”Ihminen ei
voi olla menestynyt ennen kuin hän on onnellinen.” ”Menestys on avain
onnellisuuteen.” Vastaavanlaisia lausahduksia on maailma pullollaan. Kumpi on
siis ensin, muna vai kana?
Itse olen sitä mieltä, että
onnellisuus ja menestys kulkevat käsi kädessä, eikä kumpikaan niistä voi oikein
esiintyä ilman toista. Jotta pystymme todentamaan tämän, meidän on syytä katsoa
molempia ”väittämiä” hieman tarkemmin.
Jos lähtökohtana on, että ihminen
ei voi olla menestynyt ennen kuin hän on onnellinen, niin kysymys, joka tulee
ensimmäisenä mieleen, on: ”mikä sitten tekee ihmisestä onnellisen?”
Mielestäni ihminen on onnellinen
silloin, kun hän on tyytyväinen – tai siis onnellinen – siitä, mitä hänellä on
elämässään. Kun ihminen voi ikään kuin katsoa elämäänsä ja todeta, että hänellä
on elämässään asiat hyvin.
No, mikä sitten määrittää sen,
että ”asiat ovat hyvin?”
Mielestäni vastaus tähän on, että
se, että asiat ovat hyvin, on omalla tavallaan saavutus. Toisin sanoen: ihminen
on tällöin saavuttanut niitä asioita – olivatpa ne sitten suuria tai pieniä
asioita – joita hän pitää elämässään tärkeinä ja joita hän siis arvostaa.
Uups! Siis saavuttanut jotain?
Eikö se ole juuri eräs menestyksen määritelmistä?
Eli, katsotaanpas sitten tuota
toista väittämää, ”menestys on avain onnellisuuteen.”
Yleisesti ottaen menestykseen
liitetään, usein aiheettomasti, tarkoituksellisuus ja tavoitteellisuus. Eräs määritelmä menestykselle
onkin tavoitteiden saavuttaminen. Huomaa muuten, että tavoitteet voivat olla
minkälaisia tahansa. Jollekin tavoite voi olla saada tiskit tiskattua, toiselle
urheilukilpailun voittaminen ja kolmannelle taas vaikkapa rentoutuminen
kotisohvalla työpäivän päätteeksi.
Jos ihminen saavuttaa yllämainitut
tavoitteet, uskon, että hän on silloin vähintäänkin tyytyväinen, jos ei nyt
ehkä välttämättä vielä onnellinen – miten kukin sitten määritteleekään sen,
missä kulkee esim. tyytyväisyyden ja onnellisuuden raja.
Mutta entäpä jos asetettu tavoite
onkin henkilölle todella arvokas tavoite? Kun tavoite on todella arvokas ja
tärkeä, siihen liittyvät tunteetkin ovat silloin voimakkaampia. Kun siis
saavuttaa jonkin itselleen todella arvokkaan tavoitteen, voidaan jo varmaankin
alkaa puhumaan onnellisuuden tunteesta.
Ihmisillä on kuitenkin tapana
kyllästyä – toiset nopeammin ja toiset hitaammin – jos kaikki pysyy aina
samanlaisena. Tällaisilla onnellisuuden hetkilläkin on usein tapana pikku
hiljaa heiketä ja sen vuoksi usein ajatellaankin, että meidän tulee asettaa
itsellemme jatkuvasti uusia tavoitteita.
Itse uskon toisaalta, että tietyt
perusasiat elämässämme luovat tietyn perustan myös onnellisuudellemme.
Tällaisia asioita voivat olla esim. lapset, joiden pelkkä syntyminen elämäämme
ja olemassaolo voivat tuottaa meille jatkuvasti, vuodesta toiseen,
onnellisuuden tunnetta. Tai vaikkapa terveys tai se, että meillä on katto
päämme päällä.
Mutta nekin ovat kaikki eräällä
tavalla saavutuksia: Lapset eivät vain tulla putkahda maailmaan, terveyden eteen on tehtävä jotain (esim. saatava oikeanlaista ravintoa, harrastettava
liikuntaa jne.) ja jotenkin se kattokin on täytynyt hankkia tai rakentaa.
Toisin sanoen: ihminen voi olla
onnellinen siitä, mitä hänellä on ja se on aivan okei. Toisaalta, mitäpä jos
sitä onnellisuuden tunnettakin voisi kasvattaa ja/tai vahvistaa?
Kaikki yllä mainittu huomioiden,
Deepak Chopran määritelmä menestyksestä on paras minkä minä olen kohdannut:
”Elämässä menestyminen voitaisiin määritellä onnellisuuden jatkuvana laajenemisena ja arvokkaiden tavoitteiden progressiivisena toteuttamisena… Tämän lisäksi, menestys on matka, ei päämäärä.”
Kun tähän lisää vielä NLP:n
kehittäjän Richard Bandlerin toteamuksen
”Kun asetat isoja, mahtavia tavoitteita – pääset niihin sitten tai et – ne asiat, joita matkan varrella tapahtuu ovat niitä, jotka tekevät elämästä ihanan,”
olemme ainakin oman kokemukseni
mukaan vahvasti kiinni jatkuvasti kasvavassa onnellisuuden – ja menestyksen –
tunteessa. Avainasiana onkin siis elää tässä hetkessä, onnellisena niistä asioista
joita olemme jo tähän mennessä saavuttaneet, ja toisaalta nauttien siitä
menossa olevasta matkasta kohti itselleen tärkeitä tavoitteita.
Richard Bandler puhuu
onnellisuudesta myös alla olevassa videossa:
Tie onneen ja menestykseen on siis
lopulta periaatteessa yksinkertainen:
- Nauti siitä mitä olet jo saavuttanut
- Nauti siitä mitä kohti olet juuri nyt matkalla
Onko se todellakin noin
yksinkertaista?
Kyllä ja ei. Kysymys on todellakin
loppujen lopuksi hyvin yksinkertaisista asioista ja lopun kaiken kyse on meidän
omista ajatuksistamme. Kuten
Syd Banks asian ilmaisee:
“Olet vain yhden ajatuksen päässä onnellisuudesta, olet vain yhden ajatuksen päässä surullisuudesta.”
Meidän mielellämme vain on tapana
tehdä yksinkertaisistakin asioista monimutkaisia. Hetkestä nauttimiseen,
onnellisuuteen ja menestykseen on kuitenkin olemassa runsain määrin erilaisia tapoja ja
tekniikoita, kuten nyt vaikka NLP-koulutukset, meditaatioharjoitukset,
Mindfulness sekä huima määrä aiheeseen liittyviä kirjoja, videovalmennuksia,
sekä muita valmennuksia, joista voi monesta olla hurjastikin apua.
Mutta palatakseni kirjoituksen alussa esittämääni kysymykseen siitä, kumpi tulee ensin, onnellisuus vai menestys, vastaukseni on siis edelleenkin, että ne liittyvät oleellisesti toisiinsa ja kulkevat siis käsi kädessä – toisiinsa lempeästi nojaten.
Tilaa myös Hannu Pirilän ilmainen uutiskirje ja saat aika ajoin tietoa ja vinkkejä valmennusten, koulutusten, hekilökohtaisen kehittymisen sekä NLP:n maailmasta. Me emme tule tukkimaan sähköpostilaatikkoasi jatkuvilla viesteillä, vaan lähetämme viestejä ainoastaan silloin tällöin, kun mielenkiintoista tiedotettavaa ilmenee.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti