hannupirila: vaikuttaminen

Näytetään tekstit, joissa on tunniste vaikuttaminen. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 20. maaliskuuta 2016

Positiivisen vaikuttamisen kautta hyvää oloa

Tiedätkö sen tunteen, kun tapahtuu jotain, joka saa sinut tuntemaan, että teet elämässäsi jotain, jolla on merkitystä? Useimmiten – ellei peräti aina – tunne liittyy siihen, että olet jollain tavoin auttanut muita ihmisiä tai ympärilläsi olevaa maailmaa.

Minulle tällainen tunne tuli taas kerran eilen. Sain sähköpostiviestin mieshenkilöltä, joka oli tilannut itselleen kirjoittamani Oma sininen meresi -kirjan. Viesti oli lyhyt:

”Olet kyllä kirjasi avulla saanut aivoni sauhuaan!! Toki hyvällä tavalla:) En ole vielä lukenut kirjaasi kokonaan mutta paljon ajatuksia on herättänyt!! Neljäs luku menossa😎”

On sanoinkuvaamattoman hieno tunne, kun tietää tehneensä positiivisen vaikutuksen johonkin toiseen, vieläpä tuki tuntemattomaan ihmiseen.

Tämä lyhyt sähköpostiviesti sai ajatukseni virtaamaan. Pysähdyin ajattelemaan, kuinka paljon me itse asiassa vaikutammekaan toisiin ihmisiin, ihan päivittäin. Ja kuinka paljon me vaikutamme muihin positiivisesti. Minä uskon, että teemme sitä varsin paljon.

Pieni kannustava sana tai pelkkä kiitos voi tehdä toiseen ihmiseen positiivisen vaikutuksen ja minä uskon, että sinäkin sanot noita asioita päivittäin. Ehkä voisimme sanoa noita asioita jopa hieman enemmänkin?

Olen matkan varrella oppinut, että on paljon tehokkaampaa vaikuttaa muihin kehumalla heitä heidän hyvistä suorituksistaan kuin torumalla heitä heidän huonoista suorituksistaan. Tämä pätee niin esimiestyöhön, valmentamiseen, lasten kasvatukseen kuin koiran koulutukseenkin. Kun kerromme muille, että emme arvosta heidän käytöstään tai toimintaansa, emme vielä ilmaise heille, mitä me toivomme heidän tekevän. Sen sijaan aina kun palkitsemme heidät heidän tekemisistään, ihan vaikka vain hyväksyvillä sanoilla tai eleillä, annamme heille selkeän viestin siitä, että tätä toimintaa tai käyttäytymistä toivomme heiltä enemmän.

Me siis vaikutamme muihin ihmisiin ja ympäristöömme jatkuvasti. Joskus onkin hyvä pysähtyä ihan vain hetkeksi pohtimaan sitä, miten me vaikutamme. Kun nyt hetken pohdit asiaa, niin etkö vain huomaakin, että niistä kokemuksista, jolloin olet tehnyt jonkinlaisen positiivisen vaikutuksen muihin, saat itsellesi aivan erinomaisen hienon fiiliksen?

Vastaavasti, kun palautat mieleesi jonkin tilanteen, jolloin olet tuottanut toiselle jollain tapaa negatiivisia tunteita, eikö vain sinustakin tunnu huonolta?

Kysymys kuuluukin: kummanlaisia tunnetiloja sinä haluat itsellesi? Hyviä vai huonoja?

Viimeistään tässä vaiheessa olet varmasti tullut tietoiseksi siitä, että tehdessäsi positiivisen vaikutuksen toisiin ihmisiin, saat siitä mielihyvää itsekin. Mitäpä siis jos keskittyisit enemmän siihen?

Negatiivisella palautteellakin on ilman muuta oma paikkansa ja aikansa. Pointtini onkin se, että panostamalla enemmän vaikuttamiseen positiivisuuden kautta, saamme tulokseksi enemmän niitä asioita, joita haluamme saada. Ja sen lisäksi siitä tulee meille itsellemme hyvä olo!

Miksi me sitten kuitenkin niin usein toimimme tuon negatiivisen kautta?

Pirustako minä tiedän!

Eikä minua itse asiassa paljon kiinnostakaan.

Minua ei nimittäin niinkään kiinnosta se, miksi teemme asioita, jotka eivät tuota meille haluamaamme lopputulosta. Minua kiinnostaa paljon enemmän se, miten saamme aikaiseksi niitä asioita, joita haluamme. Tämän olen oppinut viimeistään NLP:n kautta.

Miettimällä mikä saa aikaiseksi minulle huonon tunnetilan, se ei tuota minulle haluamaani hyvää tunnetilaa. Tutkimalla sen sijaan sitä, mikä tuottaa minulle hyviä tunnetiloja, löydän tapoja saavuttaa niitä lisää. Ihan samoin kuin katsomalla huonoja suorituksia, seiväshyppääjä ei opi seiväshyppyä. Sen sijaan katsomalla ja mallintamalla hyviä suorituksia hän oppii miten seivästä hypätään.

Jostain syystä monet meistä toistavat mielessään uudelleen ja uudelleen negatiivisia kokemuksiaan – ja kokevat negatiivisia tunnetiloja.

Kyse on kuitenkin jopa isommasta asiasta kuin vain tunnetiloistamme.

Toistamalla mielessämme näitä negatiivisia kokemuksiamme, opetamme aivoillemme, että näitä me haluamme lisää. Ja niinpä juuri niitä aivomme lähtevät hakemaan. Syntyy negatiivisten ajatusten kierre.

Vastaavasti toistamalla mielessämme positiivisia kokemuksia, opetamme aivoillemme, että haluammekin enemmän niitä. Ja niinpä aivomme lähtevätkin hakemaan niitä. Syntyy positiivisten ajatusten kierre.

Monille herää mieleen kysymys, että miten sen negatiivisten ajatusten kierteen sitten saa loppumaan?

Viime kädessä vastaus on, että hallitsemalla omaa ajatteluaan. Ja se taas tarkoittaa omien mielikuviemme ja oman sisäisen keskustelumme hallintaa ja muokkaamista. Ja siihen taas avun tuovat NLP-tekniikat.

No, mitä ne sitten taas ovat ja miten niitä voi oppia?!?

Niitä oppii tietysti paljon NLP-kursseilla. Mutta kokeilepa alkuun vaikka tätä:

Palauta mieleesi jokin negatiivinen kokemus.
Kun ajattelet tätä kokemusta, huomaa, että näet siitä mielessäsi jonkun kuvan, kuvia tai kenties videon. Kiinnitä huomiosi siihen, missä tämä mielikuvasi tai videosi sijaitsee. Kuinka lähellä se on? Kuinka suuri se on? Onko se värillinen vai mustavalkoinen? Tarkka vai epätarkka? Liittyykö siihen ääniä? Huomaa myös, miltä sinusta tuntuu kun katselet mielikuvaasi ja kuuntelet siihen liittyviä ääniä.
Tee kuviin ja ääniin seuraavanlaisia muutoksia:

Jos kuva on värillinen, tee siitä musta-valkoinen.
Siirrä kuva kauemmaksi ja tee siitä pienempi ja epätarkempi.
Hiljennä äänet.

Huomaa, miltä tuo muisto nyt tuntuu.
Toista kohtaa 3 muutamia kertoja nopeasti, tehden kuvasta todella pienen ja siirtäen sen kauas kaukaisuuteen.
Huomaa, miltä sinusta nyt tuntuu. Onko asian merkitys muuttunut?

Okei, tässä mentiin kirjoituksen edetessä jo hieman etäämmälle siitä, mistä aloitin.

Viestini on kuitenkin tämä:

Me voimme hallita ajatteluamme.

Ja kun me hallitsemme ajatteluamme, me hallitsemme tunnetilojamme.

Ja kun me hallitsemme tunnetilojamme, me hallitsemme toimintaamme ja käyttäytymistämme.

Ja kun me hallitsemme toimintaamme ja käyttäytymistämme, me hallitsemme sitä, minkälaisen vaikutuksen me teemme muihin ihmisiin sekä ympäristöömme.

Ja kun me teemme ympäristöömme ja siinä oleviin ihmisiin positiivisen vaikutuksen, meille tulee itsellemme hyvä mieli.

Tilaa myös ilmainen uutiskirjeeni ja saat aika ajoin tietoa ja vinkkejä valmennusten, koulutusten, hekilökohtaisen kehittymisen sekä NLP:n maailmasta. Lupaan, etten tule tukkimaan sähköpostilaatikkoasi jatkuvilla viesteillä, vaan lähetän viestejä ainoastaan silloin tällöin, kun mielenkiintoista tiedotettavaa ilmenee.

Kirjoita alla olevan lomakkeen ylimpään kenttään sähköpostiosoitteesi, keskimmäiseen kenttään etunimesi, alimpaan kenttään sukunimesi ja klikkaa sitten "Subscribe" -painiketta. Niin helppoa sen on.

keskiviikko 10. syyskuuta 2014

Kommunikointimme merkitys

Konsultti toimitusjohtajalle: ”Kenen vastuulla on, jos työntekijäsi eivät tee sitä, mitä heidän pitäisi tehdä?”
Toimitusjohtaja: ”No, se vähän riippuu…”
Konsultti: ”Ei riipu. Vastuu on sinun.”

Periaatteessa asia on näin. Tosin toimitusjohtajaa helpottaa varmaankin tieto, että hänessä ei kuitenkaan ole mitään vikaa. Kyse on itse asiassa siitä, että asioita ei ole kommunikoitu työntekijöille oikein. Ja tämä asia voidaan muuttaa.

NLP:n (neuro-lingvistisen ohjelmoinnin) yksi perusolettamuksista on, että ”kommunikointisi merkitys on aikaansaamassasi vasteessa”. Toimitusjohtajamme tapauksessa siis voitaisiin sanoa, että mikäli hänen viestimänsä asia ei ole saanut työntekijöissä aikaan toivotunlaista käyttäytymistä ja toimintaa, hänen viestinsä ei ole tavoittanut työntekijöitä oikealla tavalla. Kommunikoinnissa ei useimmiten olekaan niin tärkeää se mitä sanoo, vaan se miten sen sanoo.

Ehkäpä suurin haasteemme kommunikaatiomme perille saamisessa on se, että viestimme vastaanottajat ovat yksilöllisiä. Toisin sanoen, viesti, jonka joku henkilö ymmärtää ja joka hän motivoi häntä toimintaan, ei saakaan jossain toisessa henkilössä aikaan samanlaista vastetta tai reaktiota.

Mistä tämä sitten johtuu?

Syitä on monia, eikä yksi sapluuna valitettavasti toimiin kaikkiin tilanteisiin. Tässä kuitenkin muutamia merkittäviä seikkoja:

Vaikuttava aistikanava

Karkeasti ottaen meidät voidaan jakaa visuaalisiin, kinesteettisiin ja auditiivisiin ihmisiin. Tosin merkille pantavaa on, että mikään aistikanavistamme ei ole niin dominoiva, etteikö muillakin aistikanavillamme olisi joskus suurtakin merkitystä. Lisäksi vaikuttava aistikanavamme voi vaihdella esim. tilanteen mukaan.

Käytännössä tämä kuitenkin tarkoittaa sitä, että jotkut meistä ottavat parhaiten vastaan visuaalista viestintää ja ymmärtävät puhetta ja tekstiä, joka sisältää runsaasti visuaalisia termejä. Toiset taas käsittelevät parhaiten kinesteettistä – tuntoaistia ja tunteita – hyödyntävää viestintää. Ja jotkut kolmannet puolestaan vastaanottavat parhaiten sanallista viestintää.

Yksinkertaistettuna, joillekin ihmisille pitää näyttää (tavalla tai toisella), mitä heidän tulisi tehdä, toiset taas ymmärtävät tekemisen kautta ja joillekin asiat pitää selittää sanallisesti.

Metaohjelmat

NLP:n metaohjelmien avulla voimme kuvata ja kartoittaa ihmisten eri piirteitä, jotka vaikuttavat heidän tapaansa ajatella, käyttäytyä ja kommunikoida. Ymmärtämällä toisen henkilön metaohjelmia voimme ymmärtää häntä paremmin sekä vaikuttaa hänen ajatteluunsa käyttämällä hänen piirteeseensä sopivaa kieltä ja käyttäytymistä.

Näitä metaohjelmia on satoja, mutta tässä muutama merkittävä kommunikointimme kannalta:

Proaktiivinen/reaktiivinen. Toiset meistä motivoituvat tekemisestä ja asioihin tarttumisesta, toiset taas haluavat harkita ja miettiä ennen toimintaa tai päätöksentekoa.

Proaktiivisille ei usein tarvitse sanoa kuin ”eiköhän ryhdytä hommiin,” kun taas reaktiiviselle toimii paremmin esim. lause: ”hetken harkittuasi olet varmasti valmis toimintaan.”

Kohti/pois. On ihmisiä, joita motivoi vahvasti se, mitä he voivat saavuttaa, mitä kohti he ovat matkalla. Sitten on myös ihmisiä, joita motivoi enemmän se, mitä he voivat välttää.

Niille, jotka motivoituvat siitä, mitä he voivat saavuttaa, kannattaa luonnollisesti kertoa siitä, mikä heitä odottaa, kun he toimivat tietyllä tavalla. Niille taasen, jotka motivoituvat siitä, mitä he voivat välttää, on hyvä esitellä sama asia kertomalla, että tekemällä näin vältät näitä ja näitä ikäviä asioita.

Sisäinen/ulkoinen referenssi. Yksinkertaistettuna: toiset meistä kaipaavat runsaasti palautetta työstään ja motivoituvat aina, kun sitä saavat (ulkoinen referenssi). Toisilla taas voi olla vahva sisäinen standardisto, joka määrittelee heille, milloin he tekevät hyvää työtä ja milloin eivät (sisäinen referenssi). Viimeksi mainittuja jatkuva palautteen saaminen suorastaan ärsyttää ja laskee heidän motivaatiotaan ja suoritustasoaan.

Menetelmät/vaihtoehdot. Jotkut suorastaan rakastavat prosesseja ja ovat jopa hukassa, ellei heillä ole selkeää menetelmää, jota noudattaa alusta loppuun. Joillekin taas on suorastaan välttämätöntä, että heillä on aina vaihtoehtoisia toimintamalleja, joista valita.

Ensin mainitut ovat yleensä hyviä saattamaan asioita loppuun, jälkimmäiset puolestaan ovat pääsääntöisesti hyviä luomaan prosesseja, mutta huonoja saattamaan niitä loppuun asti. Sillä, annatko henkilölle valmiin prosessin noudatettavaksi vai vaihtoehtoisia tapoja tehdä työ, voi olla suuri merkitys siihen ryhtyykö henkilö ylipäätään toimeen.

Kokonaisuudet/yksityiskohdat. Jotkut meistä ovat hyviä hahmottamaan ja hallitsemaan kokonaisuuksia, toiset taas innostuvat pienimmistäkin yksityiskohdista.

Jos sellaiselle ihmiselle, joka hahmottaa paremmin kokonaisuuksia, lähtee heti kertomaan yksityiskohdista, hän putoaa nopeasti kärryiltä – hänen on ensin ymmärrettävä mihin kokonaisuuteen asia liittyy. Yksityiskohdistakin voidaan tämän jälkeen kertoa, mutta ne eivät välttämättä häntä erityisesti innosta. Ihmiselle, joka innostuu yksityiskohdista, voi toisaalta hyvin välittää ensin nk. ison kuvan, kunhan pian mennään kuitenkin asian yksityiskohtiin. Jos yksityiskohtiin ei mennä, tällainen ihminen voi helposti tulla levottomaksi.

Yllä esitellyt asiat ovat tiivistettyjä esimerkkejä niiden merkityksestä kommunikointiimme, eivät siis missään tapauksessa kattava esittely niistä. Näiden lisäksi on vielä koko joukko muitakin asioita, jotka vaikuttavat siihen, meneekö viestimme perille ja saako se aikaan niitä vasteita vastaanottajissaan, joita me toivomme saavamme aikaan.

NLP-koulutuksissa käydään läpi huima määrä asioita ja tekniikoita, joiden avulla voimme merkittävästi edesauttaa viestimme aikaansaamaa vaikutusta. Vaikuttava kommunikointi on todellakin meidän kaikkien opittavissa oleva taito, olipa roolisi sitten työpaikan esimies, opettaja, myyjä, isä, äiti tai mitä tahansa muuta, jossa tarvitset taitoja viestisi perille saattamisessa.

Kysymys kuuluukin lähinnä: Mitä kaikkea se mahdollistaisi sinulle, jos saisit viestinnälläsi aikaan juuri sellaisia vasteita muissa ihmisissä, joita haluat?

Tilaa myös Hannu Pirilän ilmainen uutiskirje ja saat aika ajoin tietoa ja vinkkejä valmennusten, koulutusten, hekilökohtaisen kehittymisen sekä NLP:n maailmasta. Me emme tule tukkimaan sähköpostilaatikkoasi jatkuvilla viesteillä, vaan lähetämme viestejä ainoastaan silloin tällöin, kun mielenkiintoista tiedotettavaa ilmenee.