torstai 24. marraskuuta 2011

Mikä estää meitä saavuttamasta tavoitteitamme?

”Pyrimme toiminnallamme aina johonkin tavoitteeseen. Tavoitteet tosin voivat olla tiedostettuja tai tiedostamattomia.” - Terttu Grönfors & Trygve Roos
Kaikella, mitä me teemme on todellakin aina jokin tavoite takana. Mietipä vaikka itse: Menet treeneihin. Tämän toiminnan takana saattaa olla esimerkiksi tavoite kilpailumenestys tai kunnonkohotus. Tai kenties vain ”ajan tappaminen, kun ei ole muutakaan tekemistä”. Tavoite sekin.

Entäpä sitten vaikka vain sohvalla löhöily? Sillä nyt tuskin on mitään tarkoitusta? Aivan varmasti on. Tavoitteesi voi olla esimerkiksi rentoutuminen tai kenties tuo sama ”ajan tappaminen”. Tarkoitus voi myös olla, kuten yllä oleva lainaus toteaa, täysin tiedostamaton. Jokin tarkoitus siis kaiken tekemisemme ja toimintamme taustalta kuitenkin aina löytyy.

Jos tarkoituksesi on esimerkiksi tuo ”ajan tappaminen”, voit myös kysyä itseltäsi: kumpi yllä olevista vaihtoehdoista mahtaisi olla sinulle hyödyllisempi tapa saavuttaa tuo tavoite?
”On todistettu moneen kertaan, että mikäli sinulla ei ole tavoitteita, on todennäköistä, että et koskaan löydä mitä todella haluat.” - Shelle Rose Charvet
Tavoitteet ovat siis meille tärkeitä, sillä ne ohjaavat elämäämme. On siis myös tärkeää, että tiedät mitä haluat tavoitella ja ennen kaikkea miksi haluat tavoitella sitä, mitä tavoittelet. Tuo ”miksi” on juuri se, mikä tekee tavoitteestasi elämäsi arvoisen.

Lukuisat tutkimukset ovat osoittaneet, että jopa 90 – 95 %:a ihmisistä eivät tietoisesti ja järjestelmällisesti pyri saavuttamaan tavoitteitaan. Jos kerran itselleen tärkeän tavoitteen saavuttaminen tekee elämästä mielekkäämpää, niin miksi useampi meistä ei pyri tavoitteitaan saavuttamaan?


Vastaus on: rajoittavat uskomukset ja paradigmat.

Mitä ne sitten ovat?

Uskomukset ovat yksittäisen ihmisen käsityksiä todellisuudesta. Jokaisella meistä on oma uskomusjärjestelmämme, joka ohjaa ajatteluamme ja toimintaamme. Rajoittava uskomus on puolestaan sellainen uskomus todellisuudesta, joka rajoittaa ihmisen toimintaa. Tällainen rajoittava uskomus saattaa esimerkiksi olla jokin käsityksesi siitä mihin kykenet, kuten: ”minä en opi ikinä vieraita kieliä”. Useimmiten tällaisella rajoittavalla uskomuksella ei ole mitään tekemistä sen todellisuuden kanssa, mitä oikeasti kykenet tekemään.

Paradigmalla puolestaan tarkoitetaan tässä yhteydessä eräänlaista oikeana pidettyä, yleisesti hyväksyttyä ja auktoriteetin asemassa olevaa viitekehystä ja sen mukaista toimintatapaa. Yksinkertaistettuna: syvään juurtuneita, opittuja toimintamalleja ja -tapoja. Eräänlaisia paradigmoja ovat mm. tavat, joita toistat päivästä toiseen: miten pukeudut, miten harjaat hampaasi, miten laitat kätesi ristiin ja – suuremmassa mittakaavassa – jopa miten ansaitset elantosi. Paradigma on eräällä tavalla sinun mukavuusalueesi, tuttu ja turvallinen toimintamallisi.

Koska paradigma on siis eräänlainen syvään juurtunut tapa/käyttäytyminen, se toimii usein rajoittavan uskomuksen lailla. Tämä tarkoittaa myös sitä, että jos et käyttäytymällä nykyisten paradigmojesi mukaisesti kykene saavuttamaan tavoitettasi tai unelmaasi, sinun tulee muuttaa paradigmojasi. Toisaalta myös paradigmojen taustalla on usein jokin uskomus, joten muuttamalla uskomuksiasi, muutat usein myös paradigmojasi.

Kuulostaako kovin teoreettiselta? Otetaanpa mielikuvallinen esimerkki kamppailulajien harjoittelusta: Oletetaan, että tavoitteenasi on mustan vyön saavuttaminen vaikka taekwondossa. Harjoittelet ehkä 1-2 kertaa viikossa ja muun vapaa-ajan vietät kenties videopelejä pelaten, herkkuja syöden ja televisiota katsoen. Jotta selviytyisit mustan vyön kokeesta, sinun tulisi kuitenkin mm. kehittää lihaskestävyyttäsi ja notkeuttasi sekä hallita vaadittavat tekniikat erinomaisesti. Sinä taasen ”vihaat mm. kuntopiiriä ja venyttelyä”, etkä halua harjoittaa niitä. Mustan vyön saavuttaminen kuitenkin edellyttää niitä. Jotta siis saavuttaisit mustan vyön, sinun on astuttava pois mukavuusalueeltasi ja muutettava syvälle juurtuneita tapojasi, paradigmojasi, ja harjoiteltava uudella tavalla.


Mistä nämä rajoittavat uskomukset ja paradigmat sitten oikein ovat tulleet?

Tämä selviää ehkä parhaiten Tri Thurman Fleetin kehittämän ja Bob Proctorin modifioiman kuvauksen perusteella:

Havainnoimme ympäristöämme aistiemme kautta, joita ovat näkö-, kuulo-, tunto-, haju- ja makuaistimme. Näiden aistiemme perusteella olemme muodostaneet - ja jatkuvasti muokkaamme – kuvaamme maailmastamme. Kokemamme todellisuus on siis se, jonka olemme aistiemme kautta muodostaneet, ja tämä kaikki on taltioituneena tiedostamattomassa mielessämme, alitajunnassamme.

Eräänlaisena suodattimena aistien ja tiedostamattoman mielen välillä toimii, Proctorin ja Fleetin mukaan, tietoinen mielemme. Tietoinen mielemme järkeilee, ajattelee ja tekee tietoisia päätelmiä kaikesta siitä informaatiosta, jota otamme jatkuvasti vastaan. Se voi näin ollen koska tahansa esimerkiksi hylätä tai hyväksyä jonkin ajatuksen tai idean.

Tiedostamaton mielemme sen sijaan ei kykene hylkäämään mitään, vaan se hyväksyy kaiken sen mitä tietoinen mielemme sille sanoo. Tästä kaikesta tiedostamaton mielemme mm. rakentaa meille meidän tunnemaailmamme.

Ollessamme pieniä lapsia, tietoinen mielemme – järkeily ja ajattelu – ei ole vielä kehittynyt ja mielemme on kuin avonainen malja, yllä oleva tikku-ukko ilman ison pallon ylempää puolikasta. Tällöin tiedostamaton mielemme yksinkertaisesti ottaa vastaan kaiken mitä sinne aistiemme kautta ”kaadetaan”. Kaikki ympärillämme olevat ihmiset pääsevät siis heittämään omat aineksensa mielemme keitokseen. Mukana tulevat siis kaikki heidän omat uskomuksensa ja paradigmansa – kaikkien hyvien ja hyödyllisten lisäksi myös kaikki heidän rajoittavat uskomuksensa ja paradigmansa. Näin tapahtuu, kunnes oma järkeilymme ja ajattelumme alkaa kehittyä ja muodostamme pikku hiljaa oman suodattimemme.

On varsin hyödyllistä ymmärtää, että suurin osa rajoittavista uskomuksistamme ja paradigmoistamme on siis muualta opittua, emmekä ole mitenkään voineet vaikuttaa niiden syntyyn ja olemassaoloon alitajunnassamme. Ja koska ne ovat siis syvään juurtuneita, niiden muuttaminen voi olla hyvinkin vaikeaa. Hyvä uutinen kuitenkin on, että sinä voit muuttaa niitä – olit sitten kuinka vanha hyvänsä.

Vaikka Proctorin ja Fleetin näkemys onkin monilta osin vanhentuneeseen käsitykseen perustuva, kuvaa se uskomusten ja paradigmojen syntyä varsin hyvin. 

Nykytietämyksen perusteella käyttäytymiseemme liittyy monia muitakin tekijöitä, kuten arvomaailmamme sekä nk. metaohjelmat ja ankkurit. Nämä muodostavat myös, mm. aistikanavasuodattimiemme lisäksi, eräänlaisia suodattimia, joiden läpi suodatamme ulkopuolelta tulevaa informaatiota. Tämän kaiken lisäksi meillä on myös omat sisäiset prosessimme, joiden avulla käsittelemme aivoissamme olevaa tietoa. Kommunikointimme ja käyttäytymisemme muodostumista nykytietämyksen mukaan havainnollistaa kokonaisvaltaisemmin oheinen kuvio.


Uskomusten ja paradigmojen muuttaminen

Uskomusten ja paradigmojen muuttamiseen on tietääkseni kaksi pääasiallista keinoa. Perinteinen tapa on muuttaa tietoista ajattelua ja antaa tietoisen mielen muuttaa tiedostamattoman mielen maailmaa toistuvien suggestioiden avulla, joskus melko pitkänkin ajan  kuluessa. Tämä keino vaatii pitkäjänteisyyttä ja päättäväisyyttä, mutta sillä on myös todistettavasti saatu aikaiseksi pysyviä tuloksia.
”Mitä me ajattelemme, sellaisiksi me tulemme” - Earl Nightingale
Toinen keino on käyttää NLP:n (Neuro-Linguistic Programming) tekniikoita, joiden avulla pystytään usein saavuttamaan muutoksia jopa muutamissa minuuteissa. Jossain näiden välimaastossa toimii lisäksi myös hypnoosi, jota käytetään paljolti osana NLP-tekniikoita. Hypnoosissa alitajuntaamme voidaan niin ikään syöttää suggestioita, mutta transsitilan ansiosta toistoja ei yleensä tarvita yhtä useita kuin edellä esitetyssä ”perinteisessä” mallissa.

Mikäli siis haluat muuttaa oman uskomuksesi, että et esimerkiksi kerta kaikkiaan kykene oppimaan vieraita kieliä, voit alkaa antamaan itsellesi toistuvia suggestioita, kuten: ”Minä opin vieraita. Minulla on kaikki ne taidot, joita vaaditaan vieraiden kielten oppimiseen. Minä osaan vieraita kieliä. Minä olen hyvä vieraissa kielissä.” Kun olet toistanut näitä suggestioita useita kertoja päivässä usean päivän ajan, huomaat jonain päivänä yksinkertaisesti hallitsevasi vieraita kieliä – edellyttäen tietysti lisäksi, että olet ainakin jonkin verran myös opiskellut näitä kieliä.
”Jos haluamme saada aikaan toisenlaisia tuloksia, meidän on muutettava ajatuksiamme, toimintaamme ja tunnetilaamme.” - Terttu Grönfors & Trygve Roos
NLP-tekniikoita varten tarvitset mitä todennäköisimmin jonkun henkilökohtaisen ohjaajan. Tekniikoita voi opetella tekemään itsekin, mutta minä ainakin olen huomannut, että vaikka itse osaankin niitä toisille ohjata, niiden tekeminen itselleen on usein huomattavasti vaikeampaa, varsinkin aluksi. Tässäkin asiassa harjoitus tosin tekee mestarin.

Tärkein viesti kuitenkin on, että  sinä pystyt muuttamaan elämääsi rajoittavia uskomuksiasi ja paradigmojasi. Helppoa se ei aina välttämättä ole ja se vaatii käytännössä aina jonkinlaisia uhrauksia tai jonkinlaista panostusta, mutta toisaalta muutoksista koituva palkinto saattaa olla elämänlaatusi paraneminen aivan huikealla tavalla.



Tilaa myös Hannu Pirilän ilmainen uutiskirje ja saat aika ajoin tietoa ja vinkkejä valmennusten, koulutusten, hekilökohtaisen kehittymisen sekä NLP:n maailmasta. Me emme tule tukkimaan sähköpostilaatikkoasi jatkuvilla viesteillä, vaan lähetämme viestejä ainoastaan silloin tällöin, kun mielenkiintoista tiedotettavaa ilmenee.

Kirjoita alla olevan lomakkeen ylimpään kenttään sähköpostiosoitteesi, keskimmäiseen kenttään etunimesi, alimpaan kenttään sukunimesi ja klikkaa sitten "Subscribe" -painiketta. Niin helppoa sen on.

Liity postituslistalle:

