hannupirila: motivaatio

Näytetään tekstit, joissa on tunniste motivaatio. Näytä kaikki tekstit

torstai 10. maaliskuuta 2016

NLP-tekniikka motivoitumiseen

Aiemmassa blogissani Miten löytää motivaatio treenaamiseen? julkaisin videon, jolla kerron miten löydät itsestäsi motivaatioon liittyvät tekijät.

Tuolla videolla käsittelen mm. sellaisia aiheita kuten tavoitteesi ja mikä niissä on sinulle tärkeää. Lisäksi puhun mm. treeniohjelmasta, suunnitelmasta sekä niiden toteuttamisesta.

Tuo aiempi video on eräänlainen pohja motivaation löytämiselle, ja jos et ole sitä vielä katsonut, suosittelen, että katsot sen ensin, sillä se sisältää arvokasta tietoa motivoitumisen rakenteesta.

Alla olevalla uudella videolla puolestaan esittelen erinomaisen – ja silti helpon – NLP-tekniikan, jolla saat laukaistua itsessäsi haluamasi motivaation aina kun sitä tarvitset. Kyseinen tekniikka toimii toki vaikka et olisi aiempaa videotani katsonutkaan. Katsomalla tuon videon kuitenkin ensin, pystyt rakentamaan itsellesi vielä vahvemman perustan motivaatiollesi ja sen myötä omalle huippusuorituksellesi.

Mihin asiaan sinä haluat löytää motivaation? Treenaamiseen, työntekoon, tiskaamiseen vai johonkin ihan muuhun?

Videoon liittyvät linkit:

Miten löytäämotivaatio treenaamiseen?

NLP-koulutukset

NLP:n peruskurssi

Flow Mentaalivalmennus

Hannu Pirilä

Tilaa myös ilmainen uutiskirjeeni ja saat aika ajoin tietoa ja vinkkejä valmennusten, koulutusten, hekilökohtaisen kehittymisen sekä NLP:n maailmasta. Lupaan, etten tule tukkimaan sähköpostilaatikkoasi jatkuvilla viesteillä, vaan lähetän viestejä ainoastaan silloin tällöin, kun mielenkiintoista tiedotettavaa ilmenee.

Kirjoita alla olevan lomakkeen ylimpään kenttään sähköpostiosoitteesi, keskimmäiseen kenttään etunimesi, alimpaan kenttään sukunimesi ja klikkaa sitten "Subscribe" -painiketta. Niin helppoa sen on.

keskiviikko 27. toukokuuta 2015

Miten löytää motivaatio treenaamiseen?

Tällä kertaa julkaisenkin kirjoituksen sijaan videoblogin.

Alla olevalla videolla kerron kuinka saat itsesi motivoitua treenaamiseen, tai käytännössä mihin tahansa omaa hyvinvointiasi edistävään toimintaan.

Video on runsaan 20 minuutin pituinen, mutta varmasti katsomisen arvoinen mikäli sinä haluat saada lisää motivaatiota treenaamiseen, laihduttamiseen tai johonkin muuhun hyvinvointiasi lisäävään käyttäytymiseen ja toimintaan.

Videoon liittyvät linkit:

Oma sininen meresi -kirja

NLP-kurssit

Flow Mentaalivalmennuksen kotisivut

lauantai 12. huhtikuuta 2014

Enemmän Flow:ta!

Runsas viikko sitten olimme Flow Mentaalivalmennuksen porukalla Work goes happy –työhyvinvointitapahtumassa esittelemässä palveluitamme. Lisäksi pidimme Aleksi Litovaaran kanssa lyhyen esityksen aiheesta Burnout, boreout ja flow.

Olen aiemmin raapaissut aihetta jo blogikirjoituksessani – kas kummaa – Burnout, boreout ja flow, joten mennäänpä tällä kertaa aiheeseen hieman syvemmälle ja tutkitaan nimenomaan sitä, miten flow-tilaan pääsyä voi edesauttaa.

