”Pyrimme toiminnallamme aina johonkin tavoitteeseen. Tavoitteet tosin voivat olla tiedostettuja tai tiedostamattomia.” - Terttu Grönfors & Trygve Roos
Kaikella, mitä me teemme on todellakin aina jokin tavoite takana. Mietipä vaikka itse: Menet treeneihin. Tämän toiminnan takana saattaa olla esimerkiksi tavoite kilpailumenestys tai kunnonkohotus. Tai kenties vain ”ajan tappaminen, kun ei ole muutakaan tekemistä”. Tavoite sekin.
Entäpä sitten vaikka vain sohvalla löhöily? Sillä nyt tuskin on mitään tarkoitusta? Aivan varmasti on. Tavoitteesi voi olla esimerkiksi rentoutuminen tai kenties tuo sama ”ajan tappaminen”. Tarkoitus voi myös olla, kuten yllä oleva lainaus toteaa, täysin tiedostamaton. Jokin tarkoitus siis kaiken tekemisemme ja toimintamme taustalta kuitenkin aina löytyy.
Jos tarkoituksesi on esimerkiksi tuo ”ajan tappaminen”, voit myös kysyä itseltäsi: kumpi yllä olevista vaihtoehdoista mahtaisi olla sinulle hyödyllisempi tapa saavuttaa tuo tavoite?
”On todistettu moneen kertaan, että mikäli sinulla ei ole tavoitteita, on todennäköistä, että et koskaan löydä mitä todella haluat.” - Shelle Rose Charvet
Tavoitteet ovat siis meille tärkeitä, sillä ne ohjaavat elämäämme. On siis myös tärkeää, että tiedät mitä haluat tavoitella ja ennen kaikkea miksi haluat tavoitella sitä, mitä tavoittelet. Tuo ”miksi” on juuri se, mikä tekee tavoitteestasi elämäsi arvoisen.
Lukuisat tutkimukset ovat osoittaneet, että jopa 90 – 95 %:a ihmisistä eivät tietoisesti ja järjestelmällisesti pyri saavuttamaan tavoitteitaan. Jos kerran itselleen tärkeän tavoitteen saavuttaminen tekee elämästä mielekkäämpää, niin miksi useampi meistä ei pyri tavoitteitaan saavuttamaan?
Vastaus on: rajoittavat uskomukset ja paradigmat.
Mitä ne sitten ovat?
Uskomukset ovat yksittäisen ihmisen käsityksiä todellisuudesta. Jokaisella meistä on oma uskomusjärjestelmämme, joka ohjaa ajatteluamme ja toimintaamme. Rajoittava uskomus on puolestaan sellainen uskomus todellisuudesta, joka rajoittaa ihmisen toimintaa. Tällainen rajoittava uskomus saattaa esimerkiksi olla jokin käsityksesi siitä mihin kykenet, kuten: ”minä en opi ikinä vieraita kieliä”. Useimmiten tällaisella rajoittavalla uskomuksella ei ole mitään tekemistä sen todellisuuden kanssa, mitä oikeasti kykenet tekemään.
Paradigmalla puolestaan tarkoitetaan tässä yhteydessä eräänlaista oikeana pidettyä, yleisesti hyväksyttyä ja auktoriteetin asemassa olevaa viitekehystä ja sen mukaista toimintatapaa. Yksinkertaistettuna: syvään juurtuneita, opittuja toimintamalleja ja -tapoja. Eräänlaisia paradigmoja ovat mm. tavat, joita toistat päivästä toiseen: miten pukeudut, miten harjaat hampaasi, miten laitat kätesi ristiin ja – suuremmassa mittakaavassa – jopa miten ansaitset elantosi. Paradigma on eräällä tavalla sinun mukavuusalueesi, tuttu ja turvallinen toimintamallisi.
Koska paradigma on siis eräänlainen syvään juurtunut tapa/käyttäytyminen, se toimii usein rajoittavan uskomuksen lailla. Tämä tarkoittaa myös sitä, että jos et käyttäytymällä nykyisten paradigmojesi mukaisesti kykene saavuttamaan tavoitettasi tai unelmaasi, sinun tulee muuttaa paradigmojasi. Toisaalta myös paradigmojen taustalla on usein jokin uskomus, joten muuttamalla uskomuksiasi, muutat usein myös paradigmojasi.
Kuulostaako kovin teoreettiselta? Otetaanpa mielikuvallinen esimerkki kamppailulajien harjoittelusta: Oletetaan, että tavoitteenasi on mustan vyön saavuttaminen vaikka taekwondossa. Harjoittelet ehkä 1-2 kertaa viikossa ja muun vapaa-ajan vietät kenties videopelejä pelaten, herkkuja syöden ja televisiota katsoen. Jotta selviytyisit mustan vyön kokeesta, sinun tulisi kuitenkin mm. kehittää lihaskestävyyttäsi ja notkeuttasi sekä hallita vaadittavat tekniikat erinomaisesti. Sinä taasen ”vihaat mm. kuntopiiriä ja venyttelyä”, etkä halua harjoittaa niitä. Mustan vyön saavuttaminen kuitenkin edellyttää niitä. Jotta siis saavuttaisit mustan vyön, sinun on astuttava pois mukavuusalueeltasi ja muutettava syvälle juurtuneita tapojasi, paradigmojasi, ja harjoiteltava uudella tavalla.
Mistä nämä rajoittavat uskomukset ja paradigmat sitten oikein ovat tulleet?
Tämä selviää ehkä parhaiten Tri Thurman Fleetin kehittämän ja Bob Proctorin modifioiman kuvauksen perusteella:
Havainnoimme ympäristöämme aistiemme kautta, joita ovat näkö-, kuulo-, tunto-, haju- ja makuaistimme. Näiden aistiemme perusteella olemme muodostaneet - ja jatkuvasti muokkaamme – kuvaamme maailmastamme. Kokemamme todellisuus on siis se, jonka olemme aistiemme kautta muodostaneet, ja tämä kaikki on taltioituneena tiedostamattomassa mielessämme, alitajunnassamme.
Eräänlaisena suodattimena aistien ja tiedostamattoman mielen välillä toimii, Proctorin ja Fleetin mukaan, tietoinen mielemme. Tietoinen mielemme järkeilee, ajattelee ja tekee tietoisia päätelmiä kaikesta siitä informaatiosta, jota otamme jatkuvasti vastaan. Se voi näin ollen koska tahansa esimerkiksi hylätä tai hyväksyä jonkin ajatuksen tai idean.
Tiedostamaton mielemme sen sijaan ei kykene hylkäämään mitään, vaan se hyväksyy kaiken sen mitä tietoinen mielemme sille sanoo. Tästä kaikesta tiedostamaton mielemme mm. rakentaa meille meidän tunnemaailmamme.
Ollessamme pieniä lapsia, tietoinen mielemme – järkeily ja ajattelu – ei ole vielä kehittynyt ja mielemme on kuin avonainen malja, yllä oleva tikku-ukko ilman ison pallon ylempää puolikasta. Tällöin tiedostamaton mielemme yksinkertaisesti ottaa vastaan kaiken mitä sinne aistiemme kautta ”kaadetaan”. Kaikki ympärillämme olevat ihmiset pääsevät siis heittämään omat aineksensa mielemme keitokseen. Mukana tulevat siis kaikki heidän omat uskomuksensa ja paradigmansa – kaikkien hyvien ja hyödyllisten lisäksi myös kaikki heidän rajoittavat uskomuksensa ja paradigmansa. Näin tapahtuu, kunnes oma järkeilymme ja ajattelumme alkaa kehittyä ja muodostamme pikku hiljaa oman suodattimemme.
On varsin hyödyllistä ymmärtää, että suurin osa rajoittavista uskomuksistamme ja paradigmoistamme on siis muualta opittua, emmekä ole mitenkään voineet vaikuttaa niiden syntyyn ja olemassaoloon alitajunnassamme. Ja koska ne ovat siis syvään juurtuneita, niiden muuttaminen voi olla hyvinkin vaikeaa. Hyvä uutinen kuitenkin on, että sinä voit muuttaa niitä – olit sitten kuinka vanha hyvänsä.
Vaikka Proctorin ja Fleetin näkemys onkin monilta osin vanhentuneeseen käsitykseen perustuva, kuvaa se uskomusten ja paradigmojen syntyä varsin hyvin.
Nykytietämyksen perusteella käyttäytymiseemme liittyy monia muitakin tekijöitä, kuten arvomaailmamme sekä nk. metaohjelmat ja ankkurit. Nämä muodostavat myös, mm. aistikanavasuodattimiemme lisäksi, eräänlaisia suodattimia, joiden läpi suodatamme ulkopuolelta tulevaa informaatiota. Tämän kaiken lisäksi meillä on myös omat sisäiset prosessimme, joiden avulla käsittelemme aivoissamme olevaa tietoa. Kommunikointimme ja käyttäytymisemme muodostumista nykytietämyksen mukaan havainnollistaa kokonaisvaltaisemmin oheinen kuvio.
Uskomusten ja paradigmojen muuttaminen
Uskomusten ja paradigmojen muuttamiseen on tietääkseni kaksi pääasiallista keinoa. Perinteinen tapa on muuttaa tietoista ajattelua ja antaa tietoisen mielen muuttaa tiedostamattoman mielen maailmaa toistuvien suggestioiden avulla, joskus melko pitkänkin ajan kuluessa. Tämä keino vaatii pitkäjänteisyyttä ja päättäväisyyttä, mutta sillä on myös todistettavasti saatu aikaiseksi pysyviä tuloksia.
”Mitä me ajattelemme, sellaisiksi me tulemme” - Earl Nightingale
Toinen keino on käyttää NLP:n (Neuro-Linguistic Programming) tekniikoita, joiden avulla pystytään usein saavuttamaan muutoksia jopa muutamissa minuuteissa. Jossain näiden välimaastossa toimii lisäksi myös hypnoosi, jota käytetään paljolti osana NLP-tekniikoita. Hypnoosissa alitajuntaamme voidaan niin ikään syöttää suggestioita, mutta transsitilan ansiosta toistoja ei yleensä tarvita yhtä useita kuin edellä esitetyssä ”perinteisessä” mallissa.
Mikäli siis haluat muuttaa oman uskomuksesi, että et esimerkiksi kerta kaikkiaan kykene oppimaan vieraita kieliä, voit alkaa antamaan itsellesi toistuvia suggestioita, kuten: ”Minä opin vieraita. Minulla on kaikki ne taidot, joita vaaditaan vieraiden kielten oppimiseen. Minä osaan vieraita kieliä. Minä olen hyvä vieraissa kielissä.” Kun olet toistanut näitä suggestioita useita kertoja päivässä usean päivän ajan, huomaat jonain päivänä yksinkertaisesti hallitsevasi vieraita kieliä – edellyttäen tietysti lisäksi, että olet ainakin jonkin verran myös opiskellut näitä kieliä.
”Jos haluamme saada aikaan toisenlaisia tuloksia, meidän on muutettava ajatuksiamme, toimintaamme ja tunnetilaamme.” - Terttu Grönfors & Trygve Roos
NLP-tekniikoita varten tarvitset mitä todennäköisimmin jonkun henkilökohtaisen ohjaajan. Tekniikoita voi opetella tekemään itsekin, mutta minä ainakin olen huomannut, että vaikka itse osaankin niitä toisille ohjata, niiden tekeminen itselleen on usein huomattavasti vaikeampaa, varsinkin aluksi. Tässäkin asiassa harjoitus tosin tekee mestarin.
Tärkein viesti kuitenkin on, että sinä pystyt muuttamaan elämääsi rajoittavia uskomuksiasi ja paradigmojasi. Helppoa se ei aina välttämättä ole ja se vaatii käytännössä aina jonkinlaisia uhrauksia tai jonkinlaista panostusta, mutta toisaalta muutoksista koituva palkinto saattaa olla elämänlaatusi paraneminen aivan huikealla tavalla.
Tilaa myös Hannu Pirilän ilmainen uutiskirje ja saat aika ajoin tietoa ja vinkkejä valmennusten, koulutusten, hekilökohtaisen kehittymisen sekä NLP:n maailmasta. Me emme tule tukkimaan sähköpostilaatikkoasi jatkuvilla viesteillä, vaan lähetämme viestejä ainoastaan silloin tällöin, kun mielenkiintoista tiedotettavaa ilmenee.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti