimenomaan nauttia siitä matkasta. Jos aina vain ajattelemme, että sitten kun olen saavuttanut sen-ja-sen
tavoitteen, niin sitten olen
onnellinen ja sitten koen olevani
menestynyt, niin kysymykseni kuuluu: miksi odottaa? Jos aina vain siirrämme
onnellisuuden ja menestyksen tunnettamme eteenpäin, niin koska niiden aika
oikein on? Miksi emme nauttisi niistä jo nyt, juuri tänään ja tässä hetkessä?
Kun olemme matkalla
kohti jotain meille tärkeää ja arvokasta, kaikki ne asiat, joita silloin
tapahtuu matkan varrella, ovat osa sitä prosessia ja siis kaikki omalta
osaltaan arvokkaita. Miksi emme siis nauttisi jokaisesta askeleesta?
On tärkeää huomata Chopran määritelmää
tarkasteltaessa, että me itse määrittelemme loppujen lopuksi sen, mitä menestys
meille tarkoittaa. Me itse siis määrittelemme sen, mitä menestys on. Ja kun me
itse määrittelemme sen, me voimme myös itse nauttia siitä.
Menestys ei siis ole mitattavissa rahan taikka saavutetun julkisuuden
määrällä – mikäli et sitä itse halua niin määritellä. Menestystä ei myöskään
tarvitse määrittää olympia- tai MM-mitalien määrällä. Ihminen, joka esimerkiksi
kehittyy jatkuvasti lajissaan ja kokee koko ajan uusia onnistumisen kokemuksia,
voi kokea olevansa jopa menestyneempi – ja onnellisempi – kuin jonkin lajin
maailmanmestari. Samoin siivooja, joka tekee aina vain puhtaampaa jälkeä, voi
kokea olevampi menestyneempi ja onnellisempi kuin stressaantunut siivousfirman
toimitusjohtaja.
Kysymys kuuluukin pitkälti: mitä sinä haluat, miksi sitä haluat ja
mitä olet valmis tekemään sen eteen?
“Menestyksekkäänä oleminen on minkä tahansa tavoitteiden saavuttamista, olivatpa ne sitten materiaalisia, henkisiä tai yksinkertaisesti vain paremman elämän elämistä.” - Owen Fitzpatrick
(Kirjoitus on osa Hannu Pirilän uuden Oma sininen meresi -kirjan ensimmäisestä luvusta, blogikirjoituksen muotoon muokattuna)
sunnuntai 18. elokuuta 2013
Menestys vs. onnellisuus
”Ihminen ei
voi olla menestynyt ennen kuin hän on onnellinen.” ”Menestys on avain
onnellisuuteen.” Vastaavanlaisia lausahduksia on maailma pullollaan. Kumpi on
siis ensin, muna vai kana?
Itse olen sitä mieltä, että
onnellisuus ja menestys kulkevat käsi kädessä, eikä kumpikaan niistä voi oikein
esiintyä ilman toista. Jotta pystymme todentamaan tämän, meidän on syytä katsoa
molempia ”väittämiä” hieman tarkemmin.
Jos lähtökohtana on, että ihminen
ei voi olla menestynyt ennen kuin hän on onnellinen, niin kysymys, joka tulee
ensimmäisenä mieleen, on: ”mikä sitten tekee ihmisestä onnellisen?”
Mielestäni ihminen on onnellinen
silloin, kun hän on tyytyväinen – tai siis onnellinen – siitä, mitä hänellä on
elämässään. Kun ihminen voi ikään kuin katsoa elämäänsä ja todeta, että hänellä
on elämässään asiat hyvin.
No, mikä sitten määrittää sen,
että ”asiat ovat hyvin?”
Mielestäni vastaus tähän on, että
se, että asiat ovat hyvin, on omalla tavallaan saavutus. Toisin sanoen: ihminen
on tällöin saavuttanut niitä asioita – olivatpa ne sitten suuria tai pieniä
asioita – joita hän pitää elämässään tärkeinä ja joita hän siis arvostaa.
Uups! Siis saavuttanut jotain?
Eikö se ole juuri eräs menestyksen määritelmistä?
Eli, katsotaanpas sitten tuota
toista väittämää, ”menestys on avain onnellisuuteen.”
Yleisesti ottaen menestykseen
liitetään, usein aiheettomasti, tarkoituksellisuus ja tavoitteellisuus. Eräs määritelmä menestykselle
onkin tavoitteiden saavuttaminen. Huomaa muuten, että tavoitteet voivat olla
minkälaisia tahansa. Jollekin tavoite voi olla saada tiskit tiskattua, toiselle
urheilukilpailun voittaminen ja kolmannelle taas vaikkapa rentoutuminen
kotisohvalla työpäivän päätteeksi.
Jos ihminen saavuttaa yllämainitut
tavoitteet, uskon, että hän on silloin vähintäänkin tyytyväinen, jos ei nyt
ehkä välttämättä vielä onnellinen – miten kukin sitten määritteleekään sen,
missä kulkee esim. tyytyväisyyden ja onnellisuuden raja.
Mutta entäpä jos asetettu tavoite
onkin henkilölle todella arvokas tavoite? Kun tavoite on todella arvokas ja
tärkeä, siihen liittyvät tunteetkin ovat silloin voimakkaampia. Kun siis
saavuttaa jonkin itselleen todella arvokkaan tavoitteen, voidaan jo varmaankin
alkaa puhumaan onnellisuuden tunteesta.
Ihmisillä on kuitenkin tapana
kyllästyä – toiset nopeammin ja toiset hitaammin – jos kaikki pysyy aina
samanlaisena. Tällaisilla onnellisuuden hetkilläkin on usein tapana pikku
hiljaa heiketä ja sen vuoksi usein ajatellaankin, että meidän tulee asettaa
itsellemme jatkuvasti uusia tavoitteita.
Itse uskon toisaalta, että tietyt
perusasiat elämässämme luovat tietyn perustan myös onnellisuudellemme.
Tällaisia asioita voivat olla esim. lapset, joiden pelkkä syntyminen elämäämme
ja olemassaolo voivat tuottaa meille jatkuvasti, vuodesta toiseen,
onnellisuuden tunnetta. Tai vaikkapa terveys tai se, että meillä on katto
päämme päällä.
Mutta nekin ovat kaikki eräällä
tavalla saavutuksia: Lapset eivät vain tulla putkahda maailmaan, terveyden eteen on tehtävä jotain (esim. saatava oikeanlaista ravintoa, harrastettava
liikuntaa jne.) ja jotenkin se kattokin on täytynyt hankkia tai rakentaa.
Toisin sanoen: ihminen voi olla
onnellinen siitä, mitä hänellä on ja se on aivan okei. Toisaalta, mitäpä jos
sitä onnellisuuden tunnettakin voisi kasvattaa ja/tai vahvistaa?
Kaikki yllä mainittu huomioiden,
Deepak Chopran määritelmä menestyksestä on paras minkä minä olen kohdannut:
”Elämässä menestyminen voitaisiin määritellä onnellisuuden jatkuvana laajenemisena ja arvokkaiden tavoitteiden progressiivisena toteuttamisena… Tämän lisäksi, menestys on matka, ei päämäärä.”
Kun tähän lisää vielä NLP:n
kehittäjän Richard Bandlerin toteamuksen
”Kun asetat isoja, mahtavia tavoitteita – pääset niihin sitten tai et – ne asiat, joita matkan varrella tapahtuu ovat niitä, jotka tekevät elämästä ihanan,”
olemme ainakin oman kokemukseni
mukaan vahvasti kiinni jatkuvasti kasvavassa onnellisuuden – ja menestyksen –
tunteessa. Avainasiana onkin siis elää tässä hetkessä, onnellisena niistä asioista
joita olemme jo tähän mennessä saavuttaneet, ja toisaalta nauttien siitä
menossa olevasta matkasta kohti itselleen tärkeitä tavoitteita.
Richard Bandler puhuu
onnellisuudesta myös alla olevassa videossa:
Tie onneen ja menestykseen on siis
lopulta periaatteessa yksinkertainen:
- Nauti siitä mitä olet jo saavuttanut
- Nauti siitä mitä kohti olet juuri nyt matkalla
Onko se todellakin noin
yksinkertaista?
Kyllä ja ei. Kysymys on todellakin
loppujen lopuksi hyvin yksinkertaisista asioista ja lopun kaiken kyse on meidän
omista ajatuksistamme. Kuten
Syd Banks asian ilmaisee:
“Olet vain yhden ajatuksen päässä onnellisuudesta, olet vain yhden ajatuksen päässä surullisuudesta.”
Meidän mielellämme vain on tapana
tehdä yksinkertaisistakin asioista monimutkaisia. Hetkestä nauttimiseen,
onnellisuuteen ja menestykseen on kuitenkin olemassa runsain määrin erilaisia tapoja ja
tekniikoita, kuten nyt vaikka NLP-koulutukset, meditaatioharjoitukset,
Mindfulness sekä huima määrä aiheeseen liittyviä kirjoja, videovalmennuksia,
sekä muita valmennuksia, joista voi monesta olla hurjastikin apua.
Mutta palatakseni kirjoituksen alussa esittämääni kysymykseen siitä, kumpi tulee ensin, onnellisuus vai menestys, vastaukseni on siis edelleenkin, että ne liittyvät oleellisesti toisiinsa ja kulkevat siis käsi kädessä – toisiinsa lempeästi nojaten.
Tilaa myös Hannu Pirilän ilmainen uutiskirje ja saat aika ajoin tietoa ja vinkkejä valmennusten, koulutusten, hekilökohtaisen kehittymisen sekä NLP:n maailmasta. Me emme tule tukkimaan sähköpostilaatikkoasi jatkuvilla viesteillä, vaan lähetämme viestejä ainoastaan silloin tällöin, kun mielenkiintoista tiedotettavaa ilmenee.
keskiviikko 19. kesäkuuta 2013
Eroon huonoista tunteista
Oletko koskaan miettinyt kuinka kauan sinä vietät päivässä
aikaa huonoissa tunnetiloissa? Kuinka monet noista huonoista tunnetiloista ovat
turhia? Lähes kaikki? Olisiko mukavampaa viettää enemmän aikaa hyvissä
tunnetiloissa? Hyvä uutinen on, että huonoista tunteista voi päästä eroon ja
korvata ne hyvillä tunteilla.
Ennen kuin pääsemme tutkimaan miten se oikein on
mahdollista, on syytä tutustua hieman siihen, miten tunnetilamme ylipäätään
muodostuvat ja minkälaisia vaikutuksia tunnetiloillamme on.
Ensinnäkin on hyvä tunnistaa, että tunnetilamme vaikuttavat
voimakkaasti käyttäytymiseemme. Jos olemme esimerkiksi vihaisia tai
ärsyyntyneitä, käyttäydymme varmasti sen mukaisesti. Vaikka yrittäisimme
peittääkin noita tunteita, on selvää, että käytöksemme on erilaista kuin vaikka
jos olisimme iloisia. Vastaavasti, kun olemme tyytyväisiä tai onnellisia,
käytöksemme ja toimintamme on sen mukaista.
Toinen huomion arvoinen seikka on se, että toimintamme ja
käyttäytymisemme tuottaa meille ne tulokset, joita elämässä saavutamme. Jos
siis olemme enimmäkseen huonoissa tunnetiloissa, saavutamme toimintamme ja
käyttäytymisemme kautta sen mukaisia, enimmäkseen huonoja, tuloksia.
Jos taas vietämme aikaamme enimmäkseen hyvissä
tunnetiloissa, käyttäytymisemme ja toimintamme tuottaa meille sen mukaisia –
hyviä – tuloksia.
Melko lailla loogista, eikö vain?
Tunnetilamme siis vaikuttavat merkittävästi siihen,
millaisia tuloksia saamme aikaiseksi.
No miten näihin tunnetiloihin sitten voi oikein vaikuttaa?
Yksi tekijä on fysiologiamme, kehomme asento. Teepä tässä
samalla lukiessasi pieni kokeilu: Lysähdä hieman kasaan, paina pääsi alaspäin,
hartiat hieman eteenpäin kumaraan, katse alaviistoon. Nyt sano itsellesi, joko
hiljaa mielessäsi tai vaikka ihan ääneenkin, että kylläpä on hyvä fiilis, elämä
on ihanaa. Pistä merkille oma tunnetilasi.
Seuraavaksi ota hyvä ryhti, suorista selkärankasi, hartiat
taakse, leuka ja katse ylös, rinta rottingille, levitä vielä vaikka kätesi
hieman sivulle. Nyt sano uudestaan nuo samat asiat: ”Kylläpä on hyvä fiilis,
elämä on ihanaa!”
Kumpi asento oli vakuuttavampi? Sanoit itsellesi samat
asiat, mutta jälkimmäisellä kerralla tuntui enemmän siltä, mitä itsellesi
sanoit, eikö vain?
Fysiologiallamme on siis suora vaikutus tunnetiloihimme.
Kiinnitä siis huomiota siihen.
Toinen asia, joka vaikuttaa merkittävästi tunnetiloihimme,
on ajattelumme. Tiesitkö, että voit todellakin vaikuttaa siihen, mitä ja miten
ajattelet?
Ajattelumme koostuvat pääasiassa – ei siis pelkästään, mutta
pääasiassa – sisäisistä mielikuvistamme ja sisäisistä äänistämme. Ja sillä,
minkälaisia mielikuvia muodostamme ja minkälaisia asioita sanomme itsellemme päämme
sisällä, vaikutamme siihen, minkälainen tunnetila meillä on. Katsotko siis
sisäisiä mielikuvia epäonnistumisista ja siitä, mikä voi mennä pieleen vai
onnistumisista ja siitä, mitä voit saavuttaa? Sanotko itsellesi mielessäsi ”minä
en osaa” vai ”minä kykenen siihen?”
Aina kun huomiomme on suuntautunut johonkin, mitä emme halua
elämäämme, mitä haluamme tavalla tai toisella välttää, olemme huonoissa
tunnetiloissa. Vastaavasti aina, kun huomiomme on suuntautunut asioihin, joita
haluamme lisää elämäämme tai niihin hyviin asioihin, joita meillä jo on
elämässämme, olemme hyvissä tunnetiloissa.
Tästä seuraa, että aina kun olet huonoissa tunnetiloissa, se
on merkki siitä, että huomiosi on suuntautunut asioihin, joita et halua
tapahtuvan tai joita haluat jotenkin muuten välttää. Kun haluat muuttaa tämän
tunnetilan positiiviseksi, sinun tulee suunnata huomiosi – ja ajatuksesi –
johonkin sellaiseen asiaan, jota haluat tapahtuvan tai jota haluat sinulla
olevan. Samalla huomiosi muuten kiinnittyy mm. ongelman sijasta sen ratkaisuun.
Kun vielä samanaikaisesti kiinnität huomiosi fysiologiaasi
ja korjaat kehon asentosi ryhdikkääksi ja suuntaat katseesi ylös, tuon
ajattelun suuntaaminen kohti positiivisia asioita tulee huomattavasti
helpommaksi.
Haasteena on kuitenkin usein se, että ajattelumme tapahtuu
pääsääntöisesti tiedostamattamme. Suurimman osan aikaa aivoissamme pyörii
huikea määrä erilaisia tiedostamattomia prosesseja, joista meidän vaikea saada
kiinni. Näihin tiedostamattomalla tasolla toimiviin ohjelmointeihimme vaikuttavat puolestaan mm.
uskomuksemme, arvomme, ankkurimme, sisäiset strategiamme sekä monet muut seikat. Jotta siis saisimme ajattelumme toimimaan paremmin
myös tiedostamattomalla tasolla, meidän tulee päästä eroon monista rajoittavista uskomuksistamme, olla tietoisia arvohierarkiastamme (ja kenties
muokatakin sitä), muokata strategioitamme jne.
Muun muassa arvoista ja uskomuksista puhun runsaasti kirjoittamassani Oma sininen meresi -kirjassa. Kirjan harjoitusten avulla pääset todennäköisesti jo varsin pitkälle haluamiesi muutosten tekemisessä. Tämän lisäksi pätevän NLP-valmentajan ja/tai sertifioudun NLP-kurssin avulla saat todella runsaasti lisää toimivia työkaluja ajattelusi ja toimintasi muuttamiseen.
Muun muassa arvoista ja uskomuksista puhun runsaasti kirjoittamassani Oma sininen meresi -kirjassa. Kirjan harjoitusten avulla pääset todennäköisesti jo varsin pitkälle haluamiesi muutosten tekemisessä. Tämän lisäksi pätevän NLP-valmentajan ja/tai sertifioudun NLP-kurssin avulla saat todella runsaasti lisää toimivia työkaluja ajattelusi ja toimintasi muuttamiseen.
Tilaa myös Hannu Pirilän ilmainen uutiskirje ja saat aika ajoin tietoa ja vinkkejä valmennusten, koulutusten, hekilökohtaisen kehittymisen sekä NLP:n maailmasta. Me emme tule tukkimaan sähköpostilaatikkoasi jatkuvilla viesteillä, vaan lähetämme viestejä ainoastaan silloin tällöin, kun mielenkiintoista tiedotettavaa ilmenee.
Tunnisteet:
arvot,
eroon huonoista tunteista,
huonot tunnetilat,
huonot tunteet,
hyvät tunnetilat,
hyvät tunteet,
NLP,
NLP-kurssi,
nlp-valmentaja,
tunnetiloihin vaikuttaminen,
uskomukset
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)