hannupirila

torstai 27. syyskuuta 2012

Uskomukset ja niiden vaikutus elämäämme

”Uskomukset muokkaavat sen kuinka me tunnemme, ajattelemme ja toimimme.” - Mandy Evans

Meillä kaikilla on lukematon määrä uskomuksia, joista suurin osa on syntynyt lapsuudessamme. Uskomukset ovat myös erittäin tärkeitä tekijöitä jokapäiväisessä elämässämme, sillä ilman niitä elämämme olisi erittäin hankalaa.

Jotkut uskomuksistamme palvelevat meitä hyvin läpi koko elämämme, jotkut taas rajoittavat elämäämme aivan turhaan. Muuttamalla elämäämme rajoittavat uskomuksemme tarkoituksenmukaisemmiksi muutamme tapaamme ajatella asioita. Se mitä ja miten me ajattelemme puolestaan vaikuttaa tunnetilaamme. Tunnetilallamme taas on suora yhteys siihen miten me käyttäydymme, ja käyttäytymisemme ja toimintamme tuottavat meille ne tulokset joita saamme elämässämme aikaan.

Koska olemme oppineet suurimman osan uskomuksistamme lapsuudessamme, aikuisiksi kasvettuamme monet näistä uskomuksista saattavat kuitenkin muuttua elämäämme rajoittaviksi tekijöiksi. Itse asiassa se kaikkein tärkein syy miksi emme saavuta elämässämme sitä mitä haluamme saattaa olla juuri yksi ainoa epätarkoituksenmukainen – rajoittava - uskomus.

Mikäli haluamme saada aikaan toisenlaisia tuloksia elämässämme, toimintamme ja käyttäytymisemme täytyy muuttua. Niiden muuttaminen voi kuitenkin olla äärimmäisen vaikeaa mikäli emme ensin saa muutettua ajatteluamme ja tunnetilaamme. Ja, kuten todettu, muokkaamalla uskomuksiamme tarkoituksenmukaisemmiksi, voimme vaikuttaa ajatteluumme ja tunnetilaamme. Joko siis näet miten asiat liittyvät toisiinsa ja mikä vaikutus uskomuksillamme on elämäämme?

”Me kaikki ajattelemme ja me kaikki uskomme – ja kun oivallat, että voit muuttaa ajatuksiasi ja uskomuksiasi, se muuttaa käyttäytymistäsi. Uskomukset eivät tule totuudesta. Uskomukset tulevat uskomisesta. Ne ovat oppaita käyttäytymiseemme.” - Richard Bandler

Uskomuksemme todellakin ovat vain uskomuksia; niillä ei ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa. Yksi ihminen voi uskoa samasta asiasta aivan toista kuin joku toinen ihminen, ja molemmat voivat silti perustella itselleen olevansa oikeassa perustuen ”tosiasioihin.”

Uskomuksilla ei siis ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa – uskomukset ovat vain uskomuksia, senhän me ymmärrämme nyt kaikki, eikö vain?

Uskomuksillamme on kaikki edellä mainittu huomioiden myös äärimmäisen suuri vaikutus onnellisuuteemme sekä siihen minkälaisia asioita saamme elämässämme aikaan.

Uskomuksemme voivat siis olla meille joko hyödyllisiä tai sitten meitä huonosti palvelevia. Hyvä uutinen kuitenkin on, että koska uskomukset ovat opittuja asioita, me voimme myös oppia muuttamaan niitä, kunhan vain hallitsemme oikeat tavat ja tekniikat. Ja tässä meitä voi auttaa tehokkaimmin NLP (Neuro-Linguistic Programming).

Muuttamalla huonosti meitä palvelevat uskomuksemme ja ajatuksemme tarkoituksenmukaisemmiksi, voimme saada aikaan merkittäviä muutoksia elämässämme.

Minkälainen uskomus tai minkälaiset uskomukset palvelisivat sinua paremmin? Mitä sellaisia uskomuksia sinulla on, jotka eivät palvele sinua ja tavoitteitasi?

Tilaa myös Hannu Pirilän ilmainen uutiskirje ja saat aika ajoin tietoa ja vinkkejä valmennusten, koulutusten, hekilökohtaisen kehittymisen sekä NLP:n maailmasta. Me emme tule tukkimaan sähköpostilaatikkoasi jatkuvilla viesteillä, vaan lähetämme viestejä ainoastaan silloin tällöin, kun mielenkiintoista tiedotettavaa ilmenee.

Kirjoita alla olevan lomakkeen ylimpään kenttään sähköpostiosoitteesi, keskimmäiseen kenttään etunimesi, alimpaan kenttään sukunimesi ja klikkaa sitten "Subscribe" -painiketta. Niin helppoa sen on.

keskiviikko 22. elokuuta 2012

Lentopelosta ei tarvitse kärsiä

Helsingin Sanomissa oli 19.8.2012 jälleen puoli sivua lentopelosta. Artikkelissa käsiteltiin syitä lentopelkoon sekä esiteltiin ”Lentopelkoisen muistilista.” Valitettavasti muistilistasta on hyvin vähän apua ihmiselle, joka oikeasti kärsii lentopelosta.

Lentopelko – kuten muutkin pelot - ovat pohjimmiltaan tuntemuksia kehossamme, eli siis eräänlainen sarja neurologisia yhteyksiä aivojemme ja eri kehonosiemme välillä. Rennot vaatteet tai istumapaikka käytävän vieressä eivät valitettavasti juurikaan kykene muuttamaan näitä neurologisia yhteyksiä.

Käytännössä lentopelon laukaisee ihmisen omat ajatukset, siis joko mielikuvat tai sisäinen keskustelu. Jotta pelon tunteesta pääsisi eroon, on ihmisen muutettava näitä mielikuviaan tai sisäistä keskusteluaan, tai sitten neurologiset yhteydet tulee muuttaa muilla tavoin.

Lentopelko, kuten lähes kaikki muutkin pelkomme, on tavalla tai toisella opittu tila/tunne. Koska pelko on opittu, siitä voi myös oppia pois. NLP:stä (Neuro-Linguistic Programming) löytyy tekniikoita ja harjoituksia kaikkien näiden seikkojen muuttamiseen. Niinpä kokemukseni mukaan NLP:n avulla n. 90 % ihmisistä saa avun lentopelkoon jo yhdellä tapaamiskerralla.

Järkeily, vakuuttelu ja tietoisuus lentämisen turvallisuudesta eivät kanna pitkälle mikäli ihminen on opetellut – ja vuosien saatossa vahvistanut – nämä neurologiset yhteytensä. Mikäli lentopelosta siis haluaa eroon, on nämä yhteydet muutettava.

sunnuntai 5. elokuuta 2012

Serena Williams ja henkinen ylivoima

Eilen pelattu Lontoon olympialaisten naisten tennisfinaali oli suorastaan mykistävää katsottavaa. Serena Williamsin ylivoima Maria Sharapovaa vastaan oli yksinkertaisesti musertava. Mihin Serenan ylivoima oikein perustui?

Jos jätetään huomioimatta pelaajien varsinaiset tennistaidot – jotka molemmilla entisinä maailmanlistan ykkösinä ovat kiistatta huippuluokkaa – selkein ero löytyi heidän mentaalisesta tilastaan. Serena Williamsin henkinen ylivoima näkyi hänestä jo ennen ottelua; hänen kehonkielessään, katseessaan ja niistä huokuvassa sisäisessä voimassa. Jo ennen ottelua uskoin, että Williams lähtisi kentältä olympiavoittajana.

En kuitenkaan olisi ikinä voinut kuvitellakaan, että hänen ylivoimansa olisi niin murskaava kuin se oli. Ottelun edetessä merkit Serenan henkisestä vahvuudesta Sharapovaan verrattuna vain voimistuivat: Williams piti katseensa ylempänä ja ryhtinsä suorana, kun taas Sharapova katsoi paljon alaspäin, jupisi selvästi mielessään sekä antoi hartioidensa kumartua.

Varsinkin puoltenvaihdon yhteydessä pidettävien pienten taukojen aikana ero oli selvä: Williams katsoi ensin hetken aikaa alaspäin, selvitti ilmeisesti tunnetilansa ja kävi lyhyen sisäisen keskustelun, minkä jälkeen hän nosti katseensa ylös kaukaisuuteen, mahdollisesti nähden mielessään tulevia onnistumisiaan. Sharapova sen sijaan käytti tauot lähes kokonaan alaspäin katsellen ja mahdollisesti jopa epätoivon sekaista sisäistä keskustelua käyden.

Mistä Serena Williams sitten ammentaa henkiset voimavaransa?

Serena kertoo julkisesti saaneensa apua Anthony Robbinsilta, joka on yksi tunnetuimmista NLP:n taitajista:

“Tony Robbinsin valmennus on saanut aikaan merkittävän muutoksen elämässäni. Tonyn avulla olen asettanut itselleni uusia standardeja sekä saattanut tenniksenpeluuni – sekä elämäni – aivan uudelle tasolle!” - Serena Williams

Anthony Robbinsin bestseller-kirja NLP:stä Unlimited Power : The New Science Of Personal Achievement on myynyt miljoonia kopiota maailmanlaajuisesti ja se onkin yksi parhaita oppaita NLP:n maailmaan ja tekniikoihin.

NLP:hen perustuvat menestysvalmennus (Success Coaching) sekä huippusuoritusvalmennus (Peak Performance Coaching) ovat molemmat erinomaisia valmennusohjelmia mm. urheilun henkiseen valmennukseen. Urheilun lisäksi – kuten Serena Williamskin toteaa - molemmat tarjoavat loistavia työkaluja käytännössä kaikille elämän osa-alueille. Serena Williamsin ylivoima Lontoon olympialaisissa oli oiva osoitus tästä.

perjantai 3. elokuuta 2012

Menestyksen neljä elementtiä

Menestys ei ole sattumaa, sanotaan. NLP (neuro-lingvistinen ohjelmointi) – toisin kuin useimmat terapiamuodot, jotka etsivät syitä ikäviin asioihin ja tapahtumiin – keskittyy nimenomaan siihen, mikä toimii. Tämän mallin mukaisesti on menestymistä tutkittu runsaasti ja selvitetty mitkä ovat menestykseen vaikuttavat tärkeimmät tekijät. Lukuisia tutkimuksia ja malleja tutkittuani olen huomannut, että menestys, käytännössä missä tahansa asiassa, voidaan kiteyttää neljään elementtiin.

”Elämässä menestyminen voitaisiin määritellä onnellisuuden jatkuvana laajenemisena ja arvokkaiden tavoitteiden progressiivisena toteuttamisena… Tämän lisäksi, menestys on matka, ei päämäärä.” – Deepak Chopra

Menestyksen neljä elementtiä aukeavat kysymyksillä, joita voit kysyä itseltäsi:

1. Mitä haluat?

Mikä on se arvokas tavoite, jonka haluat saavuttaa?

”Jos et tiedä mihin olet menossa, mikä tahansa tie vie sinut sinne.” – Lewis Carroll

2. Miksi haluat sen/sitä?

Onko sinulla aito motivaatio tavoitteen saavuttamiseen? Tuleeko tavoite sisältäsi vai onko se jonkin ulkopuolisen tahon määrittelemä? Edistääkö matkasi kohti tavoitetta onnellisuuttasi?

”Menestyneimmät ihmiset ovat he, jotka todella ”uskovat” siihen mitä he tekevät. Ei niin, että he vain sanovat uskovansa. Heillä on intohimo siihen mitä he tekevät.” – Richard Bandler & John La Valle

3. Mikä estää/on estänyt sinua saavuttamasta tavoitettasi?

Mitkä ovat omat rajoittavat uskomuksesi? Onko sinulla käytössä tarvittavat resurssit tavoitettasi varten?

”Uskomukset muovaavat sen, kuinka me tunnemme, ajattelemme ja toimimme.” – Mandy Evans

4. Miten saavutat tavoitteesi?

Mikä on strategiasi ja, ennen kaikkea, minkälaista toimintaa ja käyttäytymistä menestyminen sinulta edellyttää?

”Tekemällä samoja asioita samalla tavalla, voit saavuttaa ainoastaan samanlaisia tuloksia. Mikäli haluat saada aikaan toisenlaisia tuloksia, jonkin asian täytyy muuttua.” – Hannu Pirilä

Menestyksen kaava on lopulta varsin yksinkertainen ja jokaisen toteutettavissa. Jotkut ovat löytäneet kaavan ja sen sisältämät neljä elementtiä omatoimisesti. Useimmille meistä yllä lueteltujen asioiden selvittäminen ilman apua ja ohjausta on kuitenkin vaikeaa (jos näin ei olisi, niin kaikki maailman ihmiset voisivat määritellä itsensä menestyneiksi).

NLP:hen perustuva menestysvalmennus auttaa valmennettavaa ennen kaikkea näiden neljän elementin kanssa, mutta sisältää tarvittaessa myös paljon muuta. Meistä jokainen määrittelee itse mitä menestys meille tarkoittaa. Menestysvalmennuksen tarkoituksena on paitsi auttaa valmennettavaa määrittelemään se, myös antaa hänelle apua ja oivalluksia yllä esitettyjen kysymysten selvittämiseen.

”Kun asetat suuria, mahtavia tavoitteita – saavutit niitä sitten tai et – ne asiat joita tapahtuu matkan varrella, ovat niitä, jotka tekevät elämästä upean.” – Richard Bandler

lauantai 21. heinäkuuta 2012

Neljä ehdottoman tärkeää vinkkiä kamppailulajien harrastajille

Mikäli osaat yhtään englantia, toimi näin:

Käy lukemassa englanninkielinen artikkeli NLP:stä kamppailulajivalmennuksessa.
Käy tutustumassa Flow Mentaalivalmennuksen sivuun menestysvalmennuksesta.
Lue lisää huippusuoritusvalmennuksesta.
Mikäli haluat parantaa saavutuksiasi, ota minuun yhteyttä: hannu@mentaalivalmennus.fi.

(Mikäli et osaa lainkaan englantia, pyydä jotain englanninkielentaitoista henkilöä kääntämään kohdan 1 artikkeli sinulle.)

Tilaa myös Hannu Pirilän ilmainen uutiskirje ja saat aika ajoin tietoa ja vinkkejä valmennusten, koulutusten, hekilökohtaisen kehittymisen sekä NLP:n maailmasta. Me emme tule tukkimaan sähköpostilaatikkoasi jatkuvilla viesteillä, vaan lähetämme viestejä ainoastaan silloin tällöin, kun mielenkiintoista tiedotettavaa ilmenee.

perjantai 20. heinäkuuta 2012

Mentaalivalmennus urheilussa

Mentaalivalmennus – tai henkinen valmennus – urheilussa on noussut viime viikkoina näkyvästi esille Urheilulehdessä. Syynä lienee osittain paitsi alisuorittamiset tämän kesän yleisurheilun EM-kisoissa, myös huoli suomalaisurheilijoiden menestymisestä pian alkavissa Lontoon olympialaisissa.

Urheilulehden numerossa 28/2012 aihetta käsiteltiin peräti neljän sivun verran ja artikkelissa ”Päästä kiinni” haastateltiin mm. ystävääni ja kollegaani Minna Immosta. Minna valottaakin artikkelissa ansiokkaasti henkisen valennuksen merkitystä ja metodeja sekä ennen kaikkea sitä, että mentaalivalmennus vastaa parhaimmillaan juuri urheilijan tarpeisiin.

Kuten kirjoitin edellisessä blogissani ”Henkisellä valmennuksella menestykseen,” mentaalivalmennuksessa on mielestäni kaksi pääaluetta: menestysvalmennus ja huippusuoritusvalmennus. Nämä ovat kuitenkin vain kategorioita joiden avulla on tarkoitus lähinnä selkeyttää henkisen valmennuksen eri osa-alueita.

Viime kädessä, yksi tärkeimpiä asioita henkisessä valmennuksessa on selvittää mikä estää urheilijaa pääsemästä tavoitteisiinsa ja sen jälkeen auttaa urheilijaa poistamaan ne esteet.

Nämä esteet voivat liittyä motivaatioon, uskomuksiin, sisäiseen keskusteluun, mielikuviin, pelkoihin, minäkuvaan tai melkein mihin tahansa. Aina silloin tällöin henkinen valmentajakin törmää sellaisiin rajoittaviin tekijöihin ihmisen mielessä, joita ei voinut kuvitellakaan olevan olemassa. Tärkeintä on joka tapauksessa auttaa asiakasta löytämään itsestään ne keinot, joilla hän hän pääsee eroon näistä rajoittavista tekijöistä.

Nykyaikaisessa mentaalivalmennuksessa ei myöskään pureuduta niinkään niihin syihin, miksi ja miten nämä rajoittavat tekijät ovat asiakkaan mieleen muodostuneet. Asioiden ratkaisemiseksi ei tarvita kuukausien tai vuosien mittaista terapiaa. Sen sijaan henkisen valmennuksen avulla asiakasta autetaan pääsemään eroon rajoittavista tekijöistä tehokkaasti, nopeasti ja ennen kaikkea tarkoituksenmukaisesti.

Urheilulehden artikkelissa puhuttiin myös henkisen valmennuksen kustannuksista ja epäiltiin sen olevan esteenä mentaalivalmennuksen liian vähäiselle käytölle Suomessa. On selvää, että ammattimaisen mentaalivalmentajan palvelut maksavat jotain. Kyse ei kuitenkaan ole kustannuksesta, vaan investoinnista menestykseen. Silloin kun ammatti edellyttää menestymistä ja jos urheilijankin tulot ovat riippuvasisia menestyksestä, ei kyse voi olla kustannuksesta. Ja koska varsinkaan NLP:hen pohjautuva henkinen valmennus, jota Minna Immonenkin pitkälti soveltaa, ei edellytä mitään pitkiä terapiajaksoja vaan hakee ennen kaikkea tehokkaita keinoja asioiden ratkaisemiseksi, ei investoinnin euromääräinen suuruus voi olla esteenä.

Ehkäpä urheilijoiden ja lajivalmentajien kannattaisikin kysyä itseltään, mistä voisi vielä löytyä uusia voimavaroja menestyksen saavuttamiseksi?

keskiviikko 18. heinäkuuta 2012

Henkisellä valmennuksella menestykseen

Urheilulehden numerossa 27/2012 oli artikkeli otsikolla ”Prosessin tappio,” jossa hämmästeltiin suomalaisen huippu-urheilun eri lajien kärkinimien, kuten Jarkko Niemisen, Tero Pitkämäen ja Tommi Evilän, ailahtelevia suorituksia ja ennen kaikkea laskusuuntaista tulostasoa. Artikkelissa heitettiin ilmaan kysymys siitä, millä ajatuksella valmentautumiseen, valmennusprosessiin ja kilpailemiseen suhtaudutaan.

Artikkelissa kysyttiin myös mitä on suomalainen henkinen valmennus?

Henkinen valmennus urheilussa - kuten myös lähes kaikessa, missä halutaan saavuttaa erinomaisia tuloksia – on mielestäni eräällä tavalla kaksijakoista:

Valmentautumiseen, harjoitteluun ja valmennusprosesseihin hyödynnetään niin kutsuttua menestysvalmennusta (Success Coaching), ja
Kilpailusuorituksiin käytetään huippusuoritusvalmennusta (Peak Performance Coaching).

Huippu-urheilu on ammatti ja se vaatii kokoaikaista valmentautumista, paitsi fyysisesti ja lajikohtaisesti, myös henkisesti sekä lisäksi harjoitussalien ja -kenttien ulkopuolella.

Menestysvalmennus pureutuu mm. siihen, miten urheilija kehittää ja pitää yllä motivaatiotaan, miten hän järjestelee asiansa siten, että hänellä on optimaaliset olosuhteet ja resurssit ammattinsa harjoittamiseen. Nämä ovat eräänlaisia perusasioita. Näiden lisäksi on lukuisa määrä muita menestymiseen vaikuttavia asioita, joita huippuammattilainenkaan - tai erityisesti huippuammattilainen – ei kykene varsinaisen harjoittelunsa lomassa hallitsemaan.

Huippu-urheilijat, kuten muutkin elämässään menestystä tavoittelevat ihmiset, tarvitsevat tuekseen mentaalivalmentajan tai mentorin.

Oman lukunsa on lisäksi vielä varsinainen kilpailusuoritus, joka vaatii kaiken muun lisäksi optimaalisen henkisen tilan, jotta urheilija saisi ulosmitattua kaiken sen vuosien työn ja harjoittelun parhaalla mahdollisella tavalla. Kaikki se työ, joka esim. neljän vuoden välein käytäviin olympialaisiin on tehty, menee omalla tavallaan hukkaan, mikäli urheilija ei tärkeässä tilanteessa pysty parhaimpaan suoritukseensa. Toki huippu-urheilu on pienestä kiinni ja moni asia voi kaikesta huolimatta mennä pieleen, mutta oikeanlaisella henkisellä valmennuksella, huippusuoritusvalmennuksella, pystytään olennaisesti pienentämään epäonnistumisen mahdollisuutta ja päinvastoin luomaan tila, jossa suoritustila on optimaalinen.

Urheilulehden artikkelissa todettiin, että suomalaisessa huippu-urheilussa liian usein tulos tuo itseluottamuksen. Näin ei tarvitse olla. Itseluottamus tulee rakentaa ennen kilpailua. Tällä tavoin saadaan aikaan myös se toivottu tulos. Ja tähän henkinen valmennus antaa paljon eväitä.

torstai 27. syyskuuta 2012

Liity postituslistalle:

keskiviikko 22. elokuuta 2012

Liity postituslistalle:

sunnuntai 5. elokuuta 2012

Mistä Serena Williams sitten ammentaa henkiset voimavaransa?

Liity postituslistalle:

perjantai 3. elokuuta 2012

Liity postituslistalle:

lauantai 21. heinäkuuta 2012

Liity postituslistalle:

perjantai 20. heinäkuuta 2012

Liity postituslistalle:

keskiviikko 18. heinäkuuta 2012

Liity postituslistalle: