perjantai 30. syyskuuta 2011
Vaivaton menestys?
, kuunnellen aina autossa hänen CD-sarjaansa Effortless Success: How to Get What You Want and Have a Great Time Doing It
.Menestysvalmennus (Success Coaching), jota Michael Neill, Licensed Master Trainer of NLP, nimenomaan edustaa, on Suomessa toistaiseksi varsin tuntematon käsite, mutta maailmalla se saavuttaa jatkuvasti yhä suurempaa suosiota yhä ja yhä laajempaa asiakaskuntaa.
Minun täytyy kyllä todeta, että tämä oli kertakaikkiaan erinomainen setti informaatiota. Paitsi että kirjan ja CD-levyjen sisältö oli erinomaista, se mistä erityisesti pidin tässä setissä oli se, että keräsin tiedon itselleni kahden eri aistini kautta: sekä kuunnellen että lukien.
Luin kirjan kertaalleen (toistaiseksi) ja kuuntelin CD:t ehkä viisi tai kuusi kertaa. Joka kerta, kun kuuntelin CD:itä, sain roppakaupalla uusia oivalluksia. Ihmettelan vain, jotta mitähän uutta poimin taas seuraavalla kuuntelukerralla...
Suosittelen todella lämpimästi Micheal Neillin kirja + CD -settiä. Se on ehdottomasti eräs parhaista, mihin olen tähän mennessä tutustunut!
Tilaa myös Hannu Pirilän ilmainen uutiskirje ja saat aika ajoin tietoa ja vinkkejä valmennusten, koulutusten, hekilökohtaisen kehittymisen sekä NLP:n maailmasta. Me emme tule tukkimaan sähköpostilaatikkoasi jatkuvilla viesteillä, vaan lähetämme viestejä ainoastaan silloin tällöin, kun mielenkiintoista tiedotettavaa ilmenee.
keskiviikko 28. syyskuuta 2011
Henkisen valmennuksen tulee urheilussa keskittyä positiiviseen tulokseen
Vastaavanlaisia kysymyksiä on heitelty mediassa runsain mitoin, mutta varsinaisia vastauksia on saatu vähemmän. Kulissien takana jotkut huippu-urheilijat ovat saaneet runsaastikin ohjeistusta mm. psykologeilta ja viime kesän aikana mm. monet huippu-uimarimme ovat kertoneet saaneensa paljon apua henkisestä valmennuksesta.
Takavuosien maailman paras lumilautailija Aleksi Litovaara kertoi 9.7. Radio Novan haastattelussa erikoisen tarinan siitä, kuinka psykologi ”Veltto” Virtanen oli tullut antamaan ”henkistä valmennusta” Naganon olympialaisiin lähteville lumilautailijoille. Virtanen oli mm. painottanut, kuinka Suomen kansa seuraa heitä ja odottaa heiltä menestystä. Lumilautailijat olivat olleet hämmentyneitä ja kokeneet pikemminkin, että Virtanen oli yrittänyt ladata heihin lisää paineita, mikä ei auttanut heitä kilpasuorituksissaan.
Henkinen valmennus urheilussa ei tarkoitakaan niinkään paine- ja pelkotilojen puintia kuin optimaalisen suoritustilan, rentouden, itsevarmuuden ja kilpasuorituksesta nauttimisen saavuttamista. Monet urheilijat kertovat silloin tällöin saavuttavansa nk. flow-tilan, jolloin tyypillistä on, että kaikki tuntuu äärimmäisen helpolta ja sujuvan ikään kuin itsestään optimaalisella tasolla. Flow-tilan saavuttamista on pitkään pidetty satunnaisena tapahtumana, mutta sen saavuttamiseksi on kuitenkin olemassa erinäisiä luotettavia tekniikoita. Tärkeintä flow-tilan saavuttamiseksi on, että suorituksen vaatimukset ja urheilijan kyvyt ovat optimaalisessa suhteessa. Mikäli haaste tuntuu kykyihin nähden liian suurelta, tai toisaalta liian vaatimattomalta, flow-tilaan tuskin päästään.
Haasteen kasvaessa urheilijan on koettava kykenevänsä optimaalisella suorituksellaan saavuttamaan tavoitteensa. Tässä vaikuttaa kaksi päätekijää: hänen on ensinnäkin omattava riittävät fyysiset ja tekniset edellytykset suoritukseen ja toisaalta hänen on uskottava, että hän kykenee siihen. Ensimmäiseen on avuksi pääasiassa fyysinen ja tekninen lajivalmennus ja toiseen henkinen valmennus.
Urheilun henkisessä valmennuksessa on NLP (Neuro-LinguisticProgramming) –tekniikoista todettu olevan erinomaista apua, kuten Litovaarakin radiohaastattelussaan kertoi. Tärkeintä urheilijalle ei ole kaivaa esille syitä epäonnistumiseen, vaan olla kilpailusuorituksessaan juuri oikeanlaisessa, onnistumista tukevassa, henkisessä tilassa. Tämän saavuttamiseksi monet NLP-tekniikat, kuten uskomusten muuttaminen, tarkoitustenmukaisten tilojen ja tunteiden ankkurointi, visualisointi, rentoutukset ja transsit sekä sisäisen keskustelun optimointi ovat osoittautuneet äärimmäisen tehokkaiksi.
Joukkuelajeissa, kuten jalkapallossa, toimii pitkälti samat lainalaisuudet kuin yksilölajeissakin, koostuuhan joukkuekin yksilöistä. Joukkueissa korostuu kuitenkin mm. se, kuinka hyvin joukkueen kaikki pelaajat ovat sisäistäneet joukkueen tarkoituksen ja tavoitteen. Valitettavan usein jokaisella joukkueen jäsenellä on oma henkilökohtainen tarkoituksensa ja tavoitteensa päällimmäisenä eikä joukkueen yhteistä tavoitetta, eikä varsinkaan tarkoitusta, ole riittävän selkeästi määritelty, saati sitten sisäistetty.
Toinen haaste joukkuelajien valmentajille muodostuu niin ikään siitä, että joukkueen jäsenet todellakin ovat yksilöitä ja siitä, että heidän kanssaan tulisi kyetä kommunikoimaan tavalla, joka saa heidät kaikki motivoitumaan sekä harjoituksiin että otteluihin parhaalla mahdollisella tavalla. Tässä auttaa mm. pelaajien tiettyjen tärkeimpien metaohjelmien selvittäminen. Meillä kaikilla on erilaisia kombinaatioita eri metaohjelmista, eräänlaisista ”motivaatiotriggereistä”, ja niiden selvittäminen esimerkiksi LAB (Language and Behavior) -profiloinnin avulla voi auttaa valmentajaa merkittävästi parantamaan kommunikointiaan pelaajien kanssa.
Se, mikä asiasta tekee vieläkin mielenkiintoisemman on, että samat tekniikat, jotka pätevät urheilusuorituksiin, toimivat käytännössä kaikkiin muihinkin tilanteisiin, jotka vaativat huippusuoritusta - oli kyse sitten esiintyvän taiteilijan esityksestä tai liike-elämän huippusuorittajista.
Tilaa myös Hannu Pirilän ilmainen uutiskirje ja saat aika ajoin tietoa ja vinkkejä valmennusten, koulutusten, hekilökohtaisen kehittymisen sekä NLP:n maailmasta. Me emme tule tukkimaan sähköpostilaatikkoasi jatkuvilla viesteillä, vaan lähetämme viestejä ainoastaan silloin tällöin, kun mielenkiintoista tiedotettavaa ilmenee.
maanantai 26. syyskuuta 2011
Tavoitteet toimintasi taustalla
”Ihmiset eivät ole laiskoja. Heillä on vain yksinkertaisesti velttoja tavoitteita – siis tavoitteita, jotka eivät inspiroi heitä” - Anthony RobbinsKaiken toimintasi - tai toimimattomuutesi - taustalla on aina jokin tavoite ja tarkoitus. Vaikka sitten istuisit vain sohvalla tekemättä näennäisesti mitään. Tällöin tavoitteesi voi olla vaikka vain rentoutua tai istua vain sohvalla ja tarkoituksenasi olla ajan kuluttaminen.
Mitkä siis ovat tavoitteesi ja mikä on tarkoituksesi? Mitä haluat saavuttaa ja miksi? Käytät aikaasi joka tapauksessa jollain tavoin. Mikset siis käyttäisi sitä johonkin, jolla on sinulle jotain merkitystä?
”Tekemällä ainoastaan ”mitä sinun käsketään tehdä” saavutat ainoastaan muiden ihmisten tavoitteita.” - Charles S. Sanford, Jr.
torstai 22. syyskuuta 2011
Kuinka käyttää vasenta ja oikeaa aivopuoliskoasi samanaikaisesti?
“Tapa, jolla kasvatat älykkyyttäsi ja aivojesi toimintaa huippukapasiteetilla, on, että opit käyttämään sekä vasenta että oikeaa aivopuoliskoasi samanaikaisesti.” - Michael Neill
On olemassa useita tapoja, joilla voit aktivoida molemmat aivopuoliskosi samanaikaisesti. Eräs yksinkertaisimmista on heitellä esimerkiksi palloa edestakaisin kädestä toiseen. Se on muuten myös erinomainen tapa rauhoittaa itseäsi, mutta se tuskin sellaisenaan lisää kuitenkaan älykkyyttäsi. Jos sen sijaan lisäät siihen jotain aivovoimistelua, voit saada aikaan hämmästyttäviäkin tuloksia.
Itse olen löytänyt erittäin tehokkaan menetelmän aktivoida molemmat aivopuoliskot – tavan, jolla on myös lukuisia muitakin positiivisia ”sivuvaikutuksia.” Tämän menetelmän nimi on Holosync ja sen on kehittänyt Bill Harris, joka on tunnettu mm. elokuvasta The Secret (Extended Edition)
. Olen käyttänyt Holosynciä nyt lähes kahden vuoden ajan ja tulokset, joita olen saanut aikaan, ovat vähintäänkin hämmästyttäviä!
. Olen käyttänyt Holosynciä nyt lähes kahden vuoden ajan ja tulokset, joita olen saanut aikaan, ovat vähintäänkin hämmästyttäviä!
Voit lukea englanninkielisen arvioni Holosyncistä täältä.
keskiviikko 21. syyskuuta 2011
Proaktivisuuden hyödyt joukkueurheilussa
Eräs seikka, joka kiinnitti huomioni profiileja tutkiessani oli pelaajien proaktiivisuus. Voimakkaasti proaktiivinen henkilö määritellään henkilöksi, joka toimii vähäisellä harkinnalla tai ilman harkintaa ja motivoituu tekemisestä. Toinen ääripää, jota me NLP:ssä kutsumme reaktiiviseksi henkilöksi, on henkilö, joka on motivoitunut odottamaan, analysoimaan, harkitsemaan ja reagoimaan.
Jalkapallossa, niin kuin monessa muussakin joukkueurheilulajissa, mahdolliset proaktiivisuuden edut riipuvat paljolti pelaajan pelipaikasta sekä roolista joukkueessa. Esimerkiksi hyökkääjälle on hyödyllistä olla voimakkaan proaktiivinen. Ratkaisevalla maalintekohetkellä hyökkääjän tulisi olla proaktiivinen ja yksinkertaisesti tehdä maali. Jos hän alkaa analysoimaan tilannetta ja pohtimaan mihin kulmaan hänen pitäisi pallo sijoittaa tai pitäisikö hänen hakea vielä parempaa maalintekopaikkaa parin harhautuksen kautta, puolustaja tulee mitä todennäköisimmin ja potkaiseen pallon pois hänen ulottuviltaan.
Topparilla sen sijaan saattaa olla jonkin verran hyötyä ainakin jonkin asteisesta reaktiivisuudesta. Hänen tulisi kyetä jatkuvasti analysoimaan vastustajajoukkueen pelaajien liikkeitä, jotta hän voisi sijoittua oikein kentällä sekä reagoida vastustajien hyökkäyksiin. Kun ottaa kuitenkin huomioon pelin luonteen ja vauhdin, ei puolustajallakaan ole aina liiemmälti aikaa pohdiskella ja analysoida tilanteita. Heidän tulee myös kyetä toimimaan proaktiivisesti ilman epäröintiä, kun tilanne sitä vaatii.
Huippusuorituksia voidaan saavuttaa myös Huippusuoritusvalmennuksen avulla - oli kyse sitten urheilusta, esittävistä taiteista tai liike-elämästä.
Jos olet erityisen kiinnostunut joukkueurheilulajien valmentamisesta, suosittelen myös luettavaksesi maailman menestyksekkäimmän joukkueurheiluvalmentajan Phil Jacksonin kirjaa Sacred Hoops: Spiritual Lessons of a Hardwood Warrior
.
Tilaa myös Hannu Pirilän ilmainen uutiskirje ja saat aika ajoin tietoa ja vinkkejä valmennusten, koulutusten, hekilökohtaisen kehittymisen sekä NLP:n maailmasta. Me emme tule tukkimaan sähköpostilaatikkoasi jatkuvilla viesteillä, vaan lähetämme viestejä ainoastaan silloin tällöin, kun mielenkiintoista tiedotettavaa ilmenee.
tiistai 20. syyskuuta 2011
Liikunta ja hyvinvointi
Mutta tiesitkö, että henkinen hyvinvointisi vaikuttaa yhtä lailla myös fyysiseen hyvinvointiisi. Nämä kaksi asiaa todellakin ovat selkeästi yhteydessä toisiinsa.
Kyseessä voi siis olla joko negatiivinen tai positiivinen kehä. Muutoksen aikaansaaminen parempaan suuntaan vaatii joskus itsekuria, mutta on olemassa myös erinomaisia tekniikoita, joiden avulla voit siirtyä tarkoituksenmukaisemmalle, positiiviselle, kehälle (tai pysyä sillä). Olen huomannut, että NLP:ssä (Neuro-Linguistic Programming) on erinomaisia työkaluja ja tekniikoita, joiden avulla löydät sen oikean motivaation, jota usein tarvitset pysyäksesi oikealla polulla.
Pääasia on joka tapauksessa nousta ylös sohvalta ja pistää itsesi liikkeelle (vaikka toisaalta jokaisen meistä täytyy joskus myös rentoutuakin...).
Itsensä kehittäminen ja onnellisuus
Itsensä kehittämisen konsepti on usein pahasti väärinymmärretty ja sen saralla on jos jonkinlaista saarnamiestä ja gurua. Oma näkemykseni aiheeseen selviää kenties parhaiten englanninkielisestä artikkelistani Why do We Need Personal Development to Be Successful. Tärkein pointtini on, että todellinen itsensä kehittäminen ei ole itsensä - saatika sitten muiden - huijaamista. Todellinen itsesi kehittäminen on sen löytämistä, mikä toimii sinulle: mikä saa sinut onnellisemmaksi, niin että onnellisuutesi hyödyttää myös muita.
Jossain vaiheessa julkaisen vielä aiheesta myös suomenkielisen sivuston, mutta tässä vaiheessa voit tutustua henkilökohtaisen kehittymisen englanninkieliseen sivustooni osoitteessa www.hannupirila.com.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)