Minkälaista videota katselet?

Minulta kysytään usein: ”Jos kerran kaiken toimintamme ja tekemisemme taustalla on aina jokin tavoite ja tarkoitus, miksi sitten niin monet ihmiset tekevät asioita, jotka eivät palvele heitä ja heidän tavoitteitaan ja arvojaan?”

Tähän on oikeastaan, luokittelutavoista riippuen, neljä pääasiallista syytä: rajoittavat uskomukset, arvohierarkiset seikat, pelot sekä välittömän nautinnon halu. Koska olen olen kirjoittanut jo aiemmin enemmänkin uskomuksista ja arvoista, niin muutama sananen kahdesta jälkimmäisestä lienee paikallaan.

Pelot kahlitsevat ihmisiä monin eri tavoin. Monet ihmiset tekevät työtä, josta eivät pidä, jotkut jopa sellaista, jota suorastaan vihaavat. Miksi? Miksi he eivät sanoudu irti työstään? Taustalla on hyvin usein pelko. Pelko uuden työpaikan löytämisestä, pelko toimeentulon suhteen, pelko statusarvon menettämisestä, pelko muiden mielipiteistä, pelko yksinäisyydestä, pelko tulevaisuudesta, pelko ties mistä.

“Hengissä säilymisen halu ei ole ihmisen voimakkain vietti. Voimakkain vietti ihmisissä on tehdä sitä, mikä on tuttua.” - Virginia Satir

Me teemme mieluummin sitä, mikä on meille tuttua. Me siis elämme mieluummin meille tutussa kärsimyksessä kuin otamme rohkean askeleen kohti jotain sellaista, joka toisi meille hyvää oloa. Kun pysymme kärsimyksessä, tiedämme ainakin mikä meitä odottaa. Irtisanoutuminen vihaamastamme työstä tai ihmissuhteesta pelottaa meitä, vaikka tiedämme sen todennäköisesti johtavan johonkin parempaan.

Pelot kahlitsevat meitä. Ne estävät meitä näkemästä niitä vaihtoehtoja, joita meillä todellisuudessa on edessämme. Monet peloistamme perustuvat myös uskomuksiimme ja niitä sekä niiden muuttamista käsittelen tarkemmin uudessa kirjassani nimeltään Oma sininen meresi.

Monet meistä myös valitsevat välittömän pienen nautinnon myöhemmin tulossa olevan suuremman nautinnon sijaan. Tämä taas johtuu pitkälti siitä, että emme katso edessämme olevaa videota elämästämme riittävän pitkälle. Monet meistä näkevät mielessään esim. sohvalla löhöilyn, herkkujen syömisen tai baarissa hengailun tuoman välittömän mielihyvän ja valitsevat sen, ennen kuin katsovat videotaan pidemmälle. Jos me katsoisimme mielikuvavideotamme hieman pidemmälle, näkisimme itsemme tyytymättöminä siihen, että emme ole saaneet aikaiseksi itsellemme arvokkaita asioita, näkisimme baari-iltaa seuraavan krapulan tai näkisimme itsemme lihovan ja voivan huonosti.

Tämä videon katselu pätee myös pelkoihimme. Kuten olen esittänyt mm. kirjoituksessani Eroon huonoista tunteista, me voimme valita sen, mihin me kiinnitämme huomiomme. Näemmekö mielikuvavideossamme itsemme työttömänä, rahattomana ja ystävämme menettäneenä, vai näemmekö itsemme uudessa, innostavassa työpaikassa tai uudessa lämpimässä ihmissuhteessa? Kyse on meidän omista ajatuksistamme, meidän omista mielikuvistamme ja meidän omasta sisäisestä keskustelustamme. Me voimme itse valita millaisia mielikuvia me katsomme ja mitä me sanomme itsellemme päämme sisällä.

Valitse siis millaisia elokuvia katselet mielessäsi ja katsele niitä riittävän pitkään, jotta näet myös valintojesi seuraukset!

(Kirjoitus on osa Hannu Pirilän uuden Oma sininen meresi -kirjan neljännestä luvusta, blogikirjoituksen muotoon muokattuna)

Tilaa myös Hannu Pirilän ilmainen uutiskirje ja saat aika ajoin tietoa ja vinkkejä valmennusten, koulutusten, hekilökohtaisen kehittymisen sekä NLP:n maailmasta. Me emme tule tukkimaan sähköpostilaatikkoasi jatkuvilla viesteillä, vaan lähetämme viestejä ainoastaan silloin tällöin, kun mielenkiintoista tiedotettavaa ilmenee.

Kirjoita alla olevan lomakkeen ylimpään kenttään sähköpostiosoitteesi, keskimmäiseen kenttään etunimesi, alimpaan kenttään sukunimesi ja klikkaa sitten "Subscribe" -painiketta. Niin helppoa sen on.

Liity postituslistalle:

* indicates required

Email Address *

First Name

Last Name