Enemmän Flow:ta!

Runsas viikko sitten olimme Flow Mentaalivalmennuksen porukalla Work goes happy –työhyvinvointitapahtumassa esittelemässä palveluitamme. Lisäksi pidimme Aleksi Litovaaran kanssa lyhyen esityksen aiheesta Burnout, boreout ja flow.

Olen aiemmin raapaissut aihetta jo blogikirjoituksessani – kas kummaa – Burnout, boreout ja flow, joten mennäänpä tällä kertaa aiheeseen hieman syvemmälle ja tutkitaan nimenomaan sitä, miten flow-tilaan pääsyä voi edesauttaa.

Vaatimukset vs. resurssit

Kaiken pohjana on aiemmassa kirjoituksessanikin esittelemäni, Chicagon yliopiston psykologian laitoksen johtajana toimineen Mihály Csíkszentmihályin esittelemä malli flow-tilan perusedellytyksestä: työtehtävien vaatimusten oikeasta suhteesta työntekijän hallussa oleviin resursseihin nähden (ja nämähän pätevät käytännössä missä kontekstissa tahansa: niin työnteossa, urheilussa kuin vaikka astioiden tiskaamisessakin).

Avataanpa tätä hieman lisää.

Mikäli työn vaatimukset ovat liian korkeat suhteessa työn suorittajan resursseihin – kuten osaaminen, koulutus, kokemus, käytettävissä oleva aika – työn suorittaja alkaa kokea stressiä. Mikäli tilanne jatkuu pitkään ja mikäli se jopa pahenee, tuloksena saattaa olla burnout – täydellinen loppuun palaminen.

Mikäli taas työn vaatimukset ovat kovin alhaiset suhteessa työn suorittajan käytössä oleviin resursseihin, työn suorittajaa uhkaa tylsistyminen ja pahimmassa tapauksessa lopulta boreout – täydellinen tylsistyminen.

Sen sijaan, mikäli työn vaatimukset ovat oikeassa suhteessa työn suorittajan käytettävissä oleviin resursseihin, syntyy yksi tärkeimmistä – tai itse asiassa kaikkein tärkein – edellytyksistä flow-tilaan pääsemiselle.

Pitäessäni taannoin yhtä ryhmävalmennusta, esittelin valmennuksen yhteydessä myös kyseisen kaavion. Eräs osallistujista katsoi kaaviota ja kuunteli kun esittelin sen. Tämän jälkeen hän totesi: ”minä olen kokenut molemmat, sekä burnoutin että boreoutin.” Kyseinen henkilö oli toiminut eräässä yrityksessä stressaavissa markkinoinnin tehtävissä kunnes oli ajautunut burnoutiin. Tästä toivuttuaan työnantaja oli empaattisesti tullut vastaan ja tarjonnut hänelle helpompia töitä puhelinvaihteessa. Tässä työssä ei taas ollut käytännössä lainkaan haastetta, joten lopputuloksena oli puolestaan boreout.

Haaste ihmisten johtamisessa, sekä myös itsensä johtamisessa, on kyky löytää se oikea balanssi työn vaatimusten ja käytössä olevien resurssien suhteen. Haastetta lisää se, että niiden balanssi ei ole stabiili: Töitä tehdessään ihmisen kokemus ja osaaminen kasvaa. Tällöin siis myös työn vaatimustason tulisi kasvaa samaa tahtia. Sama koskee koulutuksia jakursseja. Kun ihminen kouluttautuu lisää, tulisi hänen saada vastaavasti lisää haastavuutta työhönsä, oikeassa suhteessa tietenkin.

Vaikka työn vaatimusten oikea suhde käytössä oleviin resursseihin nähden onkin Csíkszentmihályin mukaan se tärkein tekijä flow-tilan saavuttamiseksi, se ei kuitenkaan vielä takaa flow-tilaan pääsyä. Tarkastellaanpa seuraavaksi hieman muita flow-tilaan vaikuttavia tekijöitä.

Työn tavoitteet

Työn tavoitteiden tulisi täyttää hyvin määriteltyjen tavoitteiden viisi perusperiaatetta:

1. Tavoitteet on ilmaistu positiivisessa muodossa
2. Ne ovat mahdollisimman hyvin henkilön itsensä alkuun panemia ja ylläpitämiä
3. Ne ovat yksityiskohtaisesti aistittavissa olevia
4. Ne ovat ekologisia
5. Ne ovat testattavissa olevia

Kun tavoitteet ovat selkeät ja hyvin määritellyt, ne antavat työn tekijälle selkeän suunnan hänen toiminnalleen, edesauttaen näin flow-tilaan pääsyä.

Motivaatio ja arvot

Tehtävän työn tulee olla tekijälleen motivoivaa. Motivaatio taas tulee siitä, että henkilö kokee tekevänsä työtä, joka on jollain tavoin, joko suoraan tai välillisesti, itselleen tärkeää. Se, mikä meille on tärkeää, puolestaan kuvastaa suoraan meidän omaa arvomaailmaamme.

On melko lailla selvää, että mikäli koemme työmme itsessään tärkeänä, se motivoi meitä. Mutta entä se välillisesti tärkeä työ? Avataanpa asiaa esimerkin kautta:

Minulla on kanadalainen serkku – perheetön ja selvästi varsin tyytyväinen elämäänsä, kohta 60-vuotias mies. Hänen elämänsä menee niin, että hän tekee kesäisin n. 3-4 kuukautta hullun lailla rankkaa työtä Alaskan ja Kanadan öljykentillä, tienaten ilmeisesti siitä ihan kohtuullisen korvauksen. Loput 8-9 kuukautta vuodesta hän viettää sitten ympäri maailmaa matkustellen.

Hänelle työn tekeminen mahdollistaa sen ulkopuolella elämästä täysillä nauttimisen. Vaikka en olekaan häntä käynyt öljykentillä työn touhussa katsomassa, hänen kertomustensa perusteella hän tekee työtään hyvin motivoituneena tietäen, että pian hän taas pääsee elämään juuri niin vapaasti kuin hän haluaa.

Uskomukset

Uskomukset ohjaavat ylipäätään hyvin vahvasti elämäämme. Flow-tilan saavuttamisen suhteen on luonnollisesti selvää, että mikäli emme usko suoriutuvamme työstämme, koemme sen helposti stressaavaksi. Tämä myös siitä huolimatta, että meillä oikeasti olisi kaikki edellytykset – osaaminen, kokemus, koulutus jne. – sen suorittamiseksi. Jos siitä huolimatta emme usko kykenevämme suoriutumaan tehtävästä, on käsissämme helposti raskas taakka. Uskomuksilla kun ei ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa.

Mahdollisuus keskittyä ja elää hetkessä

Jos työntekoamme häiritään jatkuvasti, voi flow:n kokeminen olla usein hyvin vaikeaa. Toisaalta ihmisellä on kyky keskittyä kovankin hälinän keskellä. Katso nyt vaikka huippu-urheilijoita suurissa urheilutapahtumissa, joissa kymmenet tuhannet ihmiset huutavat samanaikaisesti katsomossa.

Kaikilta se ei kuitenkaan onnistu yhtä helposti. Keskittymiskykyä ja hetkessä elämistä voi kuitenkin kehittää mm. meditoinnin tai mindfulnessin avulla.

Välitön palkitsevuus

Välitön palkitsevuus voi olla flow-tilaan pääsemisen kannalta yksi olennaisimpia tekijöitä. Kaiken tasoiset urheilijat pääsevät helpostikin flow-tilaan lajeissa, joissa he voivat kokea jatkuvasti pieniä onnistumisia urheilusuorituksen sisällä. Tällaisia ovat esim. monet palloilulajit, joissa pelaajat voivat lähes jatkuvalla syötöllä kokea onnistumisia mm. onnistuneiden heittojen, lyöntien, syöttöjen, laukausten ym. muodossa.

Välittömän palkitsevuuden tahdin ei kuitenkaan tarvitse olla läheskään niin nopeaa kuin mainitsemissani palloilulajeissa. Usein palkitsevuus esim. työpäivän päätteeksi voi olla aivan riittävä tekijä auttamaan flow-tilaan pääsyssä. Itse koen usein flow-tilan mm. kirjaa kirjoittaessani ja kokiessani, että synnytän tietokoneeni ruudulle hyvää tekstiä.

Oma kontrolli

Flow-tilan kannalta on myös usein tärkeää, että työn tekijä kokee itse vastaavansa työnsä tuloksesta. Jos työn tulos on liiaksi riippuvainen muiden, ulkopuolisten, panoksesta, saattaa flow-tila jäädä haaveeksi.

Edellä mainitsemissani palloilulaji-esimerkeissäni on usein joukkueessa myös muita pelaajia, joiden panos esim. ottelun lopputuloksen suhteen voi olla todella merkittävä. Näin on esimerkiksi jalkapallossa, missä omassa joukkueessakin on pelaajan itsensä lisäksi kymmenen muuta pelaajaa. Tällöin pelaajan omalla fokuksella on suuri merkitys. Keskittyykö hän enemmän siihen, mihin voi parhaiten vaikuttaa, eli omaan suoritukseensa, vai onko hänen huomionsa liikaa tekijöissä, jotka eivät ole täysin hänen hallinnassaan, kuten esim. joukkuetovereiden edesottamukset, vastustajien toimet kentällä, erotuomareiden päätökset tai peräti yleisön osallistuminen? Keskittymällä siihen, mikä on omassa kontrollissa, flow-tilaan pääsykin helpottuu.

Csíkszentmihályi on esitellyt koko joukon flow-tilaan vaikuttavia tekijöitä. Hänen mukaansa flow:lle voi kyllä ikään kuin luoda parhaat mahdolliset olosuhteet ja täten edesauttaa siihen pääsyä, mutta flow-tilaan pääsylle ei hänen mukaansa ole oikotietä.

Tanskalainen psykologi ja NLP Master Trainer Anders Piper on kuitenkin osoittanut, että näin ei onneksi ole. NLP:n avulla me voimme auttaa ihmisiä hyvinkin monella tapaa pääsemään helpommin, useammin ja nopeammin flow-tilaan. Itse asiassa, NLP-valmennuksen avulla me voimme auttaa ihmisiä usein kaikilla yllä mainituilla osa-alueilla, auttaen heitä näin kokemaan enemmän nautintoa työssään ja tarjoamalla heille myös oikotien flow-tilaan.

Tuottaako NLP-valmennus flow-tilan automaationa? Valitettavasti ei. Flow on aina kuitenkin monen tekijän summa ja aina kaikki ei natsaa niin kuin pitäisi. Mutta flow-tilaan pääsyn todennäköisyyttä voidaan kuitenkin merkittävästi parantaa NLP:n avulla.



Tilaa myös Hannu Pirilän ilmainen uutiskirje ja saat aika ajoin tietoa ja vinkkejä valmennusten, koulutusten, hekilökohtaisen kehittymisen sekä NLP:n maailmasta. Me emme tule tukkimaan sähköpostilaatikkoasi jatkuvilla viesteillä, vaan lähetämme viestejä ainoastaan silloin tällöin, kun mielenkiintoista tiedotettavaa ilmenee.

Kirjoita alla olevan lomakkeen ylimpään kenttään sähköpostiosoitteesi, keskimmäiseen kenttään etunimesi, alimpaan kenttään sukunimesi ja klikkaa sitten "Subscribe" -painiketta. Niin helppoa sen on.

Liity postituslistalle:

* indicates required

Email Address *

First Name

Last Name