* indicates required

tiistai 22. marraskuuta 2011

Tarkoitus tavoitteittesi taustalla

”Ihmiset eivät ole laiskoja. Heillä on vain yksinkertaisesti velttoja tavoitteita – siis tavoitteita, jotka eivät inspiroi heitä” - Anthony Robbins
Se, että sinulla on tavoite, ei riitä. Siitä ei ole epäilystäkään. Pelkkä tavoite on kuin moottori ilman polttoainetta – se ei vaan käy. Katsotaanpa siis hieman tarkemmin tarkoituksiasi.
Polttoaine, joka nimittäin pitää moottorisi käynnissä, on tarkoituksesi, se sinun syysi miksi haluat saavuttaa tuon tavoitteesi. Ja aivan kuten on olemassa erilaisia polttoaineita (kuten esim. bensiini ja diesel-öljy), on olemassa myös erilaisia tarkoituksia. Mitä ”suurempi” tarkoituksesi on – mitä tärkeämpi se on sinulle – sitä paremmin se sytyttää sinut ja pitää sinut liikkeessä kohti tavoitettasi.
Mitkä siis ovat tavoitteesi ja mikä on tarkoituksesi? Mitä haluat saavuttaa ja miksi? Käytät aikaasi joka tapauksessa jollain tavoin. Mikset siis käyttäisi sitä johonkin, jolla on sinulle jotain merkitystä?
Eräs hyvä tapa tarkistaa, onko sydämesi mukana tavoitteessasi, on ottaa rauhallinen hetki ja mennä mielessäsi tulevaisuuteen, siihen hetkeen jolloin olet saavuttanut tavoitteesi. Anna itsesi rentoutua ja visualisoi itsesi tavoitteen saavuttaneena. Anna itsesi tuntea oikein kunnolla miltä se tuntuu. Näe mielessäsi mitä silloin näet, kuule mitä silloin kuulet. Ole läsnä siinä hetkessä, niin täysin kuin se kaikki todella tapahtuisi. Kiinnitä huomiota niihin tunteisiin, joita tunnet sekä siihen missä päin kehoasi ne tuntuvat ja mihin suuntaan ne liikkuvat.
Samalla kun tunnet kaikki ne tavoitteen saavuttamiseen liittyvät tunteet ja näet mielessäsi miltä elämäsi näyttää kun olet tavoitteesi saavuttanut, kysy itseltäsi: ”onko tämä kaikki hyväksi minulle ja läheisille ihmisille elämässäni?” Sen jälkeen kysy itseltäsi: ”millä tavoin tämän tavoitteen saavuttaminen vaikuttaa positiivisesti elämääni? Tekeekö se minusta onnellisemman?”
Tämän jälkeen ota kaikki vastauksesi sekä tunteesi, visiosi ja niihin liittyvät äänet mukaasi ja palaa nykyhetkeen. Pidä ne kaikki sekä mielessäsi että sydämessäsi ja kirjoita ylös tavoitteesi taustalla oleva tarkoituksesi. Miksi haluat saavuttaa tavoitteesi?
Seuraava askel on listata ja laittaa tärkeysjärjestykseen ydinarvosi. Aluksi kirjoita vain paperille 6-8 tärkeintä arvoasi. Helpottaaksesi prosessia, kysy itseltäsi ”mikä on minulle tärkeintä elämässäni?” Kun olet kirjoittanut nuo 6-8 tärkeintä arvoasi, laita ne tärkeysjärjestykseen: numero yksi on tärkein, numero kaksi toiseksi tärkein, jne.
Tämän jälkeen lue pääasiallinen tavoitteesi ääneen, lisää kirjoittamasi tarkoituksesi – miksi haluat tavoitteesi saavuttaa – ja tarkista, että se istuu arvohierarkiaasi. Tavoitteittesi, tarkoituksesi ja arvojesi välillä ei tulisi olla mitään ristiriitoja. Jos sen sijaan huomaat niiden kaikkien olevan harmoniassa keskenään, ei pitäisi olla mitään estettä, mikä estäisi sinua saavuttamasta mitä ikinä sitten haluatkin.
Tästä eteenpäin, aina kun luet tavoitteesi ja sen taustalla olevan tarkoituksesi, sinun tulisi ”syttyä” sisältä päin. Tällöin tiedät, että sinulla on arvoisesi tavoite. Ja mitä enemmän tavoitteesi saa sinut syttymään, sitä enemmän aikasi ja ponnistustesi arvoinen se on.
Lopuksi vielä tarkista, että tavoitteesi tuottaa hyötyä ja arvoa myös muille ihmisille. Sillä kuten eräs viisas mies on sanonut:
”Aina uudelleen ja uudelleen saamme huomata, että ne ihmiset, jotka todella ovat tyytyväisiä ja rikastuneita tässä elämässä, ne, jotka ovat saavuttaneet sen, mitä kiistämättä voidaan kutsua onnellisuudeksi, ovat he, jotka ovat luoneet arvoa muille ihmisille.” - Charles S. Sanford, Jr.




Tilaa myös Hannu Pirilän ilmainen uutiskirje ja saat aika ajoin tietoa ja vinkkejä valmennusten, koulutusten, hekilökohtaisen kehittymisen sekä NLP:n maailmasta. Me emme tule tukkimaan sähköpostilaatikkoasi jatkuvilla viesteillä, vaan lähetämme viestejä ainoastaan silloin tällöin, kun mielenkiintoista tiedotettavaa ilmenee.

Kirjoita alla olevan lomakkeen ylimpään kenttään sähköpostiosoitteesi, keskimmäiseen kenttään etunimesi, alimpaan kenttään sukunimesi ja klikkaa sitten "Subscribe" -painiketta. Niin helppoa sen on.

Liity postituslistalle:

* indicates required

maanantai 21. marraskuuta 2011

Itsensä kehittäminen avaimena menestykseen

Jotta voisimme tarkastella itsensä kehittämisen merkitystä osana kokonaisvaltaista menestystä elämässämme, meidän lienee syytä ensi määrittää hieman, mitä itsensä kehittämisellä oikeastaan tarkoitetaan. Minun näkemykseni mukaan itsensä kehittäminen on mm.:
  • kasvamista tiedostavana ihmisenä
  • toimintoja, jotka parantavat itsensä tuntemista ja identiteettiä
  • lahjakkuuksien ja potentiaalin kehittämistä
  • henkisen pääoman ja työllistymiskyvyn kasvattamista
  • elämänlaadun parantamista
  • unelmien ja pyrkimysten toteuttamista
  • ei ole rajoittunut ainoastaan oman itsensä kehittämiseen, vaan pitää sisällään myös sekä muodollisia että epämuodollisia toimia muiden kehittämiseksi
  • instituutioiden yhteydessä se viittaa metodeihin, ohjelmiin, työvälineisiin, tekniikoihin ja arviointivälineisiin, jotka tukevat ihmisten kehittymistä yksilötasolla organisaatioissa
  • (kovaa) työtä, joka vaatii itsekuria, päättäväisyyttä, johdonmukaisuutta, kärsivällisyyttä, aikaa, rohkeutta ja anteeksiantamista
  • onnellisuuden tunteen lisääntymistä
Tarkastellaanpa sitten hieman tarkemmin muutamia yllämainituista asioista ja niiden suhdetta menestykseen.

Itsensä tuntemisen ja identiteettinsä parantaminen tarkoittaa, muun muassa, että tulet enemmän tietoiseksi siitä kuka olet ja mitä haluat. Menestymisen kannalta on välttämätöntä, että tiedät mitä haluat ja millä osa-alueilla sinun tulee kehittyä saavuttaaksesi tavoitteesi.
Jos olet jo saavuttanut menestystä, et voi jäädä paikoillesi, mikäli haluat pysyä menestyksekkäänä. Maailma ja ihmiset ympärillämme kehittyvät jatkuvasti. Niinpä myös sinun on jatkuvasti kehitettävä omia lahjakkuuksiasi ja potentiaaliasi edelleen. Muussa tapauksessa menestyksesi jää lyhytaikaiseksi.
Tavoitteistasi riippuen, tarvitset jatkuvaa kehittymistä useilla elämän osa-alueilla, et vain yhdellä. Näitä osa-alueita voivat olla mm. terveys, varallisuus, ihmissuhteet, tunne-elämä, tavat ja tottumukset sekä uskomukset, muutamia mainitakseni. Esimerkiksi hyvä terveys mahdollistaa sen, että kykenet tekemään asioita, joita haluat. On itsestään selvää, että pystyt tekemään paljon enemmän asioita terveenä kuin makaamalla sairaana vuoteessa. On myös selvää, useimmissa tapauksissa, että voit saavuttaa enemmän ja vapauttaa itsesi monista huolista, mikäli taloutesi on tasapainossa. Selvää on myös se, että kykenet saavuttamaan enemmän, mikäli sinulla on terveitä ihmissuhteita ja kannustavia ja rakastavia ihmisiä ympärilläsi.
Auttamalla myös muita ihmisiä kehittymään, itsesi kehittämisen ohella, saat lopullisen tehosteen menestymisellesi. Vanha sanonta ”minkä taakseen jättää, sen edestään löytää” pätee tässä suhteessa varsin hyvin. Auttamalla muita ihmisiä menestymään varmistat sen, että he auttavat puolestaan vastavuoroisesti mielihyvin sinua. On nimittäin huomattavasti vaikeampaa – ja monissa tapauksissa jopa mahdotonta – saavuttaa menestystä aivan yksin. Et voi olla mestari kaikessa, eikä sinun tulisi edes yrittää olla. Keskity siihen, että teet ne asiat hyvin, joita rakastat tehdä ja anna muiden ihmisten auttaa sinua niissä asioissa, joita he rakastavat tehdä. Auta muita kehittämään itseään ja he auttavat vastaavasti sinua kehittämään itseäsi. Se on eduksi kaikille.
Lopuksi, ymmärrä se, että pitkäkestoinen menestys vaatii työtä. Joskus saattaa jopa vaikuttaa siltä, että se vaatii kovaa työtä. Mutta kun olet löytänyt sen, mitä todella rakastat tehdä, työnteko ei enää tunnu lainkaan niin raskaalta. Mutta se vaatii myös itsekuria, jotta pysyt keskittyneenä tavoitteisiisi. Se vaatii päättäväisyyttä, sillä tulet kohtaamaan paljon ihmisiä, jotka yrittävät saada sinut luopumaan unelmastasi. Se vaati johdonmukaisuutta, sillä tulet kohtaamaan kaikenlaisia vastoinkäymisiä matkan varrella ja sinun tulee johdonmukaisesti työstää tiesi niiden läpi tai ohi. Se vaatii kärsivällisyyttä, sillä mitä suurempi unelmasi on, sitä enemmän sen toteutuminen todennäköisesti vie aikaa. Se vaatii rohkeutta, sillä olet matkalla kohti jotain sinulle ennestään tuntematonta. Ja, ehkä kaikista eniten, se vaatii anteeksiantamista, sillä sinun tulee antaa anteeksi itsellesi kaikki ne virheet, joita olet tehnyt ja joita tulet tekemään. Sinun tulee myös antaa anteeksi muille, jota ovat satuttaneet sinua, jotta voit jatkaa elämässäsi eteenpäin puhtain mielin.
Kaikkea yllä mainittua tulet tarvitsemaan tielläsi todelliseen menestykseen.
“Ihmiset, jotka lopettavat opiskelun vain, koska he ovat lopettaneet koulunkäynnin, ovat toivottomasti ja ikuisesti tuomittuja keskinkertaisuuteen, huolimatta siitä mikä heidän kutsumuksensa onkaan. Menestyksen tie on jatkuvan tiedon tavoittelun tie.” - Napoleon Hill


Tilaa myös Hannu Pirilän ilmainen uutiskirje ja saat aika ajoin tietoa ja vinkkejä valmennusten, koulutusten, hekilökohtaisen kehittymisen sekä NLP:n maailmasta. Me emme tule tukkimaan sähköpostilaatikkoasi jatkuvilla viesteillä, vaan lähetämme viestejä ainoastaan silloin tällöin, kun mielenkiintoista tiedotettavaa ilmenee.

Kirjoita alla olevan lomakkeen ylimpään kenttään sähköpostiosoitteesi, keskimmäiseen kenttään etunimesi, alimpaan kenttään sukunimesi ja klikkaa sitten "Subscribe" -painiketta. Niin helppoa sen on.

Liity postituslistalle:

* indicates required

perjantai 11. marraskuuta 2011

Visio, tavoitteet ja niiden tarkoitus

Visiolla ja unelmalla on ero. Unelma on haave jostain, joka olisi mukava saada tai saavuttaa. Visioksi unelma muuttuu silloin, kun sillä on jokin tarkoitus ja kun sen saavuttamiseksi alkaa tehdä jotain.

Lukuisat tutkimukset ovat osoittaneet, että maailman menestyneimmillä ihmisillä on muodostunut unelmasta tai haaveesta selkeä kuva, jossa vision omaava henkilö näkee itsensä haaveensa jo saavuttaneena. Kun ihminen alkaa elää tämän kuvan – visionsa - mukaisesti, hän on yleensä aloittanut matkan visionsa toteuttamiseksi. Tärkeää ei tässä vaiheessa kuitenkaan ole se, kuinka visionsa aikoo saavuttaa, vaan se, että on ylipäätään aloittanut matkan kohti visiotaan. Kun tavoite on riittävän selkeä, välineet sen saavuttamiseksi ilmestyvät kyllä mukaan.
”Kun asetat isoja, mahtavia tavoitteita – pääset niihin sitten tai et – ne asiat, joita matkan varella tapahtuu ovat niitä, jotka tekevät elämästä ihanan” - Richard Bandler
Visio

Visio on siis parhaimmillaan selkeä ja voimakas kuva siitä tilanteesta ja olotilasta, jolloin tärkeä tavoite on saavutettu. Vision päätavoite on hyvä pilkkoa sopiviin välitavoitteisiin, jotka toimivat motivoivina palkintoina matkalla kohti päätavoitetta. Miten tämä kaikki sitten tapahtuu? Otetaanpa esimerkki kamppailulajien maailmasta:

Tavoite ja välitavoitteet

Oletetaan, että olet aloittanut esimerkiksi taekwondon tai hapkidon harjoittelun ja haaveenasi on jonain päivänä saavuttaa lajissa mustan vyön arvo. Jossain vaiheessa, usein jonkin aikaa harjoiteltuasi, mutta joskus jopa ennen itse harjoittelun aloittamistakaan, saat mieleesi vahvan vision siitä, miltä tuntuu saavuttaa musta vyö. Mustaa vyötä ei kuitenkaan voi saavuttaa suoraan valkoisen vyön jälkeen, vaan välissä on suoritettava ensin muita vyöarvoja: keltainen, vihreä, sininen kokelas, sininen jne. Nämä vyöarvot valkoisen ja mustan vyön välissä toimivat erinomaisina välitavoitteina. Näistä jokaisen saavuttaminen tuntuu aina hyvältä ja palkitsevalta.

Mikäli päätavoitteenasi ei ole pelkästään mustan vyön saavuttaminen, vaan vyöarvon lisäksi haluat hallita oman lajisi erinomaisesti, voit pilkkoa välitavoitteesi vielä pienempiin osiin, esimerkiksi jokaiseen harjoituskertaan. Välitavoitteenasi voi olla suorittaa jokainen harjoitus parhaalla mahdollisella intensiteetillä ja omaksua opettajan antamia oppeja niin syvällisesti kuin mahdollista. Tällöin palkintona välitavoitteen saavuttamisesta voi olla esimerkiksi se uskomattoman hyvä tunne ja olotila, kun tietää antaneensa kaikkensa visionsa saavuttamisen eteen. Tämä pätee erityisesti niihin henkilöihin, joilla on NLP-termistön mukaan voimakas sisäinen referenssi, mikä tarkoittaa sitä, että he eivät niinkään hae ulkoisia tunnustuksia, vaan saavat motivaationsa pääasiallisesti omien tavoitteidensa saavuttamisen kautta.


Tarkoitus

Visio ja tavoitteet ovat usein välttämättömiä menestyksen saavuttamiseksi. Usein tämä ei kuitenkaan riitä. Upean vision lisäksi tarvitset mitä todennäköisimmin vielä syyn – tarkoituksen – visiosi saavuttamiseksi. Tarkoitus antaa sinulle todellisen motivaation työskennellä visiosi eteen.

Kysy itseltäsi miksi haluat saavuttaa tavoitteesi. Ja syyksi kelpaa lähes mikä tahansa. Tärkeintä on, että se on nimenomaan sinun syysi, sinun tarkoituksesi.
”Tärkeämpää on tietää miksi kuin miten” - BK Boreyko
Monelle meistä joku muu asettaa paljon tavoitteita. Työpaikalla se on todennäköisesti esimiehemme, koululaisten niskaan tavoitteita kaatavat opettajat tai vanhemmat. Harvalle meistä kuitenkaan todellista motivaatiopotkua antaa jonkun toisen asettamat tavoitteet, ja vaikka joskus näin saattaisi nopeasti tarkasteltuna tuntuakin, niin lähemmin tutkittuamme huomaamme lähes poikkeuksetta, että todellisen motivaation takana on jokin itse asettamamme tavoite.
Joskus saattaa pintapuolisesti tarkasteltuna tuntua siltä, että esimerkiksi työnantajan asettamat tavoitteet motivoivat sinut työskentelemään ahkerasti niiden eteen, mutta kun alat tarkastella asiaa hieman syvemmin saatat havaita, että todellinen syy motivaatioosi löytyykin itsestäsi.
Kenties tavoitteenasi on saada pomoltasi hyväksyntä, joka tuottaa sinulle mielihyvää (ulkoinen referenssi). Tässä tapauksessa saamasi mielihyvä on se sinun tarkoituksesi. Tai kenties haluat edetä urallasi ja saada ylennyksen, jolloin esimiehen asettamien tavoitteiden saavuttaminen todennäköisesti edesauttaa tätä pyrkimystä. Tällöin uralla eteneminen on sinun tarkoituksesi.
”Jos tavoite ei ole minun omani, riittävää sitoutumista tavoitteeseen voi olla vaikeata saada aikaan.” - Terttu Grönfors & Trygve Roos
Mikä tahansa tarkoituksesi onkin, on tärkeää, että löydät ja tunnistat sen. On myös tärkeää, että et tunne syyllisyyttä siitä, jos tarkoituksesi on oman urasi edistäminen tai oman itsetuntosi nostaminen. Mikä tahansa tavoite, joka edistää sinun onnellisuuttasi – kunhan se on eettisesti ja laillisesti hyväksyttävää – on hyväksi, sillä mitä onnellisempi itse olet, sitä paremmin kykenet myös aidosti auttamaan muita.



Tilaa myös Hannu Pirilän ilmainen uutiskirje ja saat aika ajoin tietoa ja vinkkejä valmennusten, koulutusten, hekilökohtaisen kehittymisen sekä NLP:n maailmasta. Me emme tule tukkimaan sähköpostilaatikkoasi jatkuvilla viesteillä, vaan lähetämme viestejä ainoastaan silloin tällöin, kun mielenkiintoista tiedotettavaa ilmenee.

Kirjoita alla olevan lomakkeen ylimpään kenttään sähköpostiosoitteesi, keskimmäiseen kenttään etunimesi, alimpaan kenttään sukunimesi ja klikkaa sitten "Subscribe" -painiketta. Niin helppoa sen on.

Liity postituslistalle:

* indicates required

torstai 10. marraskuuta 2011

Kuinka elää onnellisempaa elämää?

Meille on tarjolla roppakaupalla hyviä neuvoja siihen kuinka saada parempi elämä, kuinka olla onnellisempi jne. Jotkut kehottavat ajattelemaan positiivisesti, toiset kannustavat sinua katsomaan aina asioiden parempaa puolta. Vaikka kaikki tuo onkin avuksi ja tavallaan tottakin, loppujen lopuksi tuo kaikki kiteytyy yhteen asiaan: Tee sitä mitä rakastat tehdä.

“Helpommin sanottu kuin tehty,” sinä sanot? ”Minun pitää käydä töissä, huolehtia lapsista, kuljettaa heitä harrastuksiin, ruokkia heidät, siivota kotia jne.” Miten siis löytää aikaa tehdä niitä asioita, joita itse rakastaa tehdä?

On periaatteessa kaksi tapaa tehdä tarvittava muutos. Joko otat pieniä askeleita kerrallaan tai sitten teet kertarykäyksellä massiivisen muutoksen. Kumpi tahansa vain toimii sinulle paremmin. Joitakin ihmisiä vain motivoi enemmän isot muutokset, kun taas toisia motivoi enemmän asteittainen kehitys. Se, miten sinä siis teet muutoksen, on kiinni sinusta, mutta tosiasia kuitenkin on, että elääksesi onnellisempaa elämää, sinun tulee tehdä enemmän niitä asioita, joista pidät.

Kuivittelepa eteesi maalitaulu, jossa on keskipisteen ympärillä kolme kehää. Maalitaulun uloin kehä edustaa asioita, jotka eivät ole kiireellisiä eivätkä tärkeitä sinulle. Näitä asioita voi olla esim. TV:n katselu, hengailu kavereiden kanssa, roskaromaanin lukeminen tai jotain sellaista.

Toiseksi uloin kehä edustaa asioita, jotka ovat kiireellisiä, mutta eivät tärkeitä. Nämä ovat niitä pikku kiireitä, jotka usein tuntuvat täyttävän päivämme. Ne voivat usein olla asioita, joita muut ihmiset ovat pyytäneet sinua tekemään, mutta jotka eivät millään tavalla ole tärkeitä sinulle. Nämä pikku kiireet saavat kenties sinut tuntemaan itsesi tärkeäksi ja kiireiseksi, mutta ne eivät loppujen lopuksi palvele sinua ja sinun tarkoituksiasi.

Kolmanneksi uloin kehä puolestaan edustaa asioita, jotka ovat tärkeitä ja kiireellisiä. Nämä ovat pääasiassa tärkeitä asioita, joihin sinä joudut reagoimaan, kuten vaikka lapsen loukkaantuminen tai jokin äkillisesti eteen tullut tehtävä tai projekti, jonka todella haluat hoitaa.

Sitten on se maalitaulun keskusta. Nämä ovat asioita, jotka ovat tärkeitä, mutta eivät kiireellisiä. Tämä edustaa elämäsi proaktiivista osa-aluetta, jolloin työskentelet niiden asioiden parissa, joita todella rakastat tehdä, mutta joihin ei ole yhdistynyt minkäänlaista painetta tai kiirettä. Tämä on myös se osa-alue, jolloin suunnittelet ja luot asioita.

Jotta voisit alkaa rakentaa sitä elämää, jota haluat elää - sitä onnellisempaa elämää - sinun tulee viettää enemmän aikaa maalitaulun keskiosassa. Sinun tulee käyttää enemmän aikaa niihin asioihin, jotka ovat tärkeitä sinulle, mutta jotka eivät ole kiireellisiä. Tämä ei tarkoita sitä, että sinun tulisi lopettaa kokonaan ajan käyttäminen noissa muissa osa-alueissa. Se tarkoittaa pikemminkin sitä, että sinun tulee lisätä sitä aikaa, jonka vietät tekemällä niitä asioita, joita maalitaulun keskiö edustaa.

Miten sitten kykenet siihen, kun elämäsi on niin hektistä etkä kerta kaikkiaan löydä aikaa siihen? Vastaus on: sinun tulee priorisoida, asettaa asioita tärkeysjärjestykseen. Tarjolla on runsain määrin erilaisia ajanhallinnan ohjelmia, joten en aio tässä yhteydessä mennä sen enempää ajanhallinnan yksityiskohtiin. On kuitenkin joitain erittäin hyödyllisiä kysymyksiä, joita voit kysyä itseltäsi, kun kirjoitat tehtävälistojasi tai pohdiskelet mitä tehdä seuraavaksi. Kysy itseltäsi:
  • “Onko tämä todellakin tärkeää minulle?”
  • “Viekö tämän asian tekeminen minua kohti minun tavoitteitani?”
  • ”Edistääkö tämä onnellisempaa elämää minulle?”
Näihin kysymyksiin vastaaminen ei ehkä tuo sinulle välitöntä parannusta elämääsi, mutta kun alat kysyä näitä kysymyksiä itseltäsi säännöllisesti, tulet pian huomaamaan muutoksen siinä kuinka teet ja kuinka katsot asioita.
Äläkä ole huolissasi siitä, että sinusta olisi tulossa itsekäs jos alat kiinnittää enemmän huomiota omiin tarpeisiisi ja haluihisi. Jos haluat tehdä toisten elämästä onnellisempaa, sinun tulee ensin itse olla onnellinen. Et nimittäin voi antaa muille sellaista mitä sinulla ei ole antaa.


Tilaa myös Hannu Pirilän ilmainen uutiskirje ja saat aika ajoin tietoa ja vinkkejä valmennusten, koulutusten, hekilökohtaisen kehittymisen sekä NLP:n maailmasta. Me emme tule tukkimaan sähköpostilaatikkoasi jatkuvilla viesteillä, vaan lähetämme viestejä ainoastaan silloin tällöin, kun mielenkiintoista tiedotettavaa ilmenee.

Kirjoita alla olevan lomakkeen ylimpään kenttään sähköpostiosoitteesi, keskimmäiseen kenttään etunimesi, alimpaan kenttään sukunimesi ja klikkaa sitten "Subscribe" -painiketta. Niin helppoa sen on.

Liity postituslistalle:

* indicates required