hannupirila: itsensäjohtaminen

Näytetään tekstit, joissa on tunniste itsensäjohtaminen. Näytä kaikki tekstit

maanantai 22. kesäkuuta 2015

Esa Saarinen, (itsensä) johtaminen ja NLP

Fakta-lehden kesäkuun 2015 numerossa on kolmen aukeaman mittainen kirjoitus, ”Enemmän abstraktia ajattelua urien sijaan,” joka käsittelee filosofi Esa Saarista ja hänen mietteitään. Lukiessani artikkelia en voinut olla kiinnittämättä huomiota lukuisiin Esa Saarisen havaintoihin ja niiden yhteyksistä NLP:hen, neuro-lingvistiseen ohjelmointiin.

Esa Saarinen, joka on toiminut systeemitieteiden, soveltavan filosofian ja luovan ongelmanratkaisun professorina Aalto-yliopistossa vuodesta 2002 lähtien, on toiminut myös yritysmaailmassa mm. Nokian ja Marimekon valmentajana ja konsulttina. Vuosien varrella Saarinen on valmentanut mm. Koneen entistä toimitusjohtajaa ja nykyistä hallituksen jäsentä Matti Alahuhtaa. Kun Saariselta kysytään, mikä tekee Alahuhdasta suomalaisen yritysmaailman kiistattoman huippujohtajan, Saarinen vastaa:

”Matin poikkeuksellinen kiinnostus oman sekä muiden ihmisten henkisen ja inhimillisen kasvun kehittämiseen. Hän ei ole kiinnostunut politikoinnista, peleistä tai omasta menestyksestä vaan mahdollisuuksien rakentamisesta.” Lisäksi Saarinen toteaa Alahuhdasta, että ”hän haluaa jatkuvasti laajentaa ymmärrystään.”

Saarisen lausunnoilla on erittäin mielenkiintoinen yhteys NLP:hen, sillä NLP opettaa ihmisiä nimenomaan havaitsemaan vaihtoehtoja ja mahdollisuuksia elämässään. Olemme oppineet elämämme aikana noudattamaan erilaisia sääntöjä sekä toimimaan omien uskomustemme rajoissa. Oppimillamme sekä itse kehittämillämme säännöillä on luonnollisesti omat hyvät tarkoituksensa, mutta silloin kun teemme niistä itsellemme rajoitteita, emme ole kykeneväisiä hahmottamaan ympärillämme olevia lukuisia mahdollisuuksia.

NLP:n Metamallin avulla kykenemme tunnistamaan ajattelumalleistamme näitä rajoittavia piirteitä ja sen jälkeen erilaisin tekniikoin muuttamaan niitä toimivammiksi ja meitä paremmin palveleviksi.

Suomalaisesta johtajuudesta Saarinen toteaa artikkelissa mm. seuraavaa:

”Johtajilla on kyllä kyky abstraktiin ajatteluun, mutta tätä kykyä ei käytetä… Ihmisten ajattelu kulkee vakiintuneissa uomissa, eikä nähdä maailmaa uoman reunojen ulkopuolella… Johtaminen ei ole riittävän luovaa ja monipuolista.”

NLP:ssä yhtenä lähtökohtana on selvittää ihmisen mallia maailmasta, sitä sisäistä karttaa, jonka perusteella me suunnistamme tässä maailmassa. Meillä jokaisella on oma mallimme – ja myös omat rajoitteemme, sillä meillä ei ole kykyä tai kapasiteettia havaita ja ymmärtää kaikkea, mitä ympärillämme tapahtuu. Meillä kaikilla on kuitenkin olemassa kyky katsoa asioita eri näkökulmista ja eri ajattelun tasoilla.

NLP:tä kehitettäessä on mallinnettu mm. luovuutta sekä nk. ”luovien ihmisten” tapaa ajatella. Niinpä NLP-tekniikoiden avulla kuka tahansa voi kehittää omaa luovuuttaan ja hyödyntää omia sisäisiä voimavarojaan.

”Emme kykene ratkaisemaan ongelmiamme samalla ajattelun tasolla kuin millä ne ovat syntyneet.” –Albert Einstein

Luovan ajattelun ja uusien mahdollisuuksien hahmottaminen edellyttää uuden tasoista ajattelua ja erilaisia tunnetiloja. Itse asiassa tunnetilojen muuttaminen on yksi ensimmäisiä asioita, joita kurssilaiset oppivat NLP:n peruskurssilla (Licensed Practitioner of NLP®).

Niin ikään Saarisen näkemys oppimisesta ja ajattelusta eri tasoilla kuvastaa erittäin hyvin myös NLP:n lähestymistapaa oppimiseen ja NLP-koulutuksiin:

”Ideana ei ole käydä läpi jotakin oppisisältöä, vaan johdattaa opiskelijat pohtimaan omaa ajatteluaan ja laajentamaan ymmärrystään ihmisyyden mahdollisuuksista. Joskus voi olla jälkikäteenkin vaikea sanoa, mitä jokin luento käsitteli. Sama luento voi avautua hyvin eri tavoilla eri henkilöille.”

Vaikka The Society of NLP:n sertifioimilla NLP-kursseilla onkin selkeät vaatimukset opetettavista asioista, jokainen kurssi on kuitenkin aina omanlaisensa. Kurssit perustuvat aina kurssilaisten omiin tarpeisiin ja kukin voi kurssin aikana ja sen jälkeen soveltaa oppimaansa omalla, itselleen parhaiten soveltuvalla tavalla. NLP-kursseista voi sanoa, että ne avautuvat aina hyvinkin eri tavoin eri henkilöille. NLP:ssä onkin kyse pitkälti ajattelumme optimoinnista, ei ajattelumme tai käyttäytymisemme korjaamisesta.

Saarinen sanoo Fakta-lehden artikkelissa, että ”johtajalla pitää olla kyky ymmärtää muita ihmisiä myös tunnetasolla. Kyky johtaa itseään on kaiken lähtökohta.”

Itsensä johtamista olen käsitellyt laajemmin kirjoituksessani Itsensä tunteminen ja itsensä johtaminen, joten en tässä kirjoituksessa puutu siihen sen enempää. Sen sijaan haluan kiinnittää huomiota Saarisen havaintoon muiden ymmärtämisestä myös tunnetasolla.

NLP:ssä keskitytään vahvasti toisten ihmisten ”kalibrointiin.” Kalibroinnilla tarkoitetaan NLP:ssä ennen kaikkea ihmisten pienten eleiden havaitsemista ja tunnistamista. Kehomme viestii jatkuvasti tunnetilojemme muutoksista. Joskus kehon viestit voivat olla hyvinkin hienovaraisia ja harjaantumattomalle silmälle huomaamattomia. Tällaisia voivat olla esim. muutokset hengityksessä, ihonvärin muutokset, silmien liikkeet, kehon asentojen muutokset sekä käsien ja jalkojen pienet liikkeet. Koska näille liikkeille ja muutoksille ei ole olemassa yleispätevää tulkintaa (esim. että tietty käsien liike tarkoittaisi aina jotain tiettyä tunnetilaa), NLP:ssä opetetaankin nimenomaan kalibroimaan toisen ihmisen yksilöllisiä kehon välittämiä viestejä ja oppimaan niiden merkityksiä.

Saarinen puhuu artikkelissa myös parista NLP:n Metaohjelmasta, joita käsitellään tarkemmin Licensed Master Practitioner of NLP®–kurssilla, joka on NLP:n jatkokurssi. Saarinen mainitsee mm., että yritykset puhuvat nykyisin paljon siitä, kuinka reaktiivisuuden sijasta pitää olla proaktiivisia. Todellisuudessa työelämä on nykyisin Saarisen mielestä joiltain osin jopa reaktiivisempaa kuin kaksikymmentä vuotta sitten. Juuri tuo proaktiivisuus/reaktiivisuus on yksi avainpiirteistä, jotka kuuluvat NLP:n Metaohjelmiin.

Toinen Saarisen käsittelemä NLP:n Metaohjelma on kokonaisuudet/yksityiskohdat, josta Saarinen sanoo: ”Kokonaisuutta ei hahmoteta, itsensä johtaminen on hukassa, omia voimavaroja ei osata hyödyntää.”

On mielenkiintoista, että juuri nuo Saarisen peräänkuuluttamat omat voimavarat liittyvät yhteen NLP:n kahdeksasta perusolettamuksesta:

”Jokaisella on jo itsessään kaikki tarvittavat voimavarat, joita tarvitaan muutoksen aikaansaamiseen.”

NLP:n tarkoituksena on auttaa ihmisiä löytämään sisällään olevat voimavaransa sekä opettaa, kuinka jokainen meistä voi hyödyntää niitä tarvitsemallaan ja kaikkein tarkoituksenmukaisimmalla tavalla.

”Me tarvitsemme johtajuutta siihen, että ihmisessä olevat hyvät asiat kohoaisivat ulos kuorestaan ja suuntautuisivat kokonaisuuden kannalta uudistusvoimaisesti,” sanoo Saarinen ja se kiteyttää mielestäni varsin hyvin olennaisen osan NLP:n hyödyistä.

Tilaa myös ilmainen uutiskirjeeni ja saat aika ajoin tietoa ja vinkkejä valmennusten, koulutusten, hekilökohtaisen kehittymisen sekä NLP:n maailmasta. Lupaan, etten tule tukkimaan sähköpostilaatikkoasi jatkuvilla viesteillä, vaan lähetän viestejä ainoastaan silloin tällöin, kun mielenkiintoista tiedotettavaa ilmenee.

Kirjoita alla olevan lomakkeen ylimpään kenttään sähköpostiosoitteesi, keskimmäiseen kenttään etunimesi, alimpaan kenttään sukunimesi ja klikkaa sitten "Subscribe" -painiketta. Niin helppoa sen on.

sunnuntai 22. maaliskuuta 2015

Itsensä tunteminen ja itsensä johtaminen

Jotta voi johtaa muita, on ensin kyettävä johtamaan itseään.

Jotta voi johtaa itseään, on ensin tunnettava itsensä.

Itsensä tuntemista ja itsensä johtamista voi käsitellä monelta eri kantilta. Tässä kirjoituksessa paneudun aiheeseen siltä pohjalta, mitä olen havainnut lukuisten valmennettavieni kanssa työskenneltyäni – sekä henkilökohtaisessa valmennuksessa että NLP-kursseillani.

Itsensä tunteminen

Itsensä tuntemisessa on havaintojeni mukaan kolme avaintekijää, jotka on syytä tuntea:

1. Mitä sinä haluat?

2. Mikä on sinulle tärkeää?

3. Mitä sinä uskot itsestäsi, muista ihmisistä sekä ympäröivästä maailmastasi?

Toisin sanoen:

1. Tavoitteet/päämäärät

”On todistettu moneen kertaan, että mikäli sinulla ei ole tavoitteita, on todennäköistä, että et koskaan löydä mitä todella haluat.” - Shelle Rose Charvet

Kun kysyn valmennuksiini tulevilta ihmisiltä mitä he haluavat, moni heistä alkaa listata asioita joita he eivät halua elämäänsä. Toistaessani kysymyksen he hieman hämmentyneenä kertovat taas mitä he eivät halua. Vasta kun huomautan heille, että he eivät vastaa kysymykseeni – he eivät kerro minulle mitä he haluavat, he kertovat mitä he eivät halua – he alkavat suunnata ajatuksiaan kohti asioita, joita kohti he haluavat mennä.

”Jos et tiedä mihin olet menossa, mikä tahansa tie vie sinut sinne.” - Lewis Carroll

Jotta voimme siis johtaa itseämme, meidän on ensi tiedettävä mitä tavoitetta tai asiaa kohti me haluamme johtaa itseämme – oli kyseessä sitten onnellisempi elämä, parempi työpaikka, parempi terveys tai mitä muuta tahansa.

2. Arvot ja motivaatio

Arvomaailmamme määrittelee meille sen, mikä meille on tärkeää. Se, mikä meille on tärkeää, motivoi meitä.

Väitän, että suurin osa ihmisistä ei ole tietoisia omasta arvohierarkiastaan. Kun näin on, teemme helposti huonoja päätöksiä elämässämme. Sen sijaan, kun tiedämme, mikä meille on oikeasti tärkeintä, kykenemme paremmin tekemään päätöksiä, jotka lisäävät hyvinvointiamme ja onnellisuuttamme.

Toisaalta myös, mikäli arvomaailmamme ei vie meitä kohti niitä asioita, joita kohti me haluamme mennä, me voimme myös tehdä muutoksia arvohierarkiaamme.

”Tärkein valinta, jonka teet, on se minkä teet tärkeäksi.” - Michael Neill

3. Uskomukset ja sisäiset voimavarat

”Uskomukset muokkaavat sen kuinka me tunnemme, ajattelemme ja toimimme.” - Mandy Evans

Meillä on kaikilla huima määrä uskomuksia, jotka ohjaavat elämäämme tiedostamattomalla tasolla. Ilman uskomuksiamme meidän olisi käytännössä mahdotonta toimia tässä maailmassa.

Toisaalta, jotkut uskomuksistamme palvelevat meitä ja tavoitteitamme oikein hyvin, toiset taas toimivat hyvinvointiamme ja onnellisuuttamme rajoittavina tekijöinä. Avainasia itsetuntemuksen ja itsensä johtamisen kannalta onkin tunnistaa, mitkä uskomuksistamme palvelevat meitä ja mitä taas rajoittavat meitä.

Hyvä uutinen joka tapauksessa on se, että meillä kaikilla on jo olemassa sisällämme kaikki ne voimavarat, joita tarvitsemme muutoksen tekemiseen. Ne täytyy vain löytää ja hyödyntää meitä parhaiten palvelevalla tavalla.

”Me kaikki ajattelemme ja me kaikki uskomme – ja kun oivallat, että voit muuttaa ajatuksiasi ja uskomuksiasi, se muuttaa käyttäytymistäsi. Uskomukset eivät tule totuudesta. Uskomukset tulevat uskomisesta. Ne ovat oppaita käyttäytymiseemme.” - Richard Bandler

Itsensä johtaminen

Itsensä johtaminen käy huomattavasti helpommaksi, kun tunnemme itsestämme yllä mainitut asiat. Kun tiedämme mitä haluamme, tunnemme oman arvohierarkiamme, tunnistamme ja muutamme rajoittavat uskomuksemme sekä hyödynnämme paremmin sisäisiä voimavarojamme, kysymys on oikeastaan enää parista asiasta:

4. Miten toimin ja käyttäydyn?

5. Miten hyödynnän saamani palautteen?

Saavuttamamme tulokset ovat suoraa seurausta siitä, miten olemme tähän asti toimineet ja käyttäytyneet. Toimintamme ja käyttäytymisemme puolestaan on pohjautunut siihen, miten me olemme ajatelleet. Koska yllä oleva on käsitellyt pitkälti ajatteluumme vaikuttavia asioita, katsotaanpa sitten tuota toimintapuolta:

4. Toiminta ja käyttäytyminen

”Ilman toimintaa ei ole mahdollista menestyä.” - Richard Bandler & Garner Thomson

Kysy siis itseltäsi: ”Miten saavutan tavoitteeni?”

Mitä asioita täytyy tapahtua?
Mikä on ensimmäinen askeleesi?
Koska otat sen?

Tee päätös siitä, että ryhdyt toimimaan haluamasi asian eteen.

”Kaikkialla on niin monia loistavia ihmisiä, jotka analysoivat ja suunnittelevat, eivätkä koskaan pääse edes ensimmäiselle askelmalle koska he eivät astu ulos ja tee. Fokus on tavoitteessa; toiminta on se, missä todellinen ero syntyy.” - John Assaraf

Ota vastuu tuloksistasi, joita saavutat. Tee suunnitelma – vaikka hyvin yksinkertainenkin – ja ryhdy toteuttamaan sitä.

5. Palaute ja korjaukset

Kaikessa yksinkertaisuudessaan, kyse on tästä:

Jos jokin asia ei toimi, tee toisin.

Aina kun teet jotain tavoitteesi eteen:

Arvioi saitko aikaan haluamasi lopputuloksen.
Jos et saanut, hienosäädä toimintaasi kunnes saat mitä tavoittelet.
Kun saat aikaiseksi tavoittelemasi lopputuloksen, toista toimintaa niin kauan kuin se toimii.
Jos se lakkaa toimimasta, tee taas hienosäätöä tai kokonaan uusi suunnitelma.

Ainoa tapa miten voit epäonnistua elämässäsi on, että et tee mitään haluamiesi asioiden eteen. Kun teet edes jotain, kaksi vaihtoehtoista asiaa tapahtuu:

Saavutat haluamasi tuloksen
Olet oppinut tavan, joka ei toimi. Toimi siis ensi kerralla toisella tapaa.

”Olen oppinut enemmän epäonnistumisistani kuin menestyksestäni.” - Richard Branson

Asiat eivät pohjimmiltaan oikeasti ole tuon vaikeampia.

Mikäli haluat tutustua syvemmin yllä mainittuihin asioihin, kirjoittamani Oma sininen meresi –kirja antaa sinulle runsaasti lisää tietoa harjoitusten kera.