Vaatimukset vs. resurssit

Kaiken pohjana on aiemmassa kirjoituksessanikin esittelemäni, Chicagon yliopiston psykologian laitoksen johtajana toimineen Mihály Csíkszentmihályin esittelemä malli flow-tilan perusedellytyksestä: työtehtävien vaatimusten oikeasta suhteesta työntekijän hallussa oleviin resursseihin nähden (ja nämähän pätevät käytännössä missä kontekstissa tahansa: niin työnteossa, urheilussa kuin vaikka astioiden tiskaamisessakin).

Avataanpa tätä hieman lisää.

Mikäli työn vaatimukset ovat liian korkeat suhteessa työn suorittajan resursseihin – kuten osaaminen, koulutus, kokemus, käytettävissä oleva aika – työn suorittaja alkaa kokea stressiä. Mikäli tilanne jatkuu pitkään ja mikäli se jopa pahenee, tuloksena saattaa olla burnout – täydellinen loppuun palaminen.

Mikäli taas työn vaatimukset ovat kovin alhaiset suhteessa työn suorittajan käytössä oleviin resursseihin, työn suorittajaa uhkaa tylsistyminen ja pahimmassa tapauksessa lopulta boreout – täydellinen tylsistyminen.

Sen sijaan, mikäli työn vaatimukset ovat oikeassa suhteessa työn suorittajan käytettävissä oleviin resursseihin, syntyy yksi tärkeimmistä – tai itse asiassa kaikkein tärkein – edellytyksistä flow-tilaan pääsemiselle.

Pitäessäni taannoin yhtä ryhmävalmennusta, esittelin valmennuksen yhteydessä myös kyseisen kaavion. Eräs osallistujista katsoi kaaviota ja kuunteli kun esittelin sen. Tämän jälkeen hän totesi: ”minä olen kokenut molemmat, sekä burnoutin että boreoutin.” Kyseinen henkilö oli toiminut eräässä yrityksessä stressaavissa markkinoinnin tehtävissä kunnes oli ajautunut burnoutiin. Tästä toivuttuaan työnantaja oli empaattisesti tullut vastaan ja tarjonnut hänelle helpompia töitä puhelinvaihteessa. Tässä työssä ei taas ollut käytännössä lainkaan haastetta, joten lopputuloksena oli puolestaan boreout.

Haaste ihmisten johtamisessa, sekä myös itsensä johtamisessa, on kyky löytää se oikea balanssi työn vaatimusten ja käytössä olevien resurssien suhteen. Haastetta lisää se, että niiden balanssi ei ole stabiili: Töitä tehdessään ihmisen kokemus ja osaaminen kasvaa. Tällöin siis myös työn vaatimustason tulisi kasvaa samaa tahtia. Sama koskee koulutuksia jakursseja. Kun ihminen kouluttautuu lisää, tulisi hänen saada vastaavasti lisää haastavuutta työhönsä, oikeassa suhteessa tietenkin.

Vaikka työn vaatimusten oikea suhde käytössä oleviin resursseihin nähden onkin Csíkszentmihályin mukaan se tärkein tekijä flow-tilan saavuttamiseksi, se ei kuitenkaan vielä takaa flow-tilaan pääsyä. Tarkastellaanpa seuraavaksi hieman muita flow-tilaan vaikuttavia tekijöitä.

Työn tavoitteet

Työn tavoitteiden tulisi täyttää hyvin määriteltyjen tavoitteiden viisi perusperiaatetta:

Tavoitteet on ilmaistu positiivisessa muodossa
Ne ovat mahdollisimman hyvin henkilön itsensä alkuun panemia ja ylläpitämiä
Ne ovat yksityiskohtaisesti aistittavissa olevia
Ne ovat ekologisia
Ne ovat testattavissa olevia

Kun tavoitteet ovat selkeät ja hyvin määritellyt, ne antavat työn tekijälle selkeän suunnan hänen toiminnalleen, edesauttaen näin flow-tilaan pääsyä.

Motivaatio ja arvot

Tehtävän työn tulee olla tekijälleen motivoivaa. Motivaatio taas tulee siitä, että henkilö kokee tekevänsä työtä, joka on jollain tavoin, joko suoraan tai välillisesti, itselleen tärkeää. Se, mikä meille on tärkeää, puolestaan kuvastaa suoraan meidän omaa arvomaailmaamme.

On melko lailla selvää, että mikäli koemme työmme itsessään tärkeänä, se motivoi meitä. Mutta entä se välillisesti tärkeä työ? Avataanpa asiaa esimerkin kautta:

Minulla on kanadalainen serkku – perheetön ja selvästi varsin tyytyväinen elämäänsä, kohta 60-vuotias mies. Hänen elämänsä menee niin, että hän tekee kesäisin n. 3-4 kuukautta hullun lailla rankkaa työtä Alaskan ja Kanadan öljykentillä, tienaten ilmeisesti siitä ihan kohtuullisen korvauksen. Loput 8-9 kuukautta vuodesta hän viettää sitten ympäri maailmaa matkustellen.

Hänelle työn tekeminen mahdollistaa sen ulkopuolella elämästä täysillä nauttimisen. Vaikka en olekaan häntä käynyt öljykentillä työn touhussa katsomassa, hänen kertomustensa perusteella hän tekee työtään hyvin motivoituneena tietäen, että pian hän taas pääsee elämään juuri niin vapaasti kuin hän haluaa.

Uskomukset

Uskomukset ohjaavat ylipäätään hyvin vahvasti elämäämme. Flow-tilan saavuttamisen suhteen on luonnollisesti selvää, että mikäli emme usko suoriutuvamme työstämme, koemme sen helposti stressaavaksi. Tämä myös siitä huolimatta, että meillä oikeasti olisi kaikki edellytykset – osaaminen, kokemus, koulutus jne. – sen suorittamiseksi. Jos siitä huolimatta emme usko kykenevämme suoriutumaan tehtävästä, on käsissämme helposti raskas taakka. Uskomuksilla kun ei ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa.

Mahdollisuus keskittyä ja elää hetkessä

Jos työntekoamme häiritään jatkuvasti, voi flow:n kokeminen olla usein hyvin vaikeaa. Toisaalta ihmisellä on kyky keskittyä kovankin hälinän keskellä. Katso nyt vaikka huippu-urheilijoita suurissa urheilutapahtumissa, joissa kymmenet tuhannet ihmiset huutavat samanaikaisesti katsomossa.

Kaikilta se ei kuitenkaan onnistu yhtä helposti. Keskittymiskykyä ja hetkessä elämistä voi kuitenkin kehittää mm. meditoinnin tai mindfulnessin avulla.

Välitön palkitsevuus

Välitön palkitsevuus voi olla flow-tilaan pääsemisen kannalta yksi olennaisimpia tekijöitä. Kaiken tasoiset urheilijat pääsevät helpostikin flow-tilaan lajeissa, joissa he voivat kokea jatkuvasti pieniä onnistumisia urheilusuorituksen sisällä. Tällaisia ovat esim. monet palloilulajit, joissa pelaajat voivat lähes jatkuvalla syötöllä kokea onnistumisia mm. onnistuneiden heittojen, lyöntien, syöttöjen, laukausten ym. muodossa.

Välittömän palkitsevuuden tahdin ei kuitenkaan tarvitse olla läheskään niin nopeaa kuin mainitsemissani palloilulajeissa. Usein palkitsevuus esim. työpäivän päätteeksi voi olla aivan riittävä tekijä auttamaan flow-tilaan pääsyssä. Itse koen usein flow-tilan mm. kirjaa kirjoittaessani ja kokiessani, että synnytän tietokoneeni ruudulle hyvää tekstiä.

Oma kontrolli

Flow-tilan kannalta on myös usein tärkeää, että työn tekijä kokee itse vastaavansa työnsä tuloksesta. Jos työn tulos on liiaksi riippuvainen muiden, ulkopuolisten, panoksesta, saattaa flow-tila jäädä haaveeksi.

Edellä mainitsemissani palloilulaji-esimerkeissäni on usein joukkueessa myös muita pelaajia, joiden panos esim. ottelun lopputuloksen suhteen voi olla todella merkittävä. Näin on esimerkiksi jalkapallossa, missä omassa joukkueessakin on pelaajan itsensä lisäksi kymmenen muuta pelaajaa. Tällöin pelaajan omalla fokuksella on suuri merkitys. Keskittyykö hän enemmän siihen, mihin voi parhaiten vaikuttaa, eli omaan suoritukseensa, vai onko hänen huomionsa liikaa tekijöissä, jotka eivät ole täysin hänen hallinnassaan, kuten esim. joukkuetovereiden edesottamukset, vastustajien toimet kentällä, erotuomareiden päätökset tai peräti yleisön osallistuminen? Keskittymällä siihen, mikä on omassa kontrollissa, flow-tilaan pääsykin helpottuu.

Csíkszentmihályi on esitellyt koko joukon flow-tilaan vaikuttavia tekijöitä. Hänen mukaansa flow:lle voi kyllä ikään kuin luoda parhaat mahdolliset olosuhteet ja täten edesauttaa siihen pääsyä, mutta flow-tilaan pääsylle ei hänen mukaansa ole oikotietä.

Tanskalainen psykologi ja NLP Master Trainer Anders Piper on kuitenkin osoittanut, että näin ei onneksi ole. NLP:n avulla me voimme auttaa ihmisiä hyvinkin monella tapaa pääsemään helpommin, useammin ja nopeammin flow-tilaan. Itse asiassa, NLP-valmennuksen avulla me voimme auttaa ihmisiä usein kaikilla yllä mainituilla osa-alueilla, auttaen heitä näin kokemaan enemmän nautintoa työssään ja tarjoamalla heille myös oikotien flow-tilaan.

Tuottaako NLP-valmennus flow-tilan automaationa? Valitettavasti ei. Flow on aina kuitenkin monen tekijän summa ja aina kaikki ei natsaa niin kuin pitäisi. Mutta flow-tilaan pääsyn todennäköisyyttä voidaan kuitenkin merkittävästi parantaa NLP:n avulla.

Tilaa myös Hannu Pirilän ilmainen uutiskirje ja saat aika ajoin tietoa ja vinkkejä valmennusten, koulutusten, hekilökohtaisen kehittymisen sekä NLP:n maailmasta. Me emme tule tukkimaan sähköpostilaatikkoasi jatkuvilla viesteillä, vaan lähetämme viestejä ainoastaan silloin tällöin, kun mielenkiintoista tiedotettavaa ilmenee.

perjantai 3. elokuuta 2012

Menestyksen neljä elementtiä

Menestys ei ole sattumaa, sanotaan. NLP (neuro-lingvistinen ohjelmointi) – toisin kuin useimmat terapiamuodot, jotka etsivät syitä ikäviin asioihin ja tapahtumiin – keskittyy nimenomaan siihen, mikä toimii. Tämän mallin mukaisesti on menestymistä tutkittu runsaasti ja selvitetty mitkä ovat menestykseen vaikuttavat tärkeimmät tekijät. Lukuisia tutkimuksia ja malleja tutkittuani olen huomannut, että menestys, käytännössä missä tahansa asiassa, voidaan kiteyttää neljään elementtiin.

”Elämässä menestyminen voitaisiin määritellä onnellisuuden jatkuvana laajenemisena ja arvokkaiden tavoitteiden progressiivisena toteuttamisena… Tämän lisäksi, menestys on matka, ei päämäärä.” – Deepak Chopra

Menestyksen neljä elementtiä aukeavat kysymyksillä, joita voit kysyä itseltäsi:

1. Mitä haluat?

Mikä on se arvokas tavoite, jonka haluat saavuttaa?

”Jos et tiedä mihin olet menossa, mikä tahansa tie vie sinut sinne.” – Lewis Carroll

2. Miksi haluat sen/sitä?

Onko sinulla aito motivaatio tavoitteen saavuttamiseen? Tuleeko tavoite sisältäsi vai onko se jonkin ulkopuolisen tahon määrittelemä? Edistääkö matkasi kohti tavoitetta onnellisuuttasi?

”Menestyneimmät ihmiset ovat he, jotka todella ”uskovat” siihen mitä he tekevät. Ei niin, että he vain sanovat uskovansa. Heillä on intohimo siihen mitä he tekevät.” – Richard Bandler & John La Valle

3. Mikä estää/on estänyt sinua saavuttamasta tavoitettasi?

Mitkä ovat omat rajoittavat uskomuksesi? Onko sinulla käytössä tarvittavat resurssit tavoitettasi varten?

”Uskomukset muovaavat sen, kuinka me tunnemme, ajattelemme ja toimimme.” – Mandy Evans

4. Miten saavutat tavoitteesi?

Mikä on strategiasi ja, ennen kaikkea, minkälaista toimintaa ja käyttäytymistä menestyminen sinulta edellyttää?

”Tekemällä samoja asioita samalla tavalla, voit saavuttaa ainoastaan samanlaisia tuloksia. Mikäli haluat saada aikaan toisenlaisia tuloksia, jonkin asian täytyy muuttua.” – Hannu Pirilä

Menestyksen kaava on lopulta varsin yksinkertainen ja jokaisen toteutettavissa. Jotkut ovat löytäneet kaavan ja sen sisältämät neljä elementtiä omatoimisesti. Useimmille meistä yllä lueteltujen asioiden selvittäminen ilman apua ja ohjausta on kuitenkin vaikeaa (jos näin ei olisi, niin kaikki maailman ihmiset voisivat määritellä itsensä menestyneiksi).

NLP:hen perustuva menestysvalmennus auttaa valmennettavaa ennen kaikkea näiden neljän elementin kanssa, mutta sisältää tarvittaessa myös paljon muuta. Meistä jokainen määrittelee itse mitä menestys meille tarkoittaa. Menestysvalmennuksen tarkoituksena on paitsi auttaa valmennettavaa määrittelemään se, myös antaa hänelle apua ja oivalluksia yllä esitettyjen kysymysten selvittämiseen.

”Kun asetat suuria, mahtavia tavoitteita – saavutit niitä sitten tai et – ne asiat joita tapahtuu matkan varrella, ovat niitä, jotka tekevät elämästä upean.” – Richard Bandler

Tilaa myös Hannu Pirilän ilmainen uutiskirje ja saat aika ajoin tietoa ja vinkkejä valmennusten, koulutusten, hekilökohtaisen kehittymisen sekä NLP:n maailmasta. Me emme tule tukkimaan sähköpostilaatikkoasi jatkuvilla viesteillä, vaan lähetämme viestejä ainoastaan silloin tällöin, kun mielenkiintoista tiedotettavaa ilmenee.

perjantai 20. heinäkuuta 2012

Mentaalivalmennus urheilussa

Mentaalivalmennus – tai henkinen valmennus – urheilussa on noussut viime viikkoina näkyvästi esille Urheilulehdessä. Syynä lienee osittain paitsi alisuorittamiset tämän kesän yleisurheilun EM-kisoissa, myös huoli suomalaisurheilijoiden menestymisestä pian alkavissa Lontoon olympialaisissa.

Urheilulehden numerossa 28/2012 aihetta käsiteltiin peräti neljän sivun verran ja artikkelissa ”Päästä kiinni” haastateltiin mm. ystävääni ja kollegaani Minna Immosta. Minna valottaakin artikkelissa ansiokkaasti henkisen valennuksen merkitystä ja metodeja sekä ennen kaikkea sitä, että mentaalivalmennus vastaa parhaimmillaan juuri urheilijan tarpeisiin.

Kuten kirjoitin edellisessä blogissani ”Henkisellä valmennuksella menestykseen,” mentaalivalmennuksessa on mielestäni kaksi pääaluetta: menestysvalmennus ja huippusuoritusvalmennus. Nämä ovat kuitenkin vain kategorioita joiden avulla on tarkoitus lähinnä selkeyttää henkisen valmennuksen eri osa-alueita.

Viime kädessä, yksi tärkeimpiä asioita henkisessä valmennuksessa on selvittää mikä estää urheilijaa pääsemästä tavoitteisiinsa ja sen jälkeen auttaa urheilijaa poistamaan ne esteet.

Nämä esteet voivat liittyä motivaatioon, uskomuksiin, sisäiseen keskusteluun, mielikuviin, pelkoihin, minäkuvaan tai melkein mihin tahansa. Aina silloin tällöin henkinen valmentajakin törmää sellaisiin rajoittaviin tekijöihin ihmisen mielessä, joita ei voinut kuvitellakaan olevan olemassa. Tärkeintä on joka tapauksessa auttaa asiakasta löytämään itsestään ne keinot, joilla hän hän pääsee eroon näistä rajoittavista tekijöistä.

Nykyaikaisessa mentaalivalmennuksessa ei myöskään pureuduta niinkään niihin syihin, miksi ja miten nämä rajoittavat tekijät ovat asiakkaan mieleen muodostuneet. Asioiden ratkaisemiseksi ei tarvita kuukausien tai vuosien mittaista terapiaa. Sen sijaan henkisen valmennuksen avulla asiakasta autetaan pääsemään eroon rajoittavista tekijöistä tehokkaasti, nopeasti ja ennen kaikkea tarkoituksenmukaisesti.

Urheilulehden artikkelissa puhuttiin myös henkisen valmennuksen kustannuksista ja epäiltiin sen olevan esteenä mentaalivalmennuksen liian vähäiselle käytölle Suomessa. On selvää, että ammattimaisen mentaalivalmentajan palvelut maksavat jotain. Kyse ei kuitenkaan ole kustannuksesta, vaan investoinnista menestykseen. Silloin kun ammatti edellyttää menestymistä ja jos urheilijankin tulot ovat riippuvasisia menestyksestä, ei kyse voi olla kustannuksesta. Ja koska varsinkaan NLP:hen pohjautuva henkinen valmennus, jota Minna Immonenkin pitkälti soveltaa, ei edellytä mitään pitkiä terapiajaksoja vaan hakee ennen kaikkea tehokkaita keinoja asioiden ratkaisemiseksi, ei investoinnin euromääräinen suuruus voi olla esteenä.

Ehkäpä urheilijoiden ja lajivalmentajien kannattaisikin kysyä itseltään, mistä voisi vielä löytyä uusia voimavaroja menestyksen saavuttamiseksi?

perjantai 11. marraskuuta 2011

Visio, tavoitteet ja niiden tarkoitus

Visiolla ja unelmalla on ero. Unelma on haave jostain, joka olisi mukava saada tai saavuttaa. Visioksi unelma muuttuu silloin, kun sillä on jokin tarkoitus ja kun sen saavuttamiseksi alkaa tehdä jotain.

Lukuisat tutkimukset ovat osoittaneet, että maailman menestyneimmillä ihmisillä on muodostunut unelmasta tai haaveesta selkeä kuva, jossa vision omaava henkilö näkee itsensä haaveensa jo saavuttaneena. Kun ihminen alkaa elää tämän kuvan – visionsa - mukaisesti, hän on yleensä aloittanut matkan visionsa toteuttamiseksi. Tärkeää ei tässä vaiheessa kuitenkaan ole se, kuinka visionsa aikoo saavuttaa, vaan se, että on ylipäätään aloittanut matkan kohti visiotaan. Kun tavoite on riittävän selkeä, välineet sen saavuttamiseksi ilmestyvät kyllä mukaan.

”Kun asetat isoja, mahtavia tavoitteita – pääset niihin sitten tai et – ne asiat, joita matkan varella tapahtuu ovat niitä, jotka tekevät elämästä ihanan” - Richard Bandler

Visio

Visio on siis parhaimmillaan selkeä ja voimakas kuva siitä tilanteesta ja olotilasta, jolloin tärkeä tavoite on saavutettu. Vision päätavoite on hyvä pilkkoa sopiviin välitavoitteisiin, jotka toimivat motivoivina palkintoina matkalla kohti päätavoitetta. Miten tämä kaikki sitten tapahtuu? Otetaanpa esimerkki kamppailulajien maailmasta:

Tavoite ja välitavoitteet

Oletetaan, että olet aloittanut esimerkiksi taekwondon tai hapkidon harjoittelun ja haaveenasi on jonain päivänä saavuttaa lajissa mustan vyön arvo. Jossain vaiheessa, usein jonkin aikaa harjoiteltuasi, mutta joskus jopa ennen itse harjoittelun aloittamistakaan, saat mieleesi vahvan vision siitä, miltä tuntuu saavuttaa musta vyö. Mustaa vyötä ei kuitenkaan voi saavuttaa suoraan valkoisen vyön jälkeen, vaan välissä on suoritettava ensin muita vyöarvoja: keltainen, vihreä, sininen kokelas, sininen jne. Nämä vyöarvot valkoisen ja mustan vyön välissä toimivat erinomaisina välitavoitteina. Näistä jokaisen saavuttaminen tuntuu aina hyvältä ja palkitsevalta.

Mikäli päätavoitteenasi ei ole pelkästään mustan vyön saavuttaminen, vaan vyöarvon lisäksi haluat hallita oman lajisi erinomaisesti, voit pilkkoa välitavoitteesi vielä pienempiin osiin, esimerkiksi jokaiseen harjoituskertaan. Välitavoitteenasi voi olla suorittaa jokainen harjoitus parhaalla mahdollisella intensiteetillä ja omaksua opettajan antamia oppeja niin syvällisesti kuin mahdollista. Tällöin palkintona välitavoitteen saavuttamisesta voi olla esimerkiksi se uskomattoman hyvä tunne ja olotila, kun tietää antaneensa kaikkensa visionsa saavuttamisen eteen. Tämä pätee erityisesti niihin henkilöihin, joilla on NLP-termistön mukaan voimakas sisäinen referenssi, mikä tarkoittaa sitä, että he eivät niinkään hae ulkoisia tunnustuksia, vaan saavat motivaationsa pääasiallisesti omien tavoitteidensa saavuttamisen kautta.

Tarkoitus

Visio ja tavoitteet ovat usein välttämättömiä menestyksen saavuttamiseksi. Usein tämä ei kuitenkaan riitä. Upean vision lisäksi tarvitset mitä todennäköisimmin vielä syyn – tarkoituksen – visiosi saavuttamiseksi. Tarkoitus antaa sinulle todellisen motivaation työskennellä visiosi eteen.

Kysy itseltäsi miksi haluat saavuttaa tavoitteesi. Ja syyksi kelpaa lähes mikä tahansa. Tärkeintä on, että se on nimenomaan sinun syysi, sinun tarkoituksesi.

”Tärkeämpää on tietää miksi kuin miten” - BK Boreyko

Monelle meistä joku muu asettaa paljon tavoitteita. Työpaikalla se on todennäköisesti esimiehemme, koululaisten niskaan tavoitteita kaatavat opettajat tai vanhemmat. Harvalle meistä kuitenkaan todellista motivaatiopotkua antaa jonkun toisen asettamat tavoitteet, ja vaikka joskus näin saattaisi nopeasti tarkasteltuna tuntuakin, niin lähemmin tutkittuamme huomaamme lähes poikkeuksetta, että todellisen motivaation takana on jokin itse asettamamme tavoite.

Joskus saattaa pintapuolisesti tarkasteltuna tuntua siltä, että esimerkiksi työnantajan asettamat tavoitteet motivoivat sinut työskentelemään ahkerasti niiden eteen, mutta kun alat tarkastella asiaa hieman syvemmin saatat havaita, että todellinen syy motivaatioosi löytyykin itsestäsi.

Kenties tavoitteenasi on saada pomoltasi hyväksyntä, joka tuottaa sinulle mielihyvää (ulkoinen referenssi). Tässä tapauksessa saamasi mielihyvä on se sinun tarkoituksesi. Tai kenties haluat edetä urallasi ja saada ylennyksen, jolloin esimiehen asettamien tavoitteiden saavuttaminen todennäköisesti edesauttaa tätä pyrkimystä. Tällöin uralla eteneminen on sinun tarkoituksesi.

”Jos tavoite ei ole minun omani, riittävää sitoutumista tavoitteeseen voi olla vaikeata saada aikaan.” - Terttu Grönfors & Trygve Roos

Mikä tahansa tarkoituksesi onkin, on tärkeää, että löydät ja tunnistat sen. On myös tärkeää, että et tunne syyllisyyttä siitä, jos tarkoituksesi on oman urasi edistäminen tai oman itsetuntosi nostaminen. Mikä tahansa tavoite, joka edistää sinun onnellisuuttasi – kunhan se on eettisesti ja laillisesti hyväksyttävää – on hyväksi, sillä mitä onnellisempi itse olet, sitä paremmin kykenet myös aidosti auttamaan muita.

maanantai 17. lokakuuta 2011

Mikä on sinulle tärkeää harjoittelussasi?

Hannu Pirilä luennoimassa Hipkon
10-vuotistapahtumassa 24.10.2011

Kolmisen viikkoa sitten pidin luennon Helsingin Itsepuolustuskoulun, Hipkon, 10-vuotisjuhlissa Hotelli Rantapuiston auditoriossa, aiheena "Tavoitteet ja motivaatio osana harjoittelua." Eräs luennon aikana, ja sen jälkeenkin, nousseista kysymyksistä oli kuinka löytää oman motivaationsa ydin sekä kuinka hyödyntää sitä parhaiten omaksi hyödykseen harjoittelussa?

Mielestäni tärkein kysymys, joka sinun tulee kysyä itseltäsi, on "mikä on minulle tärkeintä tässä nimenomaisessa tavoitteessani?" Homman juju on kuitenkin siitä, että et saa tyytyä ensimmäiseen mieleesi tulevaan vastaukseen, vaan kysy taas: "mikä minulle on tärkeintä puolestaan siinä?" Jatka kysymistä aina niin kauan, kunnes koet innostuksen välähdyksen, joka saa sinut sanomaan "VAU!" Tiedät kyllä koska koet tuon innostuksen tunteen. Tunnet sen nimittäin kehossasi ja koko olemuksessasi.

Tämä on siis ydinmotivaatiosi tavoitteesi taustalla. Kun pääset kosketuksiin tuon motivaation tunteen kanssa, tee siitä voimakas kuva mielessäsi, huomaa tuntemukset kehossasi ja lisää vielä, jos niin haluat, ääniä tuohon mielikuvaan. Palauta tuo kuva, tunteet ja äänet mieleesi aina kun valmistaudut treeneihisi, niin saat lisäpotkua harjoitteluusi.

Voi myös olla hyväksi toistaa edellä mainittu kysymyssessio aina silloin tällöin, koska asiat ympärillämme muuttuvat jatkuvasti ja niin muutumme myös mekin. Ota siis selvää onko ydinmotivaatiosi muuttunut ja, mikäli tarpeellista, löydä uusi "VAUsi."

Jos sinusta tuntuu, että edellä esitetty prosessi on vaikeaa suorittaa itse, pyydä apua kokeneelta NLP- tai Sports Performance coachilta. Et tule katumaan sitä.

Sama prosessi toimii muuten kaikkien tavoitteiden suhteen, ei pelkästään harjoittelutavoitteiden.

torstai 10. maaliskuuta 2016

Liity postituslistalle:

keskiviikko 27. toukokuuta 2015

Videoon liittyvät linkit:

Liity postituslistalle:

lauantai 12. huhtikuuta 2014

Liity postituslistalle:

perjantai 3. elokuuta 2012

Liity postituslistalle:

perjantai 20. heinäkuuta 2012

Liity postituslistalle:

perjantai 11. marraskuuta 2011

Liity postituslistalle:

maanantai 17. lokakuuta 2011

Liity postituslistalle: