Näytetään tekstit, joissa on tunniste RAS-järjestelmä. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste RAS-järjestelmä. Näytä kaikki tekstit
maanantai 24. elokuuta 2015
3 yleisintä syytä miksi stressaantunut työssäkäyvä ihminen ei saa elämäänsä hallintaansa – ja kuinka korjata asia!
Näin kesälomien päättyessä moni tuskailee taas töihinpaluunsa kanssa.
Oletko koskaan pohtinut, miksi moni tavallinen työssäkäyvä ihminen kokee olevansa jatkuvasti stressaantunut eikä tunnu oikein millään saavan omaa elämäänsä hallintaansa? Alla esittelen kolme yleisintä syytä tähän, sekä – ennen kaikkea – lisäksi keinoja joilla voit selättää ongelmat.
3. Selviytymistä ilman suuntaa
Tällä tarkoitan päivästä päivään juoksemista ilman selkeää kuvaa tulevaisuudesta.
Päivät toistuvat rutiininomaisesti samoista kuvioista, kuten aamutoimista, lasten lähettämisestä kouluun, töihin menosta, töiden tekemisestä (usein kiireen keskellä), kotiin paluusta, ruuanlaitosta, lasten kuskaamisista, siivoamisesta, sohvalle lysähtämisestä, nukkumaan menosta. Väliin yritetään mahduttaa omat harrastukset, mikäli mahdollista. Jokaisen päivän tavoitteena on lähinnä selvitä päivästä ja päästä illalla nukkumaan selvitäkseen taas seuraavasta päivästä.
Kun tavoitteena on lähinnä selviytyminen, tavoitteemme kohdistuvat pääasiassa asioihin, joita haluamme välttää. Haluamme välttää myöhästymistä töistä tai palaverista, haluamme välttää ikäviä yllätyksiä sekä konflikteja töissä ja kotona, haluamme välttää sotkuisuutta jne.
Selviytyminen ilman suuntaa ei sisällä selkeää mielikuvaa omasta itsestään hyvinvoivana ja onnellisena ihmisenä, jolla on käsissään useita vaihtoehtoisia tapoja toteuttaa omia arvojaan.
Miksi tämän asian ymmärtäminen on niin tärkeää?
Aivojemme RAS-järjestelmä ohjaa meitä niitä asioita kohti, joihin kiinnitämme huomiomme. Jos tavoitteemme – ja siis huomiomme – on asioissa, joita haluamme välttää, saamme elämäämme juuri niitä asioita lisää.
Mikäli emme aseta elämällemme hyvin määriteltyjä tavoitteita, jotka ovat mm. positiivisessa muodossa – eli siis mitä kohti haluamme mennä – emme ikinä pääse eroon stressistä, konflikteista ja väsymyksestä. Lopulta vain odotamme eläkkeelle pääsyä ja kun sitten pääsemme eläkkeelle, emme enää tiedä mitä tehdä eläkkeellä. Lopulta kuolinvuoteellamme ihmettelemme, että tässäkö se minun elämäni sitten oli? Mitä merkitystä sillä lopulta oli?
Miten pääset hyödyntämään tätä asiaa välittömästi?
Ehkäpä tärkein asia tavoitteiden asettamisessa on se, että ne ovat positiivisessa muodossa. Sen sijaan, että yrittäisimme välttää myöhästymistä, tavoitteenamme tulee olla ajoissa paikalle ehtiminen. Sen sijaan, että haluamme välttää konflikteja, tavoitteenamme tulee olla esim. asioiden ratkaiseminen. Sen sijaan, että haluaisimme välttää sotkuisuutta, tavoitteenamme tulee olla siisti ja mukava ympäristö.
Näillä pääsee jo hyvään alkuun. Sen lisäksi, että meillä on positiivinen tavoite, meillä tulee olla selkeä mielikuva siitä, minkälaista haluamme elämämme olevan. Meidän tulee nähdä itsemme nauttimassa lastemme seurasta, tekevän työtä joka inspiroi, on mukavaa ja palkitsevaa, sekä ylipäätään nauttivamme elämästämme mukavassa ympäristössä ja mukavien ihmisten seurassa. Tällä tavoin kerromme aivoilleimme selkeästi mitä haluamme ja saamme aktivoitua RAS-järjestelmämme. Kun annamme RAS-järjestelmällemme selkeät ohjeet siitä, mitä haluamme, se alkaa viedä meitä niitä asioita kohti.
2. Uuvuttavat uskomukset
Tällä tarkoitan sitä, kun emme elä ja toimi omien arvojemme mukaisesti sekä sitä, että uskomuksemme omasta itsestämme, muista ihmisistä sekä ympäröivästä maailmastamme pitävät meidät kiinni nykyisessä elämänmenossamme, huolimatta siitä, että haluaisimme siihen muutosta.
Tällä en siis tarkoita mitään uskontoa, eikä arvoilla tarkoiteta minkään tuotteen, palvelun tai asian hintaa. Kyse on siis puhtaasti meidän omasta tavastamme ajatella sekä meidän omista sisäisistä prosesseistamme, jotka toimivat pääasiassa tiedostamattoman mielemme ohjaamina automaatioina.
Miksi tämän asian ymmärtäminen on tärkeää?
Mikäli esimerkiksi työmme ei tue omaa arvomaailmaamme tai elämässämme on arvoristiriitoja, koemme elämässämme jatkuvasti epämukavuutta, jota meidän on usein jopa vaikea selittää tietoisesti.
Samoin meillä voi olla huima määrä uskomuksia, jotka ovat joskus jossain tilanteessa palvelleet meitä hyvin, mutta jotka nykyään ovat muodostuneet meille elämäämme rajoittaviksi tekijöiksi.
Mikäli emme ole tietoisia omasta arvomaailmastamme, mikäli emme selvitä arvoristiriitojamme ja mikäli emme vietä enemmän aikaa niiden asioiden parissa, jotka ovat meille oikeasti tärkeitä, elämme todennäköisesti ainaisessa epämukavuuden tunteessa.
Samoin, mikäli emme tunnista rajoittavia uskomuksiamme ja muuta niitä, me tuskin pääsemme ikinä eteenpäin elämässämme, vaikka kuinka asettaisimme itsellemme positiivisia tavoitteita.
Miten pääset hyödyntämään tätä asiaa välittömästi?
Uskomuksia voi tunnistaa esimerkiksi tutkimalla miksi et ole saavuttanut jotain, jota olet kenties jo pitkään halunnut. Kysy siis itseltäsi: ”mikä estää/on estänyt minua saavuttamasta tätä?” tai ”minkä asian minussa/ajattelussani täytyy olla totta, että näin tapahtuu?” Se, mitä saat vastaukseksi, on hyvinkin todennäköisesti uskomus – muodossa tai toisessa.
Uskomusten muuttamiseen on olemassa sinänsä varsin yksinkertainen kaava:
Uskomus -> Epäilys -> Uusi uskomus
Kun olet tunnistanut rajoittavan uskomuksen, voit kyseenalaistaa ja jopa muuttaa sen kysymällä itseltäsi sarjan uusia kysymyksiä:
- Tukeeko tämä uskomus minua ja tavoitteitani?
- Tukeeko tämä uskomus hyvinvointiani ja onnellisuuttani?
- Onko tämä uskomus tarkoituksenmukainen haluamani menestyksen kannalta?
- Mikä on ollut uskomukseni hyvä tarkoitus? Mitä hyvää on uskomuksesta kiinni pitäminen tuottanut minulle?
- Onko se (uskomus/ajatus) totta?
- Voinko täysin absoluuttisesti tietää, että se on totta?
- Kuinka reagoin, mitä tapahtuu, kun uskon kyseistä ajatusta?
- Tuoko kyseinen ajatus minulle rauhaa vai stressiä elämääni?
- Mitä mielikuvia näen, menneitä ja tulevia, ja mitä fyysisiä tunteita minussa herää, kun katson noita mielikuvia?
- Mitä tunteita minussa herää, kun uskon kyseistä ajatusta?
- Alkaako minussa esiintyä mitään pakkomielteitä tai addiktioita, kun uskon kyseistä ajatusta?
- Kuinka kohtelen itseäni ja muita ihmisiä, kun uskon kyseistä ajatusta
- Mitä se maksaisi minulle jos en muutu?
- Mitä se tuottaisi minulle jos muuttuisin?
- Mitä ei tapahtuisi jos en muuttuisi?
- Kuka minä olisin ilman tuota ajatusta?
Joskus omien uskomusten tunnistaminen saattaa kuitenkin olla hankalaa. Tällöin tehokasta apua tarjoaa mm. NLP-valmennus.
1. Sytyttävä suunnitelma – tai lähinnä sen puuttuminen
Tällä tarkoitan niitä askeleita, joita sinun tulee ottaa saavuttaaksesi jotain sellaista, mitä oikeasti haluat.
Tällaisen suunnitelman on lähdettävä sinusta itsestäsi ja sen on oltava sellainen, joka motivoi sinua, suorastaan sytyttää sinussa palavan halun lähteä toteuttamaan sitä.
Sytyttävä suunnitelma ei ole suunnitelma, jonka pomosi, puolisosi, äitisi tai joku muu on sinulle antanut tehtäväksi. Sytyttävällä suunnitelmalla ei tarkoiteta suunnitelmaa, jonka avulla toteutat jonkun muun henkilön unelmia.
Miksi tämän asian ymmärtäminen on tärkeää?
Jos sinulla ei ole minkäänlaista suunnitelmaa tai ideaa siitä, mitä sinun tulisi tehdä saavuttaaksesi sen, mitä oikeasti haluat, olet elämän armoilla. Elämäsi vie sinua, sinä et johda elämääsi.
Kysymys on myös valinnoista. Voit toki antaa muiden viedä sinua. Tai sitten voit tehdä jotain, jolla on sinulle merkitystä. Kun kuolinvuoteella kysyt itseltäsi, elitkö hyvän elämän, teitkö elämästäsi elämisen arvoisen – niin elitkö? Teitkö?
Kun teemme elämässämme asioita, jotka ovat itsellemme tärkeitä ja jotka ovat hyödyksi sekä itsellemme että läheisillemme, koemme hyvää oloa ja onnellisuutta.
Miten pääset hyödyntämään tätä asiaa välittömästi?
Suunnitelmien tekoon on monenlaisia ohjeita, mutta tässä niistä mielestäni yksi parhaista ja helpoimmista:
Määritä, mitä haluat. Määritä se niin tarkoin kuin vain kykenet aistikanaviesi avulla. Tällä tarkoitan sitä, että mene mielessäsi siihen hetkeen tulevaisuudessa, kun olet saavuttanut haluamasi. Näe mielessäsi, mitä silloin näet; kuule, mitä silloin kuulet; haista, mitä silloin haistat; maista, mitä silloin haistat ja tunne, mitä silloin tunnet. Elä hetki täysin siinä maailmassa.
Tämän jälkeen käänny siinä tulevaisuuden hetkessä katsomaan menneisyyttäsi. Pistä merkille, mitä kaikkea on tapahtunut, jotta olet saavuttanut tuon kaiken. Minkälaisia askeleita sinun on täytynyt ottaa ja minkälaisia toimenpiteitä sinun on täytynyt tehdä? Ennen kaikkea: mikä on ollut ensimmäinen askeleesi?
Suunnitelmasi ei tarvitse olla täydellinen. Kaikenlaista sattuu ja tapahtuu aina elämän varrella, kaikki ei mene aina suunnitelmien mukaan. Näitä asioita ei kuitenkaan tule nähdä ja kokea epäonnistumisina, vaan oppimiskokemuksina. Tärkeintä on kuitenkin se, että sinulla on aina tiedossa, mikä on seuraava askeleesi ja että kykenet tekemään suunnitelmiisi muutoksia aina tarpeen tullen.
Ja se, että tartut toimeen ja todellakin ryhdyt toteuttamaan suunnitelmaasi!
Lisää aiheesta Oma sininen meresi -kirjassani.
Tilaa myös ilmainen uutiskirjeeni ja saat aika ajoin tietoa ja vinkkejä valmennusten, koulutusten, hekilökohtaisen kehittymisen sekä NLP:n maailmasta. Lupaan, etten tule tukkimaan sähköpostilaatikkoasi jatkuvilla viesteillä, vaan lähetän viestejä ainoastaan silloin tällöin, kun mielenkiintoista tiedotettavaa ilmenee.
Kirjoita alla olevan lomakkeen ylimpään kenttään sähköpostiosoitteesi, keskimmäiseen kenttään etunimesi, alimpaan kenttään sukunimesi ja klikkaa sitten "Subscribe" -painiketta. Niin helppoa sen on.
torstai 16. tammikuuta 2014
Aivojemme RAS-järjestelmä
Aivoissamme
toimii ja vaikuttaa hyvin mielenkiintoinen järjestelmä, jota kutsutaan nimellä
RAS. RAS tulee englanninkielen sanoista Reticular Activating System (suomeksi
Retikulaarinen aktivointijärjestelmä…). Tällä RAS:lla on meidän elämämme
kannalta kolme erittäin kiinnostavaa ja tärkeää toimintoa tai tehtävää:
- Se kontrolloi aivojemme huomiointikykyä ja valppautta
- Se toimii eräänlaisena suodattimena tietoisen ja tiedostamattoman mielen välillä
- Se toimii eräänlaisena automaattisena tavoitehakuisena servomekanismina
Kuvitellaanpa
tilanne, että olet matkalla vaikkapa New Yorkiin, USA:han. Olet lentokentällä
ja juuri selvittänyt menestyksekkäästi turvatarkastuksen ja saavut alueelle,
jossa on paljon kauppoja, baareja, kahviloita ja ravintoloita. On ruuhka-aika
ja joka puolella on paljon ihmisiä, joista jotkut kiirehtivät jonnekin, jotkut
shoppailevat, jotkut istuskelevat, jotkut juovat olutta, kuka tekee mitäkin.
Ympärilläsi on paljon ääniä ja hälinää, puhutaan eri kielillä, kilistellään
kahvikuppeja, naureskellaan. Huomaat, että sinulla on vielä jonkin verran aikaa
koneen lähtöön, joten päätän tutkailla hieman kauppojen tarjontaa.
Jonkin ajan
kuluttua havahdut yhtäkkiä kuulutukseen: ”Huomio matkustaja (sinun nimesi),
teitä pyydetään siirtymään välittömästi lähtöportille 33. Koneenne on
lähdössä.”
Kaiken tuon
ympärilläsi olevan hälinän ja muiden kuulutusten joukosta RAS-järjestelmäsi on
poiminut tuon sinulle tärkeän kuulutuksen. Aivosi ovat suodattaneen huiman
määrän informaatiota tietoisuutesi ulkopuolelle, mutta RAS-järjestelmäsi
ansiosta tuo sinulle tärkeä tieto on päässyt suodattimiesi läpi ja saa sinut
reagoimaan siihen.
Toinen
esimerkki RAS:sta: Jos olet auton omistaja tai haltija olet varmasti huomannut,
että samanlaisia autoja kuin sinulla on yllättävän paljon liikenteessä. Jopa
niin, että jos ajelet jollain hieman harvinaisemmalla merkillä ja mallilla,
niin niitäkin tuntuu olevan liikenteessä enemmän kuin mitä
rekisteröintitilastot antaisivat olettaa.
Entä
sitten, jos vaihdat automerkkiä ja/tai –mallia? Yhtäkkiä niitä samanmallisia
ja/tai –merkkisiä autoja tuntuu olevan liikenteessä paljon enemmän kuin
aiemmin!
Naisilla
vastaavana esimerkkinä saattaa toimia esimerkiksi uuden puseron tai mekon osto.
Jos olet juuri ostanut itsellesi uuden vaatekappaleen, niin eikö vain, että jos
jossain kaupungilla vain vilahtaakin joku, jolla on samanlainen vaate yllään,
huomaat sen takuuvarmasti?
Samalla
tavoin, jos olet päättänyt vaihtaa autoa tai ostaa uuden mekon,
RAS-järjestelmäsi avulla huomaat päivän lehteä lukiessasi varmasti kaikki
automainokset tai mekkomainokset sekä ilmoitukset ja aiheita käsittelevät
artikkelit.
Tällä
tavoin RAS siis päästää läpi mielesi suodattimistasi sinulle sillä hetkellä
tärkeää informaatiota ja kiinnittää tietoisen huomiosi näihin asioihin.
RAS:n kolmas
toiminto, automaattisena servomekanismina toimiminen, puolestaan toimii vähän
samalla tavoin kuin lentokoneen automaattiohjaus.
Jatketaanpa
tuota tarinaasi hieman siitä lentokentällä olosta. Olet siis kuulutuksen
jälkeen kiiruhtanut lähtöportille 33 ja ehtinyt New Yorkin koneeseen ja istut
nyt huojentuneena koneessa matkalla kohti New Yorkia. Koneen ohjaamossahan
istuu aina vähintään kaksikin pilottia, jotka vastaavat siitä, että kone lentää
turvallisesti määränpäähänsä. Tosiasiahan kuitenkin on, että kukaan heistä ei
istu koko ajan ohjaimissa aktiivisesti konetta lentäen, vaan heti kohta nousun
jälkeen ohjausvastuu siirretään automaattiohjaukselle. Järjestelmälle siis vain
kerrotaan mikä on määränpää ja sen jälkeen tämä järjestelmä huolehtii jatkuvasti
kurssinkorjauksista, pitäen huolta siitä, että kone on koko ajan matkalla
oikeaan suuntaan.
Pitkälti
samalla tavoin toimii myös RAS-järjestelmämmekin. Kun aivomme tietävät mihin me
haluamme mennä, mitkä ovat tavoitteemme elämässämme, RAS-järjestelmämme ikään
kuin aktivoituun niiltä osin ja päästää läpi ja suorastaan syöttää meille näihin
tavoitteisiimme liittyvää informaatiota, luotsaten meitä jatkuvasti kohti
määränpäätämme. Lentokoneessa automaattiohjaus antaa käskyjä koneen
moottoreille ja siivekkeille, joiden avulla nämä korjaukset ja suunnanmuutokset
toteutetaan. Ihan näin automaattinen meidän servomekanismimme ei kuitenkaan
ole. Meidän tehtäväksemme jää tuo toiminta
RAS-järjestelmämme antamien ohjeiden ja viestien perusteella.
Näin ollen
onkin äärimmäisen tärkeää, että tavoitteemme ovat oikein asetettuja, sillä
RAS-järjestelmämme vie meitä niitä asioita kohti, joita ajattelemme ja joita
pidämme tärkeänä.
“Sisäinen ohjausjärjestelmäsi vie sinua kohti niitä asioita joita ajattelet. Jos katselet päämääriesi sijaan rajoitteita, törmäät noihin rajoitteisiin koko ajan.” - Bobbe Sommer
Kun
ymmärrät RAS-järjestelmän merkityksen ja arvon, opit myös pitämään fokuksesi
sinulle tärkeissä asioissa. Kun sinulla on selkeä päämäärä ja tavoite, kun
tiedät mitä haluat, niin sinun ajatuksesi ja toimintasi alkavat
tiedostamattomastikin suuntautumaan niitä kohti.
(Kirjoitus on osa Hannu Pirilän uuden Oma sininen meresi -kirjan kolmannesta luvusta, blogikirjoituksen muotoon muokattuna)
